Vuoden 1995 vaatimattoman alun jälkeen instituutiosta on kasvanut tunnustettu ja kunnioitettu EU:n hallinnon avoimuuden, eettisyyden ja vastuuvelvollisuuden vaalija.
Oikeusasiamiesinstituutiot tarvitsevat hyväksynnän tehtävälleen hyvän hallinnon valvojina, jotta ne voivat toimia menestykkäästi kansalaisten eduksi. EU:n toimielimet ovat antaneet oikeusasiamiehen toimiston toteuttaa sen luojien 25 vuotta sitten esittämää visiota, joka on EU:n ja sen kansalaisten väsymätön puolustaminen. Toimisto on pieni, mutta sillä on suuri tehtävä, jonka käytännön toteuttamista minä puolestani jatkan.
Emily O’Reilly, Euroopan oikeusasiamies
Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan; siihen sisältyy artikla Euroopan oikeusasiamiehen perustamisesta
Euroopan parlamentti hyväksyy säännöt oikeusasiamiehen työn järjestämisestä − Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön
Euroopan parlamentti valitsee Jacob Södermanin (Suomi) ensimmäiseksi Euroopan oikeusasiamieheksi, ja toimisto avataan
Euroopan oikeusasiamiesten verkosto luodaan: verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 95 kansallista ja alueellista oikeusasiamiehen toimistoa ja vetoomusvaliokuntaa 36 maasta
Euroopan parlamentti hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen laatiman hyvän hallintotavan säännöstön, jossa annetaan ohjeet EU:n virkamieskunnalle
P. Nikiforos Diamandouros (Kreikka) valitaan toiseksi oikeusasiamieheksi
Emily O’Reilly (Irlanti) valitaan kolmanneksi oikeusasiamieheksi
Start of parallel inquiries with the European Network of Ombudsmen
Intensification of cooperation with the European Parliament through committees and hearings
First outcomes of newly-created strategic investigation unit
Introduction of new working methods for case handling and Fast-Track procedure for access to document cases
Emily O’Reilly elected for a new mandate
Avoimuus, tietojen ja asiakirjojen saatavuus
Vastuullisuus ja yleisön osallistuminen EU:n päätöksentekoon
Ongelmat EU:n tarjousmenettelyissä ja avustuksissa
Perusoikeuksien ja prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen
Yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset ja kansalaisyhteiskunta voivat kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ja pyytää apua ongelmissa EU:n hallinnon kanssa.
Toimisto on käsitellyt yli 57 000 kantelua 25 toimintavuonnaan.
Valtaosa tutkimuksista perustuu kanteluihin, mutta oikeusasiamies voi myös käynnistää tutkimuksia omasta aloitteestaan. Tutkimuksia on tehty yli 7 300 siitä lähtien, kun toimisto avattiin vuonna 1995.
On olennaisen tärkeää, että kansalaisilla on riittävästi tietoa, jotta he voivat seurata EU:n politiikkaa ja lainsäädäntää sekä osallistua tarkoituksenmukaisesti EU:n demokraattiseen prosessiin.
Avoimuuden parantaminen EU:n päätöksenteossa on ollut eri tutkimusten kohteena, muun muassa seuraavissa: lain säätäminen neuvostossa, jossa kansalliset hallitukset muokkaavat EU:n lainsäädäntöä; päätöksenteko euroryhmässä, jossa valtiovarainministerit päättävät euroalueen toimintalinjoista; kauppaneuvottelut EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä; tai se, miten EU:n hallitukset päättävät vuotuisista kalastuskiintiöistä kestävyyden huomioon ottaen.
Ihmiset luottavat julkishallintoihin, kun he voivat nähdä, että niissä työskennellään yhteisen hyvän eteen tiukkojen eettisten vaatimusten mukaisesti.
EU:lla on ankarat säännöt lobbauksesta, eturistiriidoista ja pyöröovi-ilmiöstä, jossa ihmiset vaihtavat työpaikkaa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Julkisen luottamuksen takaamiseksi näitä sääntöjä on kuitenkin myös valvottava ja päivitettävä. Oikeusasiamiehen äskettäisten tutkimusten ansiosta on luotu tiukemmat eettiset säännöt Euroopan komissiolle, parannettu pyöröovi-ilmiötä koskevien sääntöjen valvontaa ja laadittu EU:n virkamiehille ohjeet lobbareiden kanssa toimimisesta.
Asiakirjojen julkinen saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta EU:n politiikkaa ja lainsäädäntää sekä EU:n varojen käyttöä voidaan valvoa. Koska asiakirjoihin tutustumisen syyt ovat usein kiireellisiä, oikeusasiamies otti käyttöön nopeutetun menettelyn, jolla autetaan ihmisiä saamaan haluamansa tiedot, kun ne ovat yhä merkityksellisiä.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat koskeneet Euroopan komission jäsenten matkakustannuksia, Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) rajavalvontaoperaatioita ja Euroopan puolustuksen tutkimusohjelmaan liittyvää lobbausta. Oikeusasiamiehen aiemmat tutkimukset ovat myös saaneet Euroopan lääkeviraston antamaan julkisesti saataville tulokset lääkkeiden kliinisistä kokeista.
Kun kansalaisten on aiempaa helpompaa seurata EU:n keskusteluja ja vuoropuheluja ja osallistua niihin, se voi auttaa torjumaan yleistä näkemystä, jonka mukaan EU on kaukana ja monimutkainen.
Oikeusasiamies on auttanut parantamaan eurooppalaista kansalaisaloitetta, jotta sen käyttö olisi suoraviivaisempaa. Eurooppalainen kansaisaloite on osallistuvan demokratian työkalu, jonka avulla kansalaiset voivat esittää Euroopan komissiolle vetoomuksen lain säätämisestä tietystä asiasta. Muiden oikeusasiamiehen tutkimusten ansiosta EU:n toimielimet ovat pyrkineet lisäämään viestintäänsä kaikilla 24 virallisella EU:n kielellä, erityisesti komissio julkisissa kuulemisissa, ja tekemään verkkosivustoista aiempaa saavutettavampia.
EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen perinteisempien oikeuksien lisäksi jotkin oikeudet liittyvät suoraan oikeusasiamiehen työhön, kuten ”oikeus hyvään hallintoon” ja ”oikeus tutustua asiakirjoihin”.
Oikeusasiamies viittaa tutkimuksissaan säännöllisesti perusoikeuskirjaan. Yhden tällaisen tutkimuksen perusteella Euroopan raja- ja merivartiovirasto perusti kantelumekanismin niille, joiden mielestä heidän perusoikeuksiaan on loukattu. Toisen tutkimuksen ansiosta EU:n ulkomaanedustustojen harjoittelijoille alettiin maksaa palkkaa tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi.
Oikeusasiamies käsittelee säännöllisesti EU:n rahoittamia hankkeita koskevia tapauksia, jotka tavallisesti liittyvät tarkastuksissa ilmenneisiin ongelmiin.
Jos tarkastuksessa havaitaan ongelma, EU:n toimielinten on perittävä myönnetyt varat takaisin. Väärinymmärryksiä tai virheitä voi kuitenkin sattua, eikä perintä ehkä ole oikeutettua. Oikeusasiamies voi auttaa löytämään ratkaisun tällaisissa tapauksissa, jos kyseessä oleva organisaatio on toiminut vilpittömästi ja saavuttanut hankkeen tavoitteet.
Tuoreessa esimerkissä Euroopan komissio muutti kantaansa ja maksoi Euroopan yliopistoliitolle aiheutuneet kulut hankkeessa, jonka se toteutti Latinalaisessa Amerikassa alueellisen yhteistyön edistämiseksi.
Oikeusasiamies ja hänen henkilöstönsä todistavat usein tutkimustensa aikana työlleen omistautuneiden EU:n virkamiesten erinomaista työtä. Vuonna 2017 perustetun hyvän hallinnon palkinnon tarkoituksena on esitellä esimerkkejä tästä työstä laajemmalle yleisölle. Tavoitteena on sekä levittää hyviä käytäntöjä että auttaa kaventamaan kuilua kansalaisten ja EU:n hallinnon välillä.
Kilpailussa on yleinen sarja ja luokkakohtaisia palkintoja. Aiempia voittajia ovat muun muassa Euroopan komission ryhmä, jonka työnä oli lisätä tietoisuutta muovisaasteesta, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ryhmä, jonka työssä esiteltiin mehiläisille aiheutuvia riskejä, sekä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ryhmä, joka palkittiin eurooppalaisen yhteistyöhankkeen toteuttamisesta.
Euroopan oikeusasiamies koordinoi Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa, joka kokoaa yhteen kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä 95 toimistosta 36:ssa Euroopan maassa.
Euroopan oikeusasiamies järjestää vuotuisen konferenssin, jossa kansalliset ja alueelliset oikeusasiamiehet saavat yhteyden EU:n päätöksentekijöihin. Näin autetaan kiinnittämään huomiota huolenaiheisiin. Euroopan oikeusasiamies koordinoi myös rinnakkaisia tutkimuksia, joissa kansalliset oikeusasiamiehen toimistot työskentelevät yhdessä yhteisten EU-asioiden parissa. Tästä on esimerkkinä rinnakkainen tutkimus, jossa selvitettiin, käytetäänkö EU:n varoja perusoikeuksien mukaisesti, ja tehtiin parannusehdotuksia EU:n varojen valvontaa varten.
Euroopan oikeusasiamies perustettiin 25 vuotta sitten. Sen jälkeen EU on muuttunut perusteellisesti. Sitä ovat muokanneet haasteet, kansalaisten muuttuvat odotukset ja unionin laajeneminen.
Muutos ei todennäköisesti pysähdy tulevinakaan vuosina, kun covid-19-pandemia ja sen vaatimat vastatoimet määrittävät uudelleen EU:n ydintä. Unionin on myös tehtävä merkittäviä päätöksiä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, hallinnoidaan muuttoliikettä inhimillisesti, vastataan teknologiseen edistykseen ja lujitetaan EU:n paikkaa maailmassa.
Minun tehtäväni Euroopan oikeusasiamiehenä on varmistaa, että tällaisten päätösten − jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään − tukena on EU:n hallinto, jonka kaiken toiminnan keskipisteessä ovat kansalaiset. Käsittelemällä kanteluja ja tunnistamalla järjestelmään liittyviä ongelmia kannustan EU:n toimielimiä noudattamaan jatkossakin hyvän hallinnon tiukimpia ja korkeatasoisimpia vaatimuksia.
Kiitos tuestanne ja sitoutumisestanne näinä kuluneina vuosina. Jatketaan yhdessä työtämme tulevaisuutta varten.
Emily O'Reilly, Euroopan oikeusasiamies
