- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Kirje EU:n neuvostolle kolmikantakokousten avoimuutta koskevan Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen OI/8/2015/FOR aloittamisesta
Kirjeenvaihto - Päivämäärä Tiistaina | 26 toukokuuta 2015
Kanteluasia OI/8/2015/JAS - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Tiistaina | 26 toukokuuta 2015 - Päätökset, pvm Tiistaina | 12 heinäkuuta 2016 - Asiaan liittyvät toimielimet Euroopan parlamentti ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) | Euroopan unionin neuvosto ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) | Euroopan komissio ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) - Maa Ranska
|
Uwe Corsepius Euroopan unionin
|
Strasbourg 26.5.2015
Aihe: Oma-aloitteinen tutkimus OI/8/2015/FOR kolmikantakokousten avoimuudesta – EU:n neuvosto
Hyvä jäsen Corsepius
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on toimivalta suorittaa tutkimuksia omasta aloitteestaan. Näiden tutkimusten tarkoituksena on auttaa asianomaisia toimielimiä edistämällä hyviä hallintokäytäntöjä.
Olen päättänyt aloittaa Euroopan parlamenttia, EU:n neuvostoa ja Euroopan komissiota koskevan oma-aloitteisen tutkimuksen, joka koskee niin kutsuttuihin kolmikantaneuvotteluihin [1] liittyvien asiakirjojen julkistamista ja kolmikantaneuvottelujen avoimuutta yleensä. Useat Euroopan parlamentin jäsenet, joidenkin jäsenvaltioiden parlamentin jäsenet sekä liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat kiinnittäneet huomioni tähän asiaan. Tutkimuksen aloittamisen erityiset syyt ovat seuraavat:
Lainsäädäntöprosessin avoimuus on olennaisen tärkeää luottamuksen rakentamiseksi EU:hun. Kolmikantaneuvottelut ovat nyt vakiintunut osa tavallista lainsäätämisjärjestystä. Lisäksi niitä pidetään yhä useammin paikkana, jossa päätetään lopullisen lainsäädäntötekstin neuvotellusta sisällöstä.
Olen huolissani siitä, että kolmikantaneuvottelut käydään tavalla, joka on sovitettavissa yhteen lainsäädäntömenettelyn avoimuutta koskevien vaatimusten kanssa, joista määrätään SEUT 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa [2].
En ole esimerkiksi löytänyt kattavaa ja julkisesti saatavilla olevaa luetteloa meneillään olevista kolmikantaneuvotteluista. En myöskään löydä täydellistä luetteloa näissä kokouksissa esitetyistä ja vaihdetuista asiakirjoista. Näin ollen olisi hyödyllistä tietää, asetetaanko tällaiset asiakirjat saataville parlamentin, neuvoston ja komission julkisissa rekistereissä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti.
Jo vuonna 2003 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä [3] määrättiin, että "kolme toimielintä varmistaa lainsäädäntöprosessin asianmukaisen avoimuuden, mukaan lukien kolmen toimielimen väliset kolmenväliset neuvottelut". Sama sitoumus sisältyy komission äskettäin hyväksymään ehdotukseen toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä [4]. Näin ollen tämä oma-aloitteinen tutkimus on erityisen ajankohtainen [5].
Tätä taustaa vasten olisin kiitollinen, jos neuvosto voisi vastata seuraaviin kysymyksiin:
Meneillään olevat kolmikantaneuvottelut
1. Ilmoitetaanko kolmikantakokouksista julkisesti etukäteen? Jos on, missä ja miten paljon etukäteen tiedot näistä kokouksista julkaistaan?
2. Esittäkää luettelo kolmikantakokouksista, joihin neuvosto tällä hetkellä osallistuu.
3. Onko edellä mainittu luettelo julkisesti saatavilla? Jos vastasitte kieltävästi, selittäkää miksi.
Toimielinten hallussa olevat kolmikantaneuvotteluasiakirjat
4. Esittäkää luettelo asiakirjaluokista, jotka liittyvät meneillään oleviin kolmikantaneuvotteluihin, joihin neuvosto osallistuu.
5. Laaditaanko trilogikokousten pöytäkirjat tai trilogikokouksia koskevat raportit tai trilogeja koskevat muistiot ja asetetaanko ne saataville sisäisesti? Pitääkö neuvosto yllä luetteloa kolmikantakokousten osallistujista?
6. Selittäkää, miten nelipalstainen asiakirja [6], jonka perusteella kolmikantaneuvottelut käydään, on laadittu.
Kolmikantakokousten asiakirjojen julkisuus
7. Julkaistaanko kolmikantaneuvottelujen asiakirjat ennakoivasti neuvoston verkkosivustolla, erityisesti julkisessa rekisterissä? Jos on, täsmentäkää, mitkä asiakirjat julkaistaan ja missä menettelyn vaiheessa ne julkaistaan.
8. Onko neuvosto vastaanottanut pyyntöjä saada tutustua kolmikantakokousten asiakirjoihin? Jos on, toimittakaa minulle jäljennökset tehdyistä tutustumispyynnöistä ja tehdyistä päätöksistä (myös uudistettujen pyyntöjen johdosta tehdyistä päätöksistä).
9. Onko olemassa tietty ajankohta, jonka jälkeen kolmikantaneuvotteluasiakirjat voidaan neuvoston mielestä julkaista esimerkiksi sen jälkeen, kun kyseinen lainsäädäntö on hyväksytty tai kolmikantaneuvottelut on saatettu päätökseen?
Kielijärjestelyt
10. Millä kielellä/kielillä kolmikantaneuvotteluja järjestetään? Tarjotaanko tulkkauspalveluja i) aina; ii) vain pyynnöstä?
11. Millä kielellä/kielillä trilogeissa käytettävät asiakirjat annetaan?
12. Jos sinulla on muita tietoja tai kommentteja, jotka mielestäsi ovat merkityksellisiä kyselyn kannalta, ota rohkeasti mukaan myös tämä.
Pyydän Teitä toimittamaan 30. syyskuuta 2015 mennessä lausunnon, jossa vastataan edellä mainittuihin kysymyksiin.
Kolmikantakokouksiin liittyvien asiakirjojen yksilöimiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi niistä pyydän Teitä lisäksi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti huolehtimaan siitä, että yksikköni tarkastavat kaksi suljettua kolmikantakokousta:
Ø Kiinnelainadirektiiviä [7] koskevat asiakirjat;
Ø Kliinisiä tutkimuksia koskevaa asetusta [8] koskevat asiakirjat.
Olen valinnut nämä kaksi asiaa pelkästään sillä perusteella, että ne koskevat laajaa yleistä etua koskevia asioita. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että kumpaankaan asiaan liittyisi erityistä huolta.
Haluan korostaa, että Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeusasiamiehen tarkastus ei johda siihen, että kolmannet osapuolet tai muut henkilöt saisivat tutustua asiakirjoihin, jotka toimielimenne katsoo tarkastuksen aikana luottamuksellisiksi, tai tällaisiin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin.
Pyydän Teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä tästä tutkimuksesta vastaavan valitus- ja tutkintayksikön päällikköön Fergal Ó Reganiin (puh. +32 2 284 35 48), jotta voidaan sopia sopivasta asiakirjojen tarkastuspäivästä.
Pyydän ottamaan huomioon, että aion tutkimukseni aikana julkaista neuvoston lausunnon ja tarkastuskertomuksen verkkosivustollani ja voin myös antaa kolmansille osapuolille, joita asia koskee, mahdollisuuden esittää huomautuksia.
Lopuksi totean, että olen tänään kirjoittanut myös parlamentin puhemiehelle ja komission puheenjohtajalle ja esittänyt saman luettelon kysymyksistä ja tarkastuspyynnöistä.
Teidän vilpittömästi,
Emily O'Reilly
cc: Hubert Legal, oikeudellisen yksikön pääjohtaja
[1] Oikeusasiamies on viitannut ”virallisiin” kolmikantakokouksiin, ”epävirallisiin” kolmikantakokouksiin ja ”teknisiin” kolmikantakokouksiin / ”valmisteleviin teknisiin kokouksiin”.
[2] SEUT-sopimuksen 15 artiklan 2 kohdassa määrätään, että "Euroopan parlamentti kokoontuu julkisesti, samoin kuin neuvosto käsitellessään esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja äänestäessään siitä". SEUT-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan viidennessä alakohdassa määrätään lisäksi, että "Euroopan parlamentti ja neuvosto huolehtivat lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojen julkaisemisesta toisessa alakohdassa tarkoitetuissa asetuksissa säädetyin edellytyksin". Asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 12 artiklassa korostetaan lisäksi, että on erityisen tärkeää antaa oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka on laadittu "säädösten hyväksymismenettelyjen aikana" ja jotka ovat oikeudellisesti sitovia jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioissa, ja todetaan, että jollei asetuksessa säädetyistä asiakirjoihin tutustumista koskevista poikkeuksista muuta johdu, tällaiset asiakirjat on asetettava suoraan yleisön saataville sähköisessä muodossa tai rekisterin kautta.
[3] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL 2003, C 321, s. 1).
[4] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä COM(2015) 216 final.
[5] Oikeusasiamies on myös tietoinen muista pyrkimyksistä varmistaa avoimuus tällä alalla. Esimerkiksi 11. maaliskuuta 2014 Euroopan parlamentti antoi asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi päätöslauselman, joka sisälsi seuraavan ehdotuksen:
”28. kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia varmistamaan epävirallisten kolmikantakokousten suuremman avoimuuden pitämällä kokoukset julkisesti, julkaisemalla asiakirjat, mukaan lukien kalenterit, esityslistat, pöytäkirjat, käsitellyt asiakirjat, tarkistukset, tehdyt päätökset, tiedot jäsenvaltioiden valtuuskunnista ja niiden kannoista ja pöytäkirjoista, vakioidussa ja helposti saatavilla olevassa verkkoympäristössä oletusarvoisesti ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdassa lueteltujen poikkeusten soveltamista;”
[6] Oikeusasiamies ymmärtää, että kolmessa ensimmäisessä sarakkeessa esitetään kunkin kolmen toimielimen kannat, kun taas viimeinen sarake on varattu kompromissiehdotuksille.
[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/EU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta; EUVL [2014] L 60, s. 34.
[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta; EUVL [2014] L 158, s. 1.