- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan komission laiminlyönti arvioida, noudattavatko jäsenvaltioiden vientiluottolaitokset EU:n tavoitteita ja velvoitteita erityisesti ihmisoikeuksien osalta
Kirjeenvaihto - Päivämäärä Torstaina | 28 huhtikuuta 2016
Kanteluasia 212/2016/JN - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Torstaina | 28 huhtikuuta 2016 - Suositus Keskiviikkona | 23 toukokuuta 2018 - Päätökset, pvm Maanantaina | 03 joulukuuta 2018 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Toimielimen hyväksymä suositus ) - Maa Italia
Jørgen Steen SørensenFolketingets oikeusasiamiehen Gammeltorv 22..DK - 1457 København K Tanska |
post@ombudsmanden.dk
Strasbourg,
Tutkimus, joka koskee Euroopan komission suorittamaa kansallisten vientiluottolaitosten asetuksen (EU) N:o 1233/2011 mukaisten toimien arviointia ja uudelleentarkastelua.
Hyvä kollega
Ilmoitan Teille, että saatuani valituksen ECA Watchilta, joka on kansallisten vientiluottolaitosten toimintaa valvovien kansalaisjärjestöjen kansainvälinen yhteenliittymä, olen päättänyt tutkia, missä määrin Euroopan komissio varmistaa, että kansallisten vientiluottolaitosten EU:n tavoitteiden ja velvoitteiden noudattamista arvioidaan asianmukaisesti erityisesti ihmisoikeus- ja ympäristöasioissa asetuksen 1233/2011 [1] mukaisesti.
Nämä virastot tukevat yrityksiä, jotka haluavat viedä ja investoida markkinoille, joita pidetään liian riskialttiina perinteiselle yksityiselle rahoitukselle. Monet näistä virastoista ovat julkisia elimiä, ja kansallinen oikeusasiamies voi näin ollen valvoa niitä. Meneillään olevassa asetuksessa [2] edellytetään, että kansalliset toimistot toimivat avoimesti ja ottavat huomioon ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset riskit ennen kuin ne päättävät myöntää julkista tukea vientiluottoihin. Tältä osin on huomattava, että asetuksen johdanto-osan 4 kappaleessa edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat ulkoisia toimia koskevia unionin yleisiä säännöksiä, kuten ”demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan lujittamista, perustaessaan, kehittäessään ja pannessaan täytäntöön kansallisia vientiluottojärjestelmiään ja valvoessaan julkisesti tuettuja vientiluottotoimia”.
Asetuksessa edellytetään myös, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuotuisen toimintakertomuksen kansallisten vientivirastojensa ohjelmista ja että komissio laatii kansallisten kertomusten perusteella Euroopan parlamentille vuotuisen katsauksen, johon sisältyy arviointi siitä, ovatko kansallisten vientivirastojen toimet unionin tavoitteiden ja velvoitteiden mukaisia.
Tutkimuksessani keskityn siihen, miten komissio toteuttaa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosessin ja missä määrin tämä prosessi voi vaikuttaa jäsenvaltioiden omaan vientivirastojensa valvontaan. Jotta saisin kuitenkin kokonaiskuvan ja pystyisin varmistamaan, että virastot noudattavat avoimuuden sekä ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun vaatimuksia tukiessaan investointeja kolmansiin maihin, tutkimukseni hyötyisi suuresti siitä, että kollegani oikeusasiamiehet tekisivät rinnakkaisia tutkimuksia jäsenvaltioiden tasolla.
Edellä esitetyn perusteella pyydän teitä harkitsemaan tutkimuksen käynnistämistä tai minkä tahansa muun asian kannalta tarkoituksenmukaiseksi katsomanne aloitteen tekemistä asiasta. Mielestäni Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten oikeusasiamiesten samanaikaisesti suorittamissa rinnakkaisissa tutkimuksissa voitaisiin käsitellä kattavammin monia kansalaisyhteiskunnan esiin tuomia huolenaiheita, jotka koskevat taloudellisen kehityksen ja vaurauden yhteensovittamista ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa.
Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa minulle, onko mielestänne mahdollista käynnistää tutkimus tai toteuttaa muita toimia tällä alalla. Olisin kiitollinen myös kaikista asiaa koskevista tiedoista, joita voitte antaa. Arvostaisin suuresti näkemystänne siitä, olisiko toivottavaa lisätä yhteistyötä kansallisten toimistojen kesken sekä kansallisten ministeriöiden (jotka vastaavat kansallisten toimistojensa seurannasta) ja komission välillä, jotta voitaisiin kehittää vankkoja ja yhteisesti jaettuja vaatimustenmukaisuuden testejä ja vertailuanalyysejä, joissa otettaisiin huomioon EU:n velvoitteet ja normit.
Suostumuksellanne haluaisin antaa Euroopan komission käyttöön minkä tahansa vastauksen, jonka voitte lähettää minulle. Avoimuuden vuoksi haluan myös saattaa sen yleisön saataville verkkosivustollani. Jos katsotte hyödylliseksi sisällyttää vastaukseenne tietoja, joita ei pitäisi julkistaa (esimerkiksi koska ne koskevat tunnistettavissa olevia henkilöitä), antakaa tällaiset tiedot erikseen.
Vilpittömästi,
Emily O'Reilly
Liite: jäljennös Euroopan komissiolle osoitetusta kirjeestä
[1] Tämä EU:n oikeusjärjestelmään sisällytetty asetus on vuoden 2005 versio julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevasta järjestelystä (ns. järjestely), joka on tärkein vientiluottoja sääntelevä kansainvälinen sopimus. Järjestelystä neuvotellaan OECD:ssä, ja OECD valvoo sitä. EU on tämän sopimuksen osapuoli, kun taas Euroopan komissio vastaa neuvotteluista jäsenvaltioiden puolesta. Järjestelyä tarkistetaan säännöllisesti, ja vaikka sitä kuvataan herrasmiessopimukseksi, vuoteen 2011 asti sen versioista tuli EU:n lainsäädäntöä neuvoston päätöksellä. Vuonna 2011 Euroopan parlamentti sopi, että OECD:n järjestelyn tulevat versiot saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä delegoidulla säädöksellä (Euroopan komission eikä neuvoston päätöksellä) vastineeksi jäsenvaltioiden vientiluottotoiminnan avoimuuden lisäämisestä.
[2] Ks. myös asiaan liittyvä OECD:n asiakirja ”Recommendation of the Council on Common Approaches for Officially Supported Export Credit and Environmental and Social Due Diligence (the Common Approaches)”.