Asia koski vientiluottolaitoksia – kansallisia elimiä, jotka antavat taloudellista tukea riskimarkkinoilla toimiville yrityksille – koskevan Euroopan komission vuotuisen tarkastelun riittävyyttä erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun kannalta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission menetelmiä ja menettelyjä voitaisiin parantaa. Oikeusasiamies suositteli erityisesti, että komissio aloittaisi vuoropuhelun jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa parantaakseen mallia, jota jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan vientiluottolaitoksia koskevia kertomuksia, jotka niiden on toimitettava komissiolle vuosittain. Oikeusasiamies suositteli myös, että komissio omalta osaltaan parantaisi Euroopan parlamentille toimittamiensa vientiluottolaitosten vuotuisten arviointien analyysi- ja arviointisisältöä.

Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se kuulee neuvostoa, parlamenttia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ja tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpanemiseksi. Komissio aikoo erityisesti ehdottaa neuvoston vientiluottotyöryhmälle tarkistettua tarkistuslistamallia, jota jäsenvaltiot käyttävät vuosikertomuksissaan. Komissio harkitsee myös asiaankuuluvien ohjeiden laatimista jäsenvaltioiden raportointia varten.

Koska komission ilmoittamissa toimenpiteissä otetaan asianmukaisesti huomioon oikeusasiamiehen suositukset, oikeusasiamies päätti tutkimuksensa, mutta pyysi komissiota raportoimaan asiasta vuoden kuluessa.

Tapaus koski vientiluottolaitoksia – kansallisia elimiä, jotka antavat taloudellista tukea riskimarkkinoilla toimiville yrityksille – koskevan Euroopan komission vuotuisen tarkastelun riittävyyttä erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun kannalta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission menetelmiä ja menettelyjä voitaisiin parantaa. Hän ehdotti erityisesti, että komission olisi aloitettava vuoropuhelu jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa parantaakseen mallia, jota jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan vientiluottolaitoksia koskevia kertomuksia, jotka niiden on toimitettava komissiolle vuosittain. Oikeusasiamies ehdotti myös, että komissio omalta osaltaan parantaisi Euroopan parlamentille toimittamiensa vientiluottolaitosten vuotuisten arviointien analyysi- ja arviointisisältöä.

Komissio hylkäsi oikeusasiamiehen ehdotukset pääasiassa siksi, että se katsoo niiden täytäntöönpanon edellyttävän voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. Oikeusasiamies oli eri mieltä komission kannasta ja on nyt antanut komissiolle suosituksia samoin ehdoin kuin aikaisemmissa ehdotuksissaan.  Oikeusasiamies katsoo, että komission parlamentille lähettämän vuosittaisen katsauksen pitäisi olla enemmän kuin vain kooste jäsenvaltioilta saatujen vuosikertomusten sisällöstä ja että siihen olisi sisällyttävä tietoon perustuva ja yksityiskohtainen arviointi vientiluottolaitosten toiminnasta erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen osalta.

Tapaus koski muuntogeenisten organismien riskinarviointia koskevaa EU:n rahoittamaa tutkimushanketta (ns. GRACE). Kantelija, joka on Saksassa toimiva tutkimuslaitos, väitti, että useat GRACE-hankkeeseen osallistuvat tutkijat olivat eturistiriitatilanteessa, koska heillä oli väitetysti suhteita biotekniikka-alaan. Se väitti, että Euroopan komissio ei ollut puuttunut kantelija ´sin huoleen hankkeen tulosten tieteellisestä luotettavuudesta ja siihen liittyvän tieteellisen julkaisun riippumattomuudesta. Kantelija väitti myös, että komissio ei ollut varmistanut hankkeen objektiivisuutta ja riippumattomuutta eikä etenkään täyttä avoimuutta sen valintaan osallistuvien asiantuntijoiden suhteen.

Oikeusasiamies tutki asiaa. Hän oli komission kanssa samaa mieltä siitä, että komission ei pitäisi puuttua sen rahoittamien tieteellisten tutkimusten tieteelliseen tulkintaan tai julkaisuprosessiin. Oikeusasiamies totesi myös, että pelkästään se, että hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden ja teollisuuden välillä on yhteyksiä, ei osoita eturistiriitaa. Oikeusasiamies huomautti, että komissio rahoittaa usein joko teollisuuden tai sellaisten ryhmien toteuttamia hankkeita, joilla on läheiset yhteydet teollisuuteen. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että komission olisi harkittava kattavamman ja perusteellisemman selvityksen lähettämistä kantelijalle siitä, miksi se katsoo, että teollisuuden ja GRACEn tutkijoiden väliset yhteydet eivät aiheuta eturistiriitatilannetta.

Oikeusasiamies totesi myös, että komissio oli noudattanut kaikkia säännöksiä, jotka koskevat seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettujen hankkeiden valintaan osallistuvien asiantuntija-arvioijien nimien julkaisemista. Avoimuuden lisäämiseksi ja julkisen valvonnan helpottamiseksi oikeusasiamies ehdotti, että komissio julkaisisi tulevaisuudessa asiantuntija-arvioijien nimet jaotteluin, jotka vastaisivat seitsemännen puiteohjelman aihe- ja/tai alueluokkia. Oikeusasiamies ehdotti myös, että myös arvioijien sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset olisi julkaistava.

Tapaus koski sitä, miten IMI käsitteli väitettyä eturistiriitaa Euroopan rokotusohjelman riskejä ja hyötyjä koskevan tutkimushankkeen tarjouskilpailumenettelyssä.

Kantelija, joka on menettelyyn osallistuneen yhteenliittymän jäsen, väitti, että IMI ei käsitellyt sitä, olivatko kaikki arviointikomitean jäsenet puolueettomia. Kantelija väitti, että kahdella jäsenellä oli yhteyksiä voittaneeseen yhteenliittymään, mikä aiheutti eturistiriidan.

Oikeusasiamies totesi, että IMI sovelsi asiaankuuluvia sääntöjä oikein, eikä löytänyt kantelijan yhteenliittymältä näyttöä ehdotuksen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Näin ollen oikeusasiamies totesi, että kantelun tämän näkökohdan osalta ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies pohti myös, olisiko eturistiriitatilanteessa olevien asiantuntijoiden, joilla on yksi ehdotus, sallittava arvioida kilpailevaa ehdotusta. Oikeusasiamies totesi, että koska Euroopan komissio on laatinut IMIn noudattamat säännöt, tätä kysymystä koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja tämän nimenomaisen kantelun yhteydessä.

Tässä kantelussa on kyse väitteestä, jonka mukaan Euroopan komissio ei ole erityisneuvonantajaa nimittäessään noudattanut eturistiriitojen ehkäisemistä koskevia omia sääntöjään.

Syyskuussa 2015 kaksi kansalaisjärjestöä valitti oikeusasiamiehelle, että komissio ei ollut noudattanut sen sääntöjä nimittäessään erityisneuvonantajan avustamaan komission puheenjohtajaa. Komissio julkaisi 18. joulukuuta 2014 lehdistötiedotteen, jossa ilmoitettiin Edmund Stoiberin nimittämisestä komission puheenjohtajan erityisneuvonantajaksi. Tämä ilmoitus annettiin kolme kuukautta ennen kuin Stoiber nimitettiin virallisesti 4. maaliskuuta 2015 ilman vastuuvapauslauseketta vielä täyttämättä olevista hallinnollisista vaatimuksista. Kantelijat väittivät, että tämä ennenaikainen ilmoitus vaaransi komission kyvyn arvioida puolueettomasti ja kriittisesti, oliko kyseisellä henkilöllä eturistiriitoja. He valittivat myös, että komission "vakuutuslausumassa", joka on olennainen osa nimitysprosessia, ei mainittu erityisneuvonantajan tehtäviä Nürnbergerissä, joka on suuri vakuutuskonserni.  

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission lehdistötiedote oli virheellinen ja harhaanjohtava. Oikeusasiamies totesi myös, että ennenaikainen ilmoitus nimityksestä ilman vastuuvapauslauseketta herätti kiinnostuneessa yleisössä perusteltuja epäilyjä siitä, oliko eturistiriitakysymystä tutkittu puolueettomasti ja kriittisesti ilmoituksen jälkeen. Oikeusasiamies havaitsi komission toiminnassa hallinnollisia epäkohtia molemmissa tapauksissa. Oikeusasiamies totesi myös, että komissio ei ollut selittänyt, miksi vakuutusryhmään nimitetyn erityisneuvonantajan tehtävät jätettiin pois tarkastuslausumasta. Hän totesi, että kyse oli myös hallinnollisesta epäkohdasta.

Asia koski väitettyjä eturistiriitoja komission tieteellisessä työryhmässä, joka valmisteli lausuntoa hammasamalgaamin ja sen vaihtoehtojen turvallisuudesta ja suorituskyvystä. Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut käsiteltävässä asiassa hallinnollista epäkohtaa työryhmän jäsenten riippumattomuutta ja soveltuvuutta koskevassa komission arvioinnissa.

Oikeusasiamies käytti tilaisuutta hyväkseen kommentoidakseen eräitä asian yleisempiä näkökohtia. Oikeusasiamies korosti, että on tärkeää varmistaa, että komission tiedekomiteoiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden antama tieteellinen neuvonta on riippumatonta ja puolueetonta. Jopa käsitys siitä, että tällaiset tieteelliset lausunnot eivät ehkä ole riippumattomia ja objektiivisia, voi olla hyvin vahingollinen. Komission on näin ollen varmistettava, että tällaiset tieteelliset lausunnot ovat täysin riippumattomia ja objektiivisia ja että kaikki perustellut epäilyt tällaisten lausuntojen riippumattomuudesta ja objektiivisuudesta hälvenevät.

Oikeusasiamies katsoo siksi, että komission on tärkeää ottaa käyttöön erittäin vankat menettelyt, joilla varmistetaan, että asiantuntijat ilmoittavat kaikista sidonnaisuuksistaan. Komission olisi arvioitava huolellisesti kaikkia näitä etuja. Sen olisi toteutettava nämä menettelyt mahdollisimman avoimesti. Oikeusasiamies on siksi erittäin tyytyväinen siihen, että komissio laatii parhaillaan suuntaviivoja, jotka koskevat tiedekomiteoiden toimintaan osallistuvien jäsenten, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tilapäisten asiantuntijoiden sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten käsittelyä ja joiden tarkoituksena on selittää avoimesti, miten asiantuntijoiden sidonnaisuuksia arvioidaan. Oikeusasiamies on pyytänyt komissiota pitämään hänet ajan tasalla valmistelun etenemisestä ja lopullisista suuntaviivoista.

Asia koski entisen komission jäsenen väitettyä eturistiriitaa komission päätöksessä olla tutkimatta komissiolle tehtyä kilpailuoikeudellista kantelua. Komissiolle tehdyssä kilpailuoikeutta koskevassa kantelussa väitettiin, että Euroopan jalkapalloliitto (UEFA) oli rikkonut EU:n kilpailusääntöjä. Kantelija katsoi, että UEFA Club Licensing and Financial Fair Play Regulations, jäljempänä ’FFP’, on lainvastainen siltä osin kuin siinä edellytetään, että jalkapalloseuran asiaankuuluvien tulojen on kolmen vuoden aikana vastattava vähintään sen asiaankuuluvia menoja. Komissio päätti olla tutkimatta kantelua sillä perusteella, että asia ei ollut sille ensisijainen. Kantelijan mukaan tähän päätökseen vaikutti asiasta vastaava komission jäsen, jolla oli eturistiriita, koska hän oli "liittolainen" ja vahva kannattaja yhdessä tietyssä seurassa, jolle FFP on edullinen.Kantelija huomautti myös, että komission jäsen oli antanut UEFAn puheenjohtajan kanssa yhteisen julkilausuman, jossa hän ilmaisi tukensa FFP:lle, yli vuosi ennen kuin hän teki kantelun komissiolle.

Komissio väitti, että entisellä komission jäsenellä ei ollut oikeudellisia, taloudellisia, organisatorisia tai muunlaisia siteitä kyseiseen jalkapalloseuraan. Se lisäsi, että komission jäsenen ja UEFA:n puheenjohtajan yhteinen julistus ei liittynyt mitenkään kantelijan kanteluun, koska se ei ottanut kantaa FFP:hen kilpailunrajoitusten näkökulmasta.

Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut komissiossa hallinnollista epäkohtaa. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn.