Hae tutkimuksia

Kantelijoina ovat kaksi vähittäismyyntiyhtiötä, IKEA ja Decathlon, joiden mukaan Euroopan komissio ei toiminut asianmukaisesti Saksaa vastaan aloitetuissa rikkomusmenettelyissä, joissa oli kyse lakien valmistelemisesta ja liiketiloista. Kantelijat kritisoivat menettelyihin käytettyä aikaa; ensimmäinen rikkomuskanne oli toimitettu jo vuonna 2008. Lisäksi ne kritisoivat erilaisia selityksiä, joita komissio oli antanut viivästykselle.

Tutkinnan aikana oikeusasiamies esitti komissiolle alustavia havaintojaan, etenkin sen, että rikkomusmenettelyn hallinnollisiin alkuvaiheisiin oli kulunut aikaa komissiossa kohtuuttoman pitkään (yli 13 vuotta). Hän ehdotti, että komission olisi tehtävä viipymättä päätös menettelyn seuraavasta vaiheesta.

Oikeusasiamiehen havaintoihin toimittamassaan vastineessa komissio esitti selityksiä, joilla se perusteli kulunutta aikaa, ja ilmoitti aikovansa tehdä päätöksen vuoden 2023 alussa.

Oikeusasiamies katsoi, ettei kulunutta aikaa voida perustella mitenkään. Hän päätti tutkimuksen toteamalla, että asiassa on havaittu hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies katsoi, ettei suosituksen antaminen olisi tarkoituksenmukaista, koska komissio sitoutui tekemään päätöksen tulevina kuukausina. Komission on raportoitava oikeusasiamiehelle asian etenemisestä maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

Asiassa oli kyse siitä, että Euroopan unionin neuvosto kieltäytyi julkaisemasta oikeudellisen yksikkönsä koko lausuntoa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välillä tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen luonteesta. Neuvosto väitti, että lausunnon julkaiseminen kokonaan haittaisi EU:n kansainvälisiä suhteita, oikeudellista neuvontaa ja käynnissä olevaa päätöksentekoprosessia.

Oikeusasiamies totesi, että lausunnon sisältämät tiedot eivät olleet arkaluonteisia ja että neuvoston perustelut eivät olleet vakuuttavia. Oikeusasiamies ehdotti siksi ratkaisuksi, että neuvosto myöntäisi mahdollisimman laajan oikeuden tutustua lausuntoon.

Neuvosto ei hyväksynyt tätä ratkaisuehdotusta. Oikeusasiamies totesi, että neuvoston kieltäytyminen antamasta lausuntoa laajalti yleisön tutustuttavaksi oli hallinnollinen epäkohta, ja antoi suosituksen asian korjaamisesta.

Neuvosto hylkäsi oikeusasiamiehen suosituksen. Näin ollen oikeusasiamies päättää tutkimuksen vahvistamalla, että asiassa on havaittu hallinnollinen epäkohta.

Kantelija pyysi saada tutustua Euroopan unionin neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoon Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen oikeudellisesta luonteesta.

Neuvosto antoi vain hyvin rajatun oikeuden tutustua lausuntoon perusteenaan, että tietojen julkistaminen kokonaisuudessaan vahingoittaisi sen kansainvälisiä suhteita, sen saamaa oikeudellista neuvontaa sekä käynnissä olevaa päätöksentekoprosessia.

Oikeusasiamies katsoi, että lausuntoon sisältyvät tiedot eivät olleet arkaluonteisia. Hän katsoi, että neuvosto ei ollut osoittanut, miten tietojen ilmaiseminen konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua. Hän totesi myös, että oli epäselvää, miten tietojen ilmaiseminen heikentäisi neuvoston kykyä saada rehellisiä, objektiivisia ja kattavia neuvoja. Oikeusasiamies katsoi pikemminkin, että avoimuuden lisääminen vahvistaisi sopimuksen legitimiteettiä.

Oikeusasiamies ehdotti ratkaisuksi, että neuvosto myöntäisi mahdollisimman laajan oikeuden tutustua oikeudellisen yksikkönsä lausuntoon. Neuvosto ei noudattanut tätä ratkaisuehdotusta.

Koska neuvosto ei kumonnut oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksessa esitettyjä argumentteja tai vastannut niihin, oikeusasiamies pysyy kannassaan. Hän katsoo, että neuvoston kieltäytyminen antamasta lausuntoa laajalti yleisön tutustuttavaksi on hallinnollinen epäkohta, ja antoi suosituksen asian korjaamisesta.

Tässä asiassa oli kyse pyynnöstä saada tutustuttavaksi neljä asiakirjaa, jotka koskevat ”EU-Kiina-ystävyysryhmää” (Euroopan parlamentin jäsenten epävirallinen ryhmittymä).

Euroopan parlamentin puheenjohtaja oli pyytänyt parlamentin jäsenten toimintaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa arvioimaan, oliko ryhmän puheenjohtaja noudattanut velvollisuuttaan ilmoittaa saadusta tuesta, joka liittyy ryhmän toimintaan. Komitea käsitteli menettelyssään näitä neljää asiakirjaa.

Parlamentti kieltäytyi antamasta nämä neljä asiakirjaa tutustuttavaksi pääasiallisena perusteenaan se, että neuvoa-antavassa komiteassa käytävä menettely on luottamuksellinen.

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki nämä neljä asiakirjaa ja tapasi asiaan liittyviä parlamentin työntekijöitä saadakseen lisätietoja päätöksestä kieltää asiakirjoihin tutustuminen. Oikeusasiamies katsoi, että parlamentin päätös kieltää asiakirjoihin tutustuminen oli asianmukaisen oikeuskäytännön mukaan perusteltu.

Mahdollisuuteen antaa esimerkiksi tämän tapauksen mukaisia asiakirjoja tutustuttavaksi liittyy riski siitä, että neuvoa-antava komitea saisi tutkinnoissaan tarvittavia tietoja vain rajoitetusti. Lisäksi tässä tapauksessa tietojen julkistaminen antaisi vain vähän tai ei lainkaan lisätietoa kyseisestä aiheesta. Näin ollen oikeusasiamies päätti tutkimuksen toteamalla, että asiassa ei ole havaittu hallinnollista epäkohtaa.