Asia koski vientiluottolaitoksia – kansallisia elimiä, jotka antavat taloudellista tukea riskimarkkinoilla toimiville yrityksille – koskevan Euroopan komission vuotuisen tarkastelun riittävyyttä erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun kannalta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission menetelmiä ja menettelyjä voitaisiin parantaa. Oikeusasiamies suositteli erityisesti, että komissio aloittaisi vuoropuhelun jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa parantaakseen mallia, jota jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan vientiluottolaitoksia koskevia kertomuksia, jotka niiden on toimitettava komissiolle vuosittain. Oikeusasiamies suositteli myös, että komissio omalta osaltaan parantaisi Euroopan parlamentille toimittamiensa vientiluottolaitosten vuotuisten arviointien analyysi- ja arviointisisältöä.

Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se kuulee neuvostoa, parlamenttia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ja tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpanemiseksi. Komissio aikoo erityisesti ehdottaa neuvoston vientiluottotyöryhmälle tarkistettua tarkistuslistamallia, jota jäsenvaltiot käyttävät vuosikertomuksissaan. Komissio harkitsee myös asiaankuuluvien ohjeiden laatimista jäsenvaltioiden raportointia varten.

Koska komission ilmoittamissa toimenpiteissä otetaan asianmukaisesti huomioon oikeusasiamiehen suositukset, oikeusasiamies päätti tutkimuksensa, mutta pyysi komissiota raportoimaan asiasta vuoden kuluessa.

Tapaus koski vientiluottolaitoksia – kansallisia elimiä, jotka antavat taloudellista tukea riskimarkkinoilla toimiville yrityksille – koskevan Euroopan komission vuotuisen tarkastelun riittävyyttä erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun kannalta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission menetelmiä ja menettelyjä voitaisiin parantaa. Hän ehdotti erityisesti, että komission olisi aloitettava vuoropuhelu jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa parantaakseen mallia, jota jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan vientiluottolaitoksia koskevia kertomuksia, jotka niiden on toimitettava komissiolle vuosittain. Oikeusasiamies ehdotti myös, että komissio omalta osaltaan parantaisi Euroopan parlamentille toimittamiensa vientiluottolaitosten vuotuisten arviointien analyysi- ja arviointisisältöä.

Komissio hylkäsi oikeusasiamiehen ehdotukset pääasiassa siksi, että se katsoo niiden täytäntöönpanon edellyttävän voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. Oikeusasiamies oli eri mieltä komission kannasta ja on nyt antanut komissiolle suosituksia samoin ehdoin kuin aikaisemmissa ehdotuksissaan.  Oikeusasiamies katsoo, että komission parlamentille lähettämän vuosittaisen katsauksen pitäisi olla enemmän kuin vain kooste jäsenvaltioilta saatujen vuosikertomusten sisällöstä ja että siihen olisi sisällyttävä tietoon perustuva ja yksityiskohtainen arviointi vientiluottolaitosten toiminnasta erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen osalta.

Tämä oma-aloitteinen tutkimus perustuu armenialaisten kansalaisjärjestöjen liiton, Kansalaisten suojeluliiton (CPL), tekemään kanteluun. Se koskee Euroopan unionin Armenian-edustuston päätöstä olla tekemättä avustussopimusta CPL:n kanssa sen jälkeen, kun edustusto havaitsi virheen CPL-hakemuksen alustavassa arvioinnissa. CPL väitti, että valtuuskunnan päätös ei perustunut perusteltuihin syihin.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana Euroopan komissio myönsi, että edustuston alun perin toteuttamat toimet eivät olleet asianmukaisia sen jälkeen, kun se oli havainnut arviointiprosessissa tapahtuneen virheen. Komissio osoitti kuitenkin myös, että havaittu virhe edellytti CPL:n hakemuksen uudelleenarviointia ja että lähetystö ei näin ollen voinut tehdä avustussopimusta CPL:n kanssa.

Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Tapaus koski valintamenettelyä EU:n Albanian-edustuston virkaa varten. Kantelija oli tyytymätön siihen, ettei häntä valittu tehtävään, koska hän uskoi täyttävänsä kaikki vaaditut kriteerit. Hän pyysi tietoja hakemuksestaan ja syistä, joiden vuoksi häntä ei valittu esivalintaluetteloon. Valtuuskunta ei vastannut hänen pyyntöönsä ajoissa.

Oikeusasiamies tutki asiaa. Tutkimuksen aikana valtuuskunta vastasi valitukseen ja ratkaisi näin valituksen tämän näkökohdan. Mitä tulee päätökseen olla hyväksymättä kantelijaa esivalintaluetteloon, oikeusasiamies piti lähetystön päätöstä koskevaa selitystä kohtuullisena ja päätti tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Oikeusasiamies ehdotti, että Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi annettava edustustoille ohjeita tarpeesta tiedottaa hakijoille, jos valintakilpailut ovat viivästyneet. Oikeusasiamies ehdotti myös, että Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi sisällytettävä EU:n edustustojen paikallisia toimihenkilöitä koskevaan oppaaseen yksityiskohtaisempia vaatimuksia siitä, minkä tyyppisiä tietoja valintakomiteoiden laatimaan luetteloon/excel-taulukkoon on sisällytettävä.

Asia koski Euroopan komission tekemää palvelusopimuksen irtisanomista. Kantelija väitti, että komissio ei ollut vastannut hänen kirjeisiinsä, että se oli irtisanonut palvelusopimuksen ilman hyvää syytä ja että sille lähetettyjen laskujen maksaminen oli ollut hidasta. Hän vaati myös korvausta viivästyneistä maksuista ja vahingonkorvauksista.

Oikeusasiamies tutki nämä väitteet. Ensimmäisen osalta se päätteli, että koska komissio lopulta vastasi kantelijan kirjeisiin, asia oli ratkaistu. Mitä tulee toiseen väitteeseen, joka koskee sopimuksen väitettyä irtisanomista ilman perusteltua syytä, oikeusasiamies päätteli, että komissio ei ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, koska sopimuksessa annettiin komissiolle oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa, ja että komissio oli joka tapauksessa esittänyt pätevän syyn irtisanomiseen. Kolmannen väitteen osalta oikeusasiamies totesi, että laskujen maksuviivästysten ongelmaan oli löydetty ratkaisu, koska komissio lopulta maksoi kantelijalle suoritetuista töistä maksettavat määrät ja suostui maksamaan viivästyskorkoa. Lopuksi oikeusasiamies totesi vahingonkorvausvaatimuksen osalta, ettei asiaa ollut tarpeen tutkia tarkemmin, koska komissio maksoi kantelijalle korvauksen aiheutuneesta vahingosta ja koska sopimuksessa ei määrätty minkään muuntyyppisen vahingon korvaamisesta.

Asia koski sitä, että Euroopan unionin Ukrainassa toteuttama neuvontaoperaatio (EUAM) hylkäsi kantelijan hakemuksen valintamenettelyssä. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei hakemuksen hylkäämisessä ollut hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies katsoi lisäksi, että yksitasoinen hallinnollinen uudelleentarkastelumekanismi on riittävä. Oikeusasiamies oli tyytyväinen saadessaan tietää, että Euroopan ulkosuhdehallinto on nyt päättänyt muuttaa hylätyille hakijoille lähettämäänsä viestiä siten, että siihen sisällytetään tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista.

Asia koski komission kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi lausuntoaan Serbian lakiluonnoksesta maksuttomasta oikeusavusta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja tarkasti kyseisen asiakirjan. Oikeusasiamies arvioi asiakirja-aineistossa olevat tiedot ja totesi, että komission kieltäytyminen oli perusteltua asiakirjoihin tutustumista koskevien sovellettavien sääntöjen (asetus (EY) N:o 1049/2001) nojalla.

Näin ollen oikeusasiamies päätti asian käsittelyn toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Oikeusasiamiehen päätelmät perustuvat kuitenkin lain tulkintaan sellaisena kuin sitä sovellettiin päivänä, jona komissio antoi päätöksensä kantelijan uudistetusta hakemuksesta. Mikään ei estä komissiota pyrkimästä yleisen edun nimissä suurempaan avoimuuteen siinä, miten se käy liittymistä edeltävät neuvottelut ja miten neuvottelut etenevät tai saatetaan lopulta päätökseen. Vapaata oikeusapua koskevan lakiehdotuksen voimaantulo, liittymisneuvottelujen 23 luvun väliaikainen päättäminen ja Serbian mahdollinen liittyminen EU:hun ovat kaikki hetkiä, jolloin komissio voi arvioida tilannetta uudelleen selvittääkseen, ovatko syyt, joiden vuoksi se on evännyt oikeuden tutustua pyydettyyn asiakirjaan, edelleen voimassa. Oikeusasiamies luottaa siihen, että komissio toteuttaa tämän pohdinnan.

Heinäkuussa 2014 komissio hylkäsi kantelijan hakemuksen työskennellä asiantuntijana Indonesiassa toteutettavassa hankkeessa, koska hän oli jo sitoutunut työskentelemään samaan aikaan Liberiassa toteutettavassa EU:n rahoittamassa hankkeessa. Kantelija haki uudelleen tukea, kun hanke Liberiassa viivästyi ebolakriisin vuoksi, ja huomautti, että hän oli itse asiassa valmis työskentelemään hankkeen parissa Indonesiassa.

Oikeusasiamies totesi, että komissiolla on oikeus pyytää asiantuntijoita työskentelemään yksinomaan hankkeiden parissa tiettyinä ajanjaksoina. Hän totesi, että kantelija oli ilmoittanut olevansa valmis työskentelemään yksinoikeudella kahdessa päällekkäisessä hankkeessa. Kantelija ei selittänyt tätä ristiriitaa tehdessään alkuperäisen hakemuksensa. Toimitettujen tietojen perusteella oikeusasiamies katsoo, että komissio oli oikeassa hylätessään kantelijan ensimmäisen hakemuksen. Toisen hakemuksen osalta kantelija itse asiassa totesi, että Liberiassa meneillään oleva ebolakriisi merkitsi sitä, että hän oli itse asiassa vapaa työskentelemään hankkeen parissa Indonesiassa. Tämän jälkeen komissio tarkasteli hänen tilannettaan uudelleen. Oikeusasiamies katsoi tehneensä oikeudenmukaisen ja kohtuullisen arvion päätellessään, että kantelija ei voinut taata hänen käytettävyyttään. Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että komissio ei myöskään tehnyt virhettä hylätessään hänen toisen hakemuksensa, joka koski työskentelyä Indonesian hankkeen parissa. Se jättää kuitenkin kysymyksiä siitä, miten komissio käsittelee ebolaepidemian kaltaisiin kriiseihin joutuneiden asiantuntijoiden oikeuksia.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Hän ehdotti komissiolle, että jos hanke on keskeytettävä, sen olisi oltava valmis vapauttamaan kaikki asianomaiset asiantuntijat yksinoikeussitoumuksesta.

Kantelu tehtiin sen jälkeen, kun Euroopan komissiolta oli pyydetty oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka liittyvät tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen välisiin neuvotteluihin Yhdysvaltojen ulkomaisia tilejä koskevan verosäännösten noudattamista koskevan lain (FATCA) seurauksista. Valituksen teki Euroopan parlamentin jäsen Sophie In't Veld.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana esiin nousseet tärkeimmät kysymykset olivat a) komission pyrkimykset löytää oikeudenmukainen ratkaisu useiden asiakirjojen arviointiin ja b) komission kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi kaikkia FATCAa koskevia asiakirjoja.

Oikeusasiamies tutki näitä kysymyksiä ja suositteli komissiolle, että se a) pyrkisi uudelleen oikeudenmukaiseen ratkaisuun, jonka puuttuessa sen olisi arvioitava parlamentin jäsenen pyynnössä tarkoitetut asiakirjat ilman aiheetonta viivytystä, ja b) harkitsisi tiettyjen FATCAa koskevien asiakirjojen laajempaa julkista saatavuutta.

Oikeusasiamies on nyt tyytyväinen siihen, että komissio on hyväksynyt hänen suosituksensa ja pannut ne täytäntöön, minkä vuoksi se on päättänyt asian käsittelyn.

Kantelijalla oli Euroopan komission kanssa avustussopimus Egyptissä toteutettavan hankkeen rahoittamiseksi. Kyseisen sopimuksen mukaan kantelijan oli asetettava EU:hun sijoittautuneen pankin tai rahoituslaitoksen antama vakuus hankkeen ennakkomaksujen turvaamiseksi komissiossa. Sopimuksen voimaantulon jälkeen kävi ilmi, että kantelija ei pystynyt antamaan vaadittua vakuutta. Tästä syystä komissio irtisanoi sopimuksen.

Oikeusasiamies totesi, että komissio oli noudattanut sopimusvelvoitettaan kuulla kantelijaa ennen sopimuksen irtisanomista. Kantelijan komissiolle taloudellisista valmiuksistaan toimittamien tietojen perusteella oikeusasiamies totesi myös, että komissio saattoi kohtuudella ymmärtää, että kantelija ei olisi voinut toteuttaa hanketta ilman ennakkorahoitusta ja että sen vuoksi lisäneuvottelut olivat tarpeettomia.

Oikeusasiamies totesi, että komissio oli toiminut lainmukaisesti ja kohtuullisesti irtisanoessaan kantelijan kanssa tehdyn sopimuksen. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että komissio harkitsisi, että tuleviin sopimuksiin sisällytettäisiin vakiosopimusehtoihin määräys, joka oikeuttaisi avustuksen saajan luopumaan komission ennakkomaksuista. Tämä poistaisi velvoitteen asettaa rahoitusvakuus, jos tuensaaja pystyy osoittamaan, että sillä on hankkeen toteuttamiseen tarvittavat varat. Oikeusasiamies pyysi komissiota myös varmistamaan, että irtisanomiskirjeessä ilmoitetaan aina kyseisen päätöksen täsmällinen oikeusperusta sekä mahdollisuudet hakea päätökseen muutosta.