Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Hae tutkimuksia

Tekstihaku

Asiakirjatyyppi

Toimielin, jota kantelu koskee

Ratkaisutyyppi

Kantelun numero

Kieli

Aikaväli

Asiasanat

Tai kokeile vanhoja avainsanoja (ennen vuotta 2016)

Näytetään 1–20 yhteensä 108 tuloksesta

Päätös OI/5/2020/MHZ Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) valitusmekanismin toiminnasta väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista ja perusoikeusvaltuutetun roolista

Tiistaina | 15 kesäkuuta 2021

Oikeusasiamies käynnisti omasta aloitteestaan tutkimuksen selvittääkseen, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) käsittelee väitettyjä perusoikeuksien loukkauksia valitusmekanisminsa avulla, ja käsitelläkseen Frontexin perusoikeusvaltuutetun roolia ja riippumattomuutta tässä suhteessa.

Oikeusasiamies suositteli aiemman tutkimuksen yhteydessä riippumattoman mekanismin perustamista Frontexin operaatioita koskevien kantelujen käsittelemiseksi. EU:n lainsäätäjät hyväksyivät valitusmekanismin, ja se otettiin käyttöön vuonna 2016.

Valitusmekanismin avulla Frontex käsittelee sellaisten henkilöiden valituksia, jotka uskovat, että heidän perusoikeuksiaan on loukattu Frontexin operaatioiden yhteydessä. Perusoikeusvastaavan tehtävänä on käsitellä suoraan Frontexin henkilöstön jäsenten toimintaa koskevia valituksia ja varmistaa, että asiaankuuluvat viranomaiset käsittelevät asianmukaisesti Frontexin operaatioihin osallistuvien kansallisten viranomaisten henkilöstöä koskevat valitukset.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten Frontex on pannut täytäntöön valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevat uudet säännöt, jotka tulivat voimaan marraskuussa 2019. Siinä pyrittiin myös arvioimaan valitusmekanismin yleistä tehokkuutta, kun otetaan huomioon yleinen huoli perusoikeuksien loukkauksista Frontexin operaatioiden yhteydessä.

Valitusmekanismilla on sen perustamisesta lähtien käsitelty hyvin vähän valituksia, eikä Frontexin henkilöstön toimista ole vielä tehty valituksia. Perusoikeusvaltuutettu oli vastaanottanut vuoden 2016 ja tammikuun 2021 välisenä aikana 69 valitusta, joista 22 otettiin käsiteltäväksi. Kun operaatiot koostuvat eri elinten henkilöstön jäsenistä, jotka ovat vastuussa eri viranomaisille, mahdollisten valitusten tekijöiden saattaa olla vaikea tunnistaa väitettyjä tekijöitä ja ymmärtää, miten ja kenelle he voivat ilmoittaa väitetyistä rikkomuksista, ja hakea oikaisua asianmukaisten kanavien kautta.

Oikeusasiamies tarkasteli tässä tutkimuksessa myös valitusmekanismilla käsiteltyjä valituksia ja havaitsi useita mahdollisia puutteita, joiden vuoksi yksityishenkilöiden saattaa olla vaikeampaa ilmoittaa väitetyistä perusoikeusloukkauksista ja hakea oikaisua. Oikeusasiamiehen tutkimuksessa havaittiin myös, että Frontex on viivytellyt valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevien uusien velvoitteidensa täytäntöönpanossa.

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies esittää Frontexille useita parannusehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa valitusmekanismin käytettävyyttä mahdollisten perusoikeusrikkomusten uhrien kannalta ja vahvistaa Frontexin ja kaikkien siihen osallistuvien vastuuvelvollisuutta. Niihin sisältyy ehdotuksia siitä, miten perusoikeusrikkomusten mahdollisten uhrien olisi helpompi olla tietoisia muutoksenhakumahdollisuuksista ja ilmoittaa poikkeamista, sekä ehdotuksia valitusten käsittelyn ja seurannan parantamiseksi.

Päätös asiassa 874/2020/MIG siitä, miten Euroopan komissio käsitteli valitusta siitä, miten demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja vastasi kriittiseen mediajulkisuuteen

Perjantaina | 26 maaliskuuta 2021

Asia koski Euroopan komissiolle tehtyä valitusta, jossa oltiin huolissaan siitä, miten Euroopan komission demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja oli julkisesti vastannut kriittiseen mediajulkisuuteen. Se koski erityisesti huomautuksia, joita hän oli tehnyt kroatialaisessa televisio-ohjelmassa, johon yleisö sai soittaa. Kantelija katsoi, että varapuheenjohtajan lausunnot eivät olleet yhteensopivia hänen komission jäsenen velvollisuuksiensa kanssa. Hän oli myös tyytymätön siihen, miten komissio vastasi valituksessa esitettyihin huolenaiheisiin.

Oikeusasiamies katsoi, että varapuheenjohtajan lausunnot voitaisiin ymmärtää siten, että tiedotusvälineiden ei pitäisi lähettää tai julkaista kriittisiä kommentteja julkisuuden henkilöistä. Yleisön reaktioista, muun muassa kyseisestä valituksesta ja tapauksen myöhemmästä käsittelystä tiedotusvälineissä, käy selvästi ilmi, että lausunnot todella tulkittiin näin. Oikeusasiamies katsoi siksi, että lausunnot olivat epäasianmukaisia.

Tapauksen jälkeen sekä varapuheenjohtaja että komissio ilmaisivat vahvan tukensa ilmaisunvapaudelle sekä tiedotusvälineiden vapaudelle ja moniarvoisuudelle. Varapuheenjohtaja selvensi lisäksi, että hänen tarkoituksenaan ei ollut heikentää tiedotusvälineiden riippumattomuutta.

Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti näihin selvennyksiin, mutta hän pitää valitettavana, että komissio tai varapuheenjohtaja ei esittänyt anteeksipyyntöä tapauksen johdosta. Se olisi voinut vähentää levottomuutta, jota huomautukset kansalaisissa aiheuttivat.

Oikeusasiamies päättää tutkimuksen ja kehottaa komissiota muistuttamaan komission jäseniä siitä, että julkisia lausuntoja esitettäessä on oltava huolellinen.

 

Päätös yhdistetyissä asioissa 1570/2018/JF-JN ja 1973/2018/JF-JN tavasta, jolla Euroopan komissio hyväksyy aineita käytettäväksi kasvinsuojeluaineissa (torjunta-aineissa)

Maanantaina | 30 marraskuuta 2020

Tämä tutkimus koski sitä, miten Euroopan komissio hyväksyy torjunta-aineissa käytettäviä tehoaineita. Oikeusasiamies tarkasteli erityisesti komission käytäntöä hyväksyä tehoaineita, joista Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) (turvallisuuden tieteellisestä arvioinnista vastaava EU:n elin) oli todennut, että se oli havainnut niihin liittyviä erityisiä huolenaiheita tai että niille ei ollut yksilöity turvallista käyttöä. Oikeusasiamies tarkasteli myös komission käytäntöä sellaisten aineiden hyväksymisessä, joista tarvitaan lisätietoja niiden turvallisuuden vahvistamiseksi.

Oikeusasiamies esitti komissiolle yksityiskohtaisesti, miksi hän katsoo sen nykyisten käytäntöjen herättävän huolta. Vaikka komissio totesi, että sen käytännöissä noudatetaan sovellettavia oikeudellisia säännöksiä, se luetteli muutoksia ja parannuksia, joita se oli tehnyt ratkaistakseen esille tuodut ongelmat. Se ilmoitti oikeusasiamiehelle erityisesti useista toimenpiteistä, joilla on määrä parantaa hyväksymisprosessia ja lisätä sen avoimuutta.

Oikeusasiamies lopettaa tutkimuksen ja ehdottaa, että komissio varmistaa hyväksyvänsä aineet vain sellaisten käyttöjen perusteella, jotka EFSA on vahvistanut turvallisiksi, että se varmistaa hyväksymisprosessin olevan täysin avoin ja että sen vahvistavia tietoja koskevan menettelyn käyttöä rajoitetaan entisestään. Koska Von der Leyenin komissio on sitoutunut ryhtymään toimiin, joilla vähennetään vuoteen 2030 mennessä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä – ja niiden aiheuttamaa riskiä – 50 prosenttia, oikeusasiamies odottaa komission noudattavan hänen ehdotuksiaan riittävästi.