Arvoisa puhemies

Olen vastaanottanut kantelun, jonka kahdeksan kansalaisjärjestöä [1] on tehnyt Euroopan komissiota vastaan.

Kantelu koskee sitä, että komissio on väitetysti laiminlyönyt paremman sääntelyn suuntaviivojensa noudattamisen valmistellessaan lainsäädäntöehdotusta yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin muuttamisesta [2], mikä on yksi ehdotuksista, jotka ovat osa komission koontisäädös I:n yksinkertaistamispakettia [3].

Kantelijat väittävät, että tässä tapauksessa komissio poikkesi paremman sääntelyn suuntaviivoissa ^[4] vahvistetuista keskeisistä menettelyvaatimuksista eikä toteuttanut julkista kuulemista ja vaikutustenarviointia ilman asianmukaisia perusteluja. Niiden mukaan komissio järjesti kiireesti yksiköiden välisen kuulemisen, joka ei ollut sen työjärjestyksen mukainen. Ne katsovat myös, että komissio ei tehnyt eurooppalaisen ilmastolain (asetus 2021/1119)[5] mukaista ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointia.

Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että EU:n toimielinten ja elinten olisi sovellettava itse laatimiaan sääntöjä. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ja avoimuus ja vältetään mielivaltaisuuden tunne EU:n hallinnon toiminnassa. Nämä näkökohdat ovat erityisen tärkeitä komission valmistellessa lainsäädäntöehdotuksia.

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa esitetään periaatteet, joita komissio noudattaa valmistellessaan ehdotuksia sekä hallinnoidessaan ja arvioidessaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vaikka niiden soveltaminen saattaa edellyttää jonkin verran joustavuutta, poikkeaminen näissä suuntaviivoissa asetetuista vaatimuksista olisi aina perusteltava. Muussa tapauksessa EU:n kansalaiset voivat kyseenalaistaa komission sitoutumisen avoimeen, osallistavaan ja näyttöön perustuvaan lainsäädäntöprosessiin. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä silloin, kun komissio ei lainsäädäntöehdotuksia tehdessään noudata lakisääteisiä vaatimuksia, kuten ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointia.

Tämä on kolmas kantelu [6], jonka toimistoni on saanut viime kuukausina ja joka koskee sitä, noudattaako komissio lakisääteisiä vaatimuksia, paremman sääntelyn suuntaviivoja ja muita sääntöjä lainsäädäntöehdotusten valmistelussa. On selvää, että näissä kolmessa kantelussa esiin nostetut kysymykset nostavat esiin useita oikeusasiamiehelle tärkeitä kysymyksiä.

Näistä syistä olen päättänyt aloittaa tutkimuksen tästä kantelusta.

Ensimmäiseksi katson, että tutkintaryhmäni on tarpeen tavata komission asianomaisia edustajia keskustellakseen kantelijoiden esiin tuomista kysymyksistä. Tämän kirjeen liitteessä on luettelo kokouksessa käsiteltävistä yksityiskohtaisemmista kysymyksistä.

Lisäksi olen päättänyt, että on tarpeen tarkastaa seuraavat asiakirjat:

• Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät päätökseen olla toteuttamatta sidosryhmien kuulemista ja uutta vaikutustenarviointia tässä tapauksessa, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka on syötetty D e cide -verkkoalustalle, sekä kaikki ”sääntelyn parantamisesta” vastaavan varapuhemiehen tai ”sääntelyn parantamisesta” vastaavan pääjohtajan pääsihteeristössä [7] pyytämät ja myöntämät hyväksynnät.
• Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät päätökseen olla tekemättä ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointia (eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 4 kohta).
• Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät päätökseen käynnistää nopeutettu yksiköiden välinen kuuleminen.
• Mahdolliset lisäohjeet henkilöstölle paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön soveltamisesta, jos ne ovat merkityksellisiä tämän tutkimuksen kannalta.

Pyydän toimittamaan edellä mainitut asiakirjat toimistolleni mieluiten sähköisessä muodossa salatussa sähköpostissa ^[8] ennen kokousta ja viimeistään 6. kesäkuuta 2025.

Kokouksen jälkeen tutkintaryhmäni voi pyytää saada tutustua lisäasiakirjoihin.

Tietoja tai asiakirjoja, joita toimielimenne pitää luottamuksellisina, ei paljasteta kantelijoille tai muille henkilöille ilman komission etukäteen antamaa suostumusta. [9]

Olisin kiitollinen, jos toimistonne voisi ottaa yhteyttä tästä tutkimuksesta vastaavaan Markus Spoereriin sopiakseen ennen 18. kesäkuuta 2025 järjestettävää tarkastusta ja kokousta koskevista järjestelyistä.

Vilpittömästi,

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 21.5.2025

Liite:

Kokouksen kysymysluettelo

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio luettelee ehdotukseensa liitetyissä perusteluissa otsikon ”sidosryhmien kuulemiset” alla neljä osatekijää:

1) Euroopan komissio, ”Call for evidence on the rationalisation of reporting requirements”, lokakuusta joulukuuhun 2023; 

2) Euroopan komission kokoukset yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa helmikuun 2025 alussa

3) Euroopan komissio on myös järjestänyt touko- ja marraskuussa 2024 erillisiä sidosryhmätoimia, mukaan lukien kaksi yritysten kestävyysraportointia koskevaa direktiiviä käsittelevää suurta hybridisidosryhmäfoorumia, joihin osallistui noin 400 henkilöä henkilökohtaisesti ja yli 3000 henkilöä virtuaalisesti.

4) Euroopan komissio sai erittäin merkittävän määrän kirjeitä ja yksityiskohtaisia analyyseja kaikentyyppisiltä sidosryhmiltä (yrityksistä sijoittajiin, pankkeihin, kansalaisyhteiskuntaan, kansalaisjärjestöihin, kauppakamareihin ja jäsenvaltioiden kansallisiin hallintoihin).

• Voisiko komissio kertoa tarkemmin, miksi se päätti olla järjestämättä julkista kuulemista tästä ehdotuksesta? Miten ja kenen toimesta tämä päätös tehtiin?
• Komissio mainitsee lokakuun ja joulukuun 2023 välisenä aikana esitetyn ”todisteiden pyytämistä koskevan pyynnön”. Voisiko komissio täsmentää, missä määrin kannanottopyyntöasiakirja kattoi kyseessä olevan lainsäädäntöehdotuksen osatekijät?
• Voisiko komissio selventää helmikuun 2025 alussa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa pidettyjen kokousten osalta seuraavaa: Ketkä kutsuttiin näihin kokouksiin? Milloin, miten ja minkä kriteerien perusteella sidosryhmät kutsuttiin näihin kokouksiin? Miten näiden kokousten tulokset otettiin huomioon kyseistä lainsäädäntöehdotusta laadittaessa? (Toimittakaa kaikki asiaankuuluvat sisäiset asiakirjat.)
• Voisiko komissio toimittaa luettelon edellä 3 kohdassa luetelluista sidosryhmien toimista näihin kokouksiin osallistuneista? Miten ja millä perusteilla nämä sidosryhmät valittiin tai kutsuttiin? Missä määrin edellä mainitut kaksi suurta hybridisidosryhmäfoorumia koskevat käsiteltävänä olevan lainsäädäntöehdotuksen sisältöä? Miten näiden kahden sidosryhmäfoorumin tulokset otettiin huomioon kyseistä lainsäädäntöehdotusta laadittaessa? (Toimittakaa kaikki asiaankuuluvat sisäiset asiakirjat.)

Vaikutustenarviointi:

Lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio toteaa, että ”kun otetaan huomioon tämän aloitteen merkitys ja kiireellisyys, sille myönnettiin poikkeus parempaa sääntelyä koskevien komission suuntaviivojen nojalla. Näin ollen täysimittaista vaikutustenarviointia ei ole laadittu, mutta ehdotukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka sisältää analyysin ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista, mukaan lukien laadullinen analyysi ja mahdollisuuksien mukaan arviot kustannussäästöistä sekä asiaa tukeva näyttö. Komissio viittaa EU:n yritysten kilpailukyvyn”kriittiseen kiireellisyyteen” sekä aiempiin vaikutustenarviointeihin, jotka on tehty voimassa olevista säädöksistä.

• Voisiko komissio kertoa tarkemmin, miksi se päätti olla tekemättä uutta vaikutustenarviointia? Voisiko komissio selittää erityisesti tilanteen ”kiireellisyyden”, jonka vuoksi ”ehdotus ei mahdollista vaikutustenarviointia”?
• Miten ja kuka teki päätöksen olla tekemättä vaikutustenarviointia?
• Missä määrin nykyiset vaikutustenarvioinnit kattoivat tässä tutkimuksessa kyseessä olevan komission lainsäädäntöehdotuksen? Esittäkää asiaankuuluvat vaikutustenarvioinnit ja esittäkää tämän ehdotuksen kannalta merkitykselliset osat. Esittäkää myös kaikki asiakirjat, jotka liittyvät komission sisäiseen arviointiin tältä osin.

Ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointi (eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 4 kohta)

• Onko komissio arvioinut kyseessä olevan lainsäädäntöehdotuksen ilmastotoimien johdonmukaisuutta? Jos ei, miksi päätettiin, että sitä ei tarvita? Miten ja kenen toimesta tämä päätös tehtiin?

Yksiköiden välinen kuuleminen

• Voisitteko vahvistaa, että yksiköiden väliseen kuulemiseen varattua aikaa lyhennettiin tässä tapauksessa? Antakaa yksityiskohtaiset tiedot siitä, milloin komission sisäinen kuuleminen käynnistettiin ja milloin se saatiin päätökseen.
• Missä olosuhteissa komissio päättää lyhentää yksiköiden väliselle kuulemiselle varattua aikaa? Millä perusteella ja kenen toimesta tällaiset päätökset tehdään?
• Mitkä olivat syyt komission sisäisessä kuulemisessa annetun ajan lyhentämiseen tässä tapauksessa?

[1] ClientEarth, Notre Affaire A Tous, Clean Clothes Campaign, European Coalition for Corporate Justice, Global Witness, Transport & Environment, Antislavery International ja Friends of the Earth Europe

[2] KOM(2025) 81 lopullinen.

[3] https://commission.europa.eu/publications/omnibus-i_en.

[4] https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi

[5] Puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi 30 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 6 artiklan 4 kohta

[6] Yhdessä muussa kantelussa oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen (1379/2024/MIK - How the European Commission prepared a proposal to change legislation related to the Common Agricultural Policy). Toinen valitus, joka on edelleen vireillä.

[7] Paremman sääntelyn välineistössä esitetyn menettelyn mukaisesti, väline 1, s. 10.

[8] Salatut sähköpostit voidaan lähettää omaan postilaatikkoomme.

[9] Merkitkää selvästi tällainen aineisto ”Luottamuksellinen”. Salatut sähköpostit voidaan lähettää omaan postilaatikkoomme. Tällaiset tiedot ja asiakirjat poistetaan Euroopan oikeusasiamiehen asiakirjoista pian tutkimuksen päättymisen jälkeen.