presidentti

Euroopan komissio

Arvoisa puhemies

Viittaan 16. toukokuuta 2025 päivättyyn kirjeeseeni, jossa ilmoitin aloittaneeni edellä mainittua kantelua koskevan tutkimuksen [1].

Kantelu koskee sitä, että komissio on väitetysti jättänyt noudattamatta paremman sääntelyn suuntaviivojaan ja välineitään [2] valmistellessaan lainsäädäntöehdotusta yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin ^{muuttamisesta [3],} joka on yksi sen koontisäädöksen I yksinkertaistamispakettiin sisältyvistä ehdotuksista ^[4].

Kantelijat ovat erityisesti huolissaan siitä, että komissio poikkesi paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistetuista keskeisistä menettelyvaatimuksista, koska se ei tehnyt vaikutustenarviointia ja julkista kuulemista ilman asianmukaisia perusteluja. Niiden mukaan komissio järjesti kiireesti yksiköiden välisen kuulemisen, joka ei ollut sen työjärjestyksen mukainen. Kantelijat ovat myös huolissaan siitä, että komissio ei tehnyt eurooppalaisen ilmastolain [5] mukaista ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointia.

Tiimini piti 16. kesäkuuta 2025 kokouksen yksiköidenne kanssa. Tämän kirjeen liitteenä on kokousraportti. Haluan myös kiittää teitä ja yksiköitänne siitä, että toimititte toimistolleni asiakirjat, jotka pyysin tarkastamaan.

Olen nyt päätellyt, että komissiolta on saatava kirjallinen vastaus tässä asiassa esiin tulleisiin tärkeimpiin kysymyksiin tähän mennessä kerätyn aineiston perusteella.

1. Vaikutustenarvioinnin puuttuminen

Vaikka kyseinen lainsäädäntöehdotus olisi periaatteessa edellyttänyt täysimittaista vaikutustenarviointia [6], komissio ei tehnyt sitä vaan laati komission yksiköiden valmisteluasiakirjan muodossa olevan analyyttisen asiakirjan.

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä säädetään mahdollisuudesta poiketa niiden vaatimuksista, myös vaatimuksesta tehdä vaikutustenarviointi. Poikkeuksissa on kuitenkin noudatettava tiettyjä menettelysääntöjä. Poikkeukset on perusteltava perusteellisesti ja selitettävä hyvin lainsäädäntöehdotusta hyväksyttäessä, jotta yleisö voi tutkia komission syyt poiketa sen säännöistä. Muussa tapauksessa EU:n kansalaiset voivat kyseenalaistaa komission sitoutumisen avoimeen, osallistavaan ja näyttöön perustuvaan lainsäädäntöprosessiin.

Tähän mennessä toimitetun aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että komissiolla ei ole tässä tapauksessa riittäviä perusteita poiketa säännöistään.

Komissio perusteli perusteluissaan ehdotuksen ”kriittistä kiireellisyyttä” ja siihen liittyvää poikkeusta vaikutustenarviointivaatimuksesta tarpeella säilyttää EU:n yritysten kilpailukyky. Tutkintaryhmäni kanssa pidetyssä kokouksessa komissio selvensi, että kiireellisyys johtui EU:n vaikeasta taloustilanteesta ja täytäntöönpanoon liittyvistä tosiseikoista, kuten tarpeesta antaa yrityksille mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan. Komissio viittasi myös ”Draghin raporttiin”^[7] ja sen paljastamiin haasteisiin, jotka liittyvät EU:n talouden kilpailukykyyn, myös yrityksille aiheutuvaan sääntelytaakkaan.

Komissio ei kuitenkaan ilmoittanut mistään äkillisestä tai odottamattomasta tapahtumasta, joka oikeuttaisi asian kiireellisyyden. Komissio ei myöskään selittänyt, miksi ensinnäkään ”stop the clock” -toimenpiteet [8] eivät olisi riittäneet käsittelemään mainittua kriittistä kiireellisyyttä. Vaikuttaa siltä, että näiden toimenpiteiden hyväksyminen olisi antanut komissiolle riittävästi aikaa tehdä vaikutustenarviointi yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin ja arvopaperikeskuksia koskevaan direktiiviin ehdotetuista olennaisista muutoksista (jotka sisältyvät tässä tutkimuksessa tarkasteltavaan lainsäädäntöehdotukseen). Huomautan myös, että komissio ei ole säätänyt mistään asiakirjasta, jossa käsiteltäisiin tilanteen kiireellisyyttä ja siitä johtuvaa tarvetta poiketa vaikutustenarviointivaatimuksesta. Olisin sen vuoksi kiitollinen, jos komissio voisi kommentoida asiaa.

Olisin myös kiitollinen, jos komissio voisi selittää voimassa olevista säädöksistä (eli yritysten kestävyysraportointia koskevasta direktiivistä ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta direktiivistä) tekemiensä vaikutustenarviointien asiaankuuluviin osiin viitaten, missä määrin nämä aiemmat vaikutustenarvioinnit kattavat kyseisen lainsäädäntöehdotuksen tarkistukset.

2. Julkisen kuulemisen puuttuminen

Ymmärrän, että tässä tapauksessa komissio katsoi, että parempaa sääntelyä koskevissa suuntaviivoissa ei edellytetty julkista kuulemista (ilman vaikutustenarviointia) eikä se ollut toteutettavissa (edellä mainitun kiireellisyyden vuoksi) tai tarpeen (erilaisten muiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen vuoksi).

On edelleen epäselvää, missä määrin raportointivaatimusten järkeistämistä loka-joulukuussa 2023 koskeva kannanottopyyntö ja yritysten kestävyysraportointia koskevasta direktiivistä touko- ja marraskuussa 2024 järjestetyt kaksi suurta hybridisidosryhmäfoorumia kattoivat kyseessä olevan lainsäädäntöehdotuksen osatekijät. Olisin kiitollinen, jos saisin komissiolta tätä koskevia lisäselvennyksiä.

Helmikuussa 2025 järjestetyt kaksi kokousta, joihin osallistui pääasiassa teollisuuden ja liike-elämän intressejä, näyttävät olleen ainoat kyseistä lainsäädäntöehdotusta koskevat sidosryhmävaihdot.

Ei ole selvää, miten perusteluissa tarkoitettu sidosryhmien vaihto tarkoitti sitä, että julkinen kuuleminen ei olisi tuonut uutta tietoa, erityisesti kun otetaan huomioon, että monia sidosryhmiä, jotka olisivat muuten voineet osallistua, ei kutsuttu osallistumaan helmikuun 2025 kokouksiin.  

Olisin kiitollinen, jos komissio voisi kommentoida näitä huomautuksia.

3. Ilmaston johdonmukaisuuden arvioinnin puuttuminen

Eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti komission on tehtävä arvio kaikkien toimenpide-ehdotusten tai lainsäädäntöehdotusten ilmastotoimien johdonmukaisuudesta ” ja sisällytettävä kyseinen arviointi kaikkiin näihin toimenpiteisiin tai ehdotuksiin liittyviin vaikutustenarviointeihin sekä asetettava arvioinnin tulokset julkisesti saataville hyväksymisen yhteydessä”[9].

Ymmärrän, että koska vaikutustenarviointia ei tehty, komissio katsoi, ettei sen tarvinnut julkaista ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointia. Vaikka perusteluissa todetaan, että ehdotetut muutokset eivät vaaranna Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yleisiä tavoitteita [10], komissio ei sisällyttänyt perusteluihin tai komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan analyyseja tämän päätelmän tueksi. Lisäksi vaikka komissio toimitti toimistolleni asiakirjoja, joissa esitetään uusien sääntöjen yleinen soveltamisala, nämä asiakirjat eivät näytä sisältävän erityistä sisäistä arviointia lainsäädäntöehdotuksen johdonmukaisuudesta ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.

Vaikuttaa siis siltä, että komissio ei tehnyt ilmastotoimien johdonmukaisuutta koskevaa arviointia ennen kyseisen lainsäädäntöehdotuksen hyväksymistä, vaikka eurooppalaisessa ilmastolaissa ei säädetä poikkeuksista tällaisen arvioinnin tekemiseen. Olisin kiitollinen, jos komissio voisi kommentoida näitä huolenaiheita.

4. Yksiköiden välinen kuuleminen (ISC)

Komission työjärjestyksessä [11] määrätään, että ”yksiköille, joiden oikeutettua etua asia koskee säädösehdotuksen luonteen, kohteen tai vaikutuksen vuoksi ”.[12] ISC:ssä kuultavat yksiköt saavat yleensä kymmenen työpäivää aikaa tarkastella ehdotusta ja vastata siihen.[13] ”Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa” työjärjestys antaa mahdollisuuden nopeutettuun ISC:hen, jonka kesto on lyhennetty 48 tuntiin.[14]  

Tarkasteltavana olevaa ehdotusta koskeva vakuutustekninen arviointi saatiin päätökseen 24 tunnin kuluessa. Se käynnistettiin perjantai-iltana ja päättyi lauantai-iltana. Komissio ei toimittanut tarkastusta varten asiakirjoja, joissa olisi selitetty asian äärimmäinen kiireellisyys ja erityisesti se, miksi ISC:n nopeutettua 48 tunnin määräaikaa ei voitu noudattaa. Olisin kiitollinen, jos komissio voisi selventää asiaa.

5. Seuraavat vaiheet

Olisin kiitollinen, jos saisin komission vastauksen edellä esitetyt seikat huomioon ottaen 15. syyskuuta 2025 mennessä.

Kun otetaan huomioon tämän tutkimuksen merkitys ja se, että komissio suunnittelee koontiasetusta koskevia lisäehdotuksia, en aio pidentää tätä määräaikaa.

Vilpittömästi,

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 11.7.2025

[1] https://www.ombudsman.europa.eu/en/opening-summary/en/205174.

[2] https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/better-regulation-guidelines-and-toolbox _en.

[3] KOM(2025) 81 lopullinen.

[4] https://commission.europa.eu/publications/omnibus-i_en.

[5] Puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi 30 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 6 artiklan 4 kohta.

[6] Paremman sääntelyn suuntaviivoissa todetaan seuraavaa: ”Komission aloitteista, joilla on todennäköisesti merkittäviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä tai sosiaalisia vaikutuksia tai joihin liittyy merkittäviä menoja, on tehtävä vaikutustenarviointi, jos komissio voi valita toimintavaihtoehdon”.

[7] Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä, https://commission.europa.eu/topics/eu-competitiveness/draghi-report_en.

[8] Ehdotuksen KOM(2025) 80 lopullinen mukaisesti.

[9] Eurooppalaisen ilmastolain 6 §:n 4 momentti.

[10] Ks. ehdotuksen COM(2025) 81 final perustelut, joissa todetaan seuraavaa: ”Tämä ehdotus sisältää näin ollen säännöksiä, joilla yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan sääntelykehystä yritysten kestävyysraportointia koskevasta direktiivistä ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta direktiivistä yrityksille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi heikentämättä kummankaan säädöksen poliittisia tavoitteita ja sen varmistamiseksi, että vihreään ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yleinen tavoite saavutetaan kustannustehokkaammin.” (korostus lisätty).

[11] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=EUVL:L_202403080.

[12] Komission työjärjestyksen 55 artiklan 1 kohta.

[13] Komission työjärjestyksen 59 artikla.

[14] Komission työjärjestyksen 60 artikla.