Asia koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) käytäntöä, jonka mukaan hakijat eivät voi hakea useampaan kuin yhteen samanaikaisesti järjestettävään EU:n virkamiesten palvelukseenottokilpailuun, vaikka he täyttäisivät kriteerit. EPSO kieltäytyi antamasta kantelijalle lupaa osallistua kahteen rinnakkaiseen kilpailuun kääntäjien rekrytoimiseksi EU:n toimielimiin eikä selittänyt vakuuttavasti syitä tämän käytännön soveltamiseen.

Oikeusasiamies katsoi, että tämä käytäntö voisi haitata pätevimpien henkilöiden rekrytointia ja että EPSOn olisi näin ollen voitava esittää vakuuttavat perustelut siitä, miksi se soveltaa tätä käytäntöä. Oikeusasiamies katsoi, että jos EPSO´s ei esittänyt tällaisia perusteluja kantelijalle, kyseessä oli hallinnollinen epäkohta. Hän katsoi myös, että käytännön jatkaminen ilman vankkoja perusteluja merkitsisi väistämättä myös hallinnollista epäkohtaa. Tämän vuoksi oikeusasiamies suositteli EPSOlle, että se tarkistaisi välittömästi tätä käytäntöä koskevat toimintaperiaatteensa.

Kantelija suljettiin vuonna 2013 Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämän, hallintovirkamiesten palvelukseenottoa koskevan kilpailun ulkopuolelle. Hänet suljettiin menettelyn ulkopuolelle sillä perusteella, että hänen akateeminen pätevyytensä ei ollut riittävän merkityksellinen ilmoitetun toimen kannalta. Kantelija huomautti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että useilla hakijoilla, jotka oli hyväksytty samaan kilpailuun vuonna 2010, oli samat tai vähemmän merkitykselliset tutkintotodistukset kuin hänen tutkintotodistuksensa. Hän katsoi, että jos muiden hakijoiden pätevyys on riittävä vuonna 2010, hänen tutkintotodistuksensa pitäisi riittää myös vuonna 2013.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että vuoden 2013 kilpailu oli sama kuin alun perin vuonna 2010 järjestetty kilpailu ja että vuonna 2013 olisi sovellettava samoja pätevyysvaatimuksia kuin vuonna 2010. Oikeusasiamies havaitsi EPSOn toiminnassa hallinnollisen epäkohdan ja suositteli, että EPSO pyytäisi valintalautakuntaa tarkistamaan päätöstään kantelijan pätevyydestä.

EPSO kieltäytyi hyväksymästä oikeusasiamiehen suositusta antamatta

vakuuttavat syyt kantaansa. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn toteamalla hallinnollisen epäkohdan.

Asia koski sitä, miten EU:n henkilöstövalintatoimisto (EPSO) käsitteli kantelua, joka koski EU:n virkamiesten valintakilpailun koekeskuksen ehtoja. Kantelijalle oli määrätty tietokone sisäänkäynnin oven viereen, ja hän väitti, että huoneeseen saapuvien ja sieltä poistuvien ihmisten aiheuttamat häiriöt vaikuttivat kielteisesti hänen suoritukseensa. Hänen yrityksensä saada koekeskuksen henkilöstö käsittelemään hänen huolenaiheitaan epäonnistuivat, minkä jälkeen hän valitti EPSOlle. Tyytymättömänä siihen, miten EPSO käsitteli hänen kanteluaan, hän kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja pyysi EPSOa tutkimaan kantelun perusteellisemmin. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tapasi myös EPSOn ja kokeiden hallinnoinnista vastaavan toimeksisaajan edustajia ja vieraili EPSOn päätoimipaikassa sijaitsevassa testikeskuksessa. Oikeusasiamies totesi, että lisätutkimukset tässä tapauksessa eivät yleisesti ottaen olleet perusteltuja. Hän teki kuitenkin EPSOlle useita parannusehdotuksia.

Tapaus koski valintamenettelyä EU:n Albanian-edustuston virkaa varten. Kantelija oli tyytymätön siihen, ettei häntä valittu tehtävään, koska hän uskoi täyttävänsä kaikki vaaditut kriteerit. Hän pyysi tietoja hakemuksestaan ja syistä, joiden vuoksi häntä ei valittu esivalintaluetteloon. Valtuuskunta ei vastannut hänen pyyntöönsä ajoissa.

Oikeusasiamies tutki asiaa. Tutkimuksen aikana valtuuskunta vastasi valitukseen ja ratkaisi näin valituksen tämän näkökohdan. Mitä tulee päätökseen olla hyväksymättä kantelijaa esivalintaluetteloon, oikeusasiamies piti lähetystön päätöstä koskevaa selitystä kohtuullisena ja päätti tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Oikeusasiamies ehdotti, että Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi annettava edustustoille ohjeita tarpeesta tiedottaa hakijoille, jos valintakilpailut ovat viivästyneet. Oikeusasiamies ehdotti myös, että Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi sisällytettävä EU:n edustustojen paikallisia toimihenkilöitä koskevaan oppaaseen yksityiskohtaisempia vaatimuksia siitä, minkä tyyppisiä tietoja valintakomiteoiden laatimaan luetteloon/excel-taulukkoon on sisällytettävä.

Asia koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) väitettyä laiminlyöntiä ilmoittaa hakijoille riittävän ajoissa kilpailun tietokoneella tehtävien kokeiden koeajasta. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että EPSO ei ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Tässä tapauksessa hakijalle ilmoitettiin koeajasta kolme viikkoa ennen sen alkamista. EPSO ottaa oikeusasiamiehen aiemman päätöksen mukaisesti aina yhteyttä hakijoihin vähintään kaksi viikkoa ennen koeajan alkua.

Tämän tutkimuksen aikana EPSO ilmoitti oikeusasiamiehelle, että sillä on uusi käytäntö, jonka mukaan se julkaisee alustavan ennakkoaikataulun järjestämilleen kilpailuille. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti tähän kehitykseen.

Asia koski Euroopan GNSS-viraston tieto- ja viestintätekniikkaosaston päällikön valintamenettelyä. Kantelija väitti, että virasto ei ollut arvioinut hänen hakemustaan oikeudenmukaisesti, ja vaati, että viraston olisi tarkistettava päätöstään hylätä hänen hakemuksensa.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja pyysi virastoa selventämään useita menettelytapakysymyksiä. Viraston vastauksen ja oman analyysinsä perusteella oikeusasiamies ei havainnut ilmeistä virhettä valintamenettelyssä. Näin ollen asian käsittely päätettiin toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Asia koski sitä, että Euroopan unionin Ukrainassa toteuttama neuvontaoperaatio (EUAM) hylkäsi kantelijan hakemuksen valintamenettelyssä. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei hakemuksen hylkäämisessä ollut hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies katsoi lisäksi, että yksitasoinen hallinnollinen uudelleentarkastelumekanismi on riittävä. Oikeusasiamies oli tyytyväinen saadessaan tietää, että Euroopan ulkosuhdehallinto on nyt päättänyt muuttaa hylätyille hakijoille lähettämäänsä viestiä siten, että siihen sisällytetään tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista.

Tapaus koski sitä, että pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME) ei vastannut kantelijan uudelleentarkastelupyyntöön sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseenottomenettelyn jälkeen.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja pyysi EASMEa vastaamaan kantelijalle ja käsittelemään hänen huolenaiheitaan, jotka koskivat hänen sulkemistaan varallaololuettelon ulkopuolelle. Vastauksessaan EASME pyysi anteeksi sitä, mitä se kuvaili ”valitettavaksi tapahtumaksi”, jota ei olisi pitänyt tapahtua, ja selitti, miksi kantelijaa ei ollut merkitty varallaololuetteloon.

Oikeusasiamies piti EASMEn selityksiä kantelijan poissulkemisesta vakuuttavina. Hän piti kuitenkin valitettavana, että EASMElta kesti vuoden vastata kantelijan uudelleentarkastelupyyntöön ja että se oli vastannut vasta oikeusasiamiehen puututtua asiaan. Oikeusasiamies kannusti EASMEa ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavia tapauksia ei esiinny tulevaisuudessa.

Tapaus koski EPSOn vastausten riittävyyttä kantelijan huoleen siitä, että hän on saattanut menettää palvelukseenottomahdollisuutensa EPSO-tiliinsä liittyvän teknisen ongelman vuoksi. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että EPSOn tutkimuksen aikana antama vastaus vastasi asianmukaisesti kantelijan huolenaiheisiin. EPSO puuttui tekniseen ongelmaan ja antoi takeet siitä, että kantelija ei ollut hukannut mitään mahdollisuuksia.

Asia koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) päätöstä olla antamatta kantelijalle mahdollisuutta esittää toinen hakemus sellaisen kiinnostuksenilmaisupyynnön yhteydessä, johon ei sisältynyt erityistä määräaikaa hakemusten jättämiselle. Kantelija haki toista hakemusta, koska hän ei läpäissyt alkuperäiseen hakemukseensa liittyvää koetta samassa valintamenettelyssä. Kantelija väitti, että EPSO ei antanut riittäviä vastauksia hänen kirjeisiinsä, jotka koskivat i) oikeusperustaa, jonka nojalla hakijat eivät voineet hakea uudelleen valintamenettelyihin ilman erityisiä määräpäiviä, ja ii) edellytyksiä, mukaan lukien henkilöstön käyttäytyminen, Espanjan testikeskuksessa.

Vastauksessaan EPSO viittasi kiinnostuksenilmaisupyynnössä esitettyihin edellytyksiin toimiensa oikeusperustana. Se selitti myös, että se oli tutkinut asian, joka koski testikeskuksen henkilöstön käyttäytymistä.

Oikeusasiamies piti EPSOn selitystä kohtuullisena ja riittävänä, joten asian käsittely päätettiin.

Asia koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) väitettyä valintamenettelyn sääntöjen noudattamatta jättämistä.

Oikeusasiamies pyysi EPSOa ottamaan kantelijan huolenaiheet huomioon tutkimuksensa ensimmäisessä vaiheessa. Nämä huolenaiheet liittyivät väitettyyn väärien tietojen antamiseen valintamenettelyn kokeista ja aineelliseen virheeseen kirjeissä, joissa kantelijalle ilmoitettiin hänen kokeidensa tuloksista. Oikeusasiamies totesi, että EPSOn myöhemmässä vastauksessa annettiin kattavat ja kohtuulliset selitykset kantelijan esiin tuomista kysymyksistä ja että mikään ei viitannut siihen, että EPSO ei olisi noudattanut kyseistä valintamenettelyä koskevia sääntöjä. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Kantelija kirjoitti EPSOlle useita kertoja ja pyysi sitä poistamaan EPSO-tilinsä. EPSO vastasi, ettei se voinut poistaa hänen tiliään, koska kaksi valintamenettelyä, joihin hän osallistui, oli vielä kesken. Kun kantelija oli ottanut EPSOon yhteyttä vielä kaksi kertaa saamatta vastausta, hän kääntyi oikeusasiamiehen puoleen väittäen, että EPSO ei ollut vastannut, ja vaati EPSOa poistamaan hänen tilinsä.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen jälkeen EPSO vastasi kantelijalle. Oikeusasiamies totesi näin ollen, että EPSO oli ratkaissut kantelijan väitteen. Vastauksessaan EPSO ilmoitti kantelijalle myös, että tietojen säilytysaika ei ollut vielä päättynyt niiden kahden valintamenettelyn osalta, joihin hän osallistui, joten se ei voinut vielä poistaa hänen EPSO-tiliään. Oikeusasiamies ei havainnut tältä osin hallinnollista epäkohtaa ja päätti näin ollen asian käsittelyn.  

Tapaus koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) vuonna 2013 järjestämää sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintamenettelyä. Valintamenettelyihin osallistuvien hakijoiden on ensin täytettävä tietyt kelpoisuusvaatimukset. Hakijat, jotka täyttävät nämä kelpoisuusvaatimukset, arvioidaan tämän jälkeen valintaperusteiden perusteella. Parhaat hakijat kirjataan varallaololuetteloon.

Kantelija täytti kelpoisuusvaatimukset, joihin kuului joko tohtorintutkinto tai vähintään viiden vuoden työkokemus tutkijana. Hänet kuitenkin suljettiin pois kilpailusta sen jälkeen, kun hänen hakemustaan verrattiin muihin hakijoihin valintaperusteiden perusteella. Tämän jälkeen hän valitti, että valintaperusteissa suosittiin tohtorintutkinnon suorittaneita hakijoita, kun taas kiinnostuksenilmaisupyynnössä viitattiin siihen, että tohtorintutkinto rinnastettaisiin viiden vuoden työkokemukseen.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut ilmennyt. Kelpoisuusperusteissa vahvistetaan vähimmäismäärä, joka kaikkien hakijoiden on täytettävä. Valintaperusteiden avulla valintalautakunta voi yksilöidä parhaat hakijat osallistumiskelpoisten hakijoiden joukosta. Toimielimen harkintavaltaan kuuluu selvästi päättää, mitä valintaperusteita käytetään, kunhan ne eivät ole ilmeisen soveltumattomia. Oikeusasiamies totesi, että valintaperusteiden valinta oli tässä tapauksessa ollut täysin järkevää. Kantelijan väitteestä, jonka mukaan valinta ei ollut avoin, oikeusasiamies totesi, että valintaperusteet oli esitetty selvästi ehdotuspyynnössä.