Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Asia koski EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) käytäntöä, jonka mukaan hakijat eivät voi hakea useampaan kuin yhteen samanaikaisesti järjestettävään EU:n virkamiesten palvelukseenottokilpailuun, vaikka he täyttäisivät kriteerit. EPSO kieltäytyi antamasta kantelijalle lupaa jättää hakemuksia kahteen rinnakkaiseen kilpailuun kääntäjien rekrytoimiseksi EU:n toimielimiin, eikä se selittänyt vakuuttavasti syitä tämän käytännön soveltamiseen.

Oikeusasiamies katsoi, että tämä käytäntö voisi haitata pätevimpien henkilöiden rekrytointia ja että EPSOn olisi näin ollen pystyttävä esittämään vakuuttavat perustelut sille, miksi se sovelsi käytäntöä kyseisiin kilpailuihin. Oikeusasiamies katsoi, että jos EPSO´s ei esittänyt tällaisia perusteluja kantelijalle, kyseessä oli hallinnollinen epäkohta. Hän katsoi myös, että käytännön jatkaminen ilman vankkoja perusteluja merkitsisi väistämättä myös hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies suosittelee näin ollen EPSOlle, että se tarkistaisi välittömästi käytäntöä koskevat toimintaperiaatteensa virkamiestuomioistuimen asiaa koskevan tuomion perusteella.

Kantelun tausta

1. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) julkaisi heinäkuussa 2015 ilmoituksen avoimista kilpailuista kääntäjien rekrytoimiseksi EU:n toimielimiin ^[2]. Ilmoituksessa esitettiin yksityiskohtaiset kilpailut seuraavilla kielillä: suomi (EPSO/AD/315/15); unkari (EPSO/AD/316/15); latvia (EPSO/AD/317/15); puola (EPSO/AD/318/15); portugali (EPSO/AD/319/15); ja slovakki (EPSO/AD/320/15). Kaikissa kilpailuissa pyrittiin rekrytoimaan kääntäjiä samaan palkkaluokkaan (AD5).

2. Ilmoituksessa todettiin, että hakijat voivat osallistua vain yhteen kilpailuun.

3. Kantelija halusi osallistua kahteen kilpailuun (puolan kieli EPSO/AD/318/15 ja portugalin kieli EPSO/AD/319/15), koska hän uskoi täyttävänsä molempien osalta vaaditut kriteerit.

4. Hän pyysi EPSOa selittämään, miksi hakijat voivat osallistua vain yhteen kilpailuun. Vastauksessaan EPSO totesi, että ”[n]o specific reason, it is clearly mentioned in the notice of the open competition, page 1”. Tämän jälkeen kantelija teki verkossa valituksen, jossa hän pyysi EPSOa sallimaan hänen hakea kahteen kilpailuun. EPSO vastasi, että ilmoitus on oikeudellisesti sitova asiakirja, minkä vuoksi kantelijan oli valittava vain yksi kilpailu.

5. Tyytymättömänä EPSOn vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen, jossa todettiin seuraavaa:

EPSO ei selittänyt, miksi hakijat eivät voineet hakea useampaan kuin yhteen samanaikaiseen kilpailuun, jos he täyttivät tätä koskevat vaatimukset.

7. Kantelija halusi saada luvan osallistua kilpailuun, josta hänet oli suljettu pois. Hän halusi myös EPSOn muuttavan tätä käytäntöä.

8. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies pyysi EPSOa selittämään syyt, joiden vuoksi hakijat eivät voineet hakea useampaan kuin yhteen kilpailuun samanaikaisesti, kun kilpailut julkaistiin yhdessä ilmoituksessa. Pyyntö tehtiin samankaltaista asiaa koskevan aiemman oikeusasiamiehen tutkimuksen perusteella. Tässä aiemmassa tutkimuksessa [3] todettiin, että EPSO oli soveltanut tätä käytäntöä virheellisesti, mikä oli vastoin Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen vuonna 2009 antamaa tuomiota (Di Prospero -tuomio).

9. Asiassa Di Prospero oli kyse lausekkeesta, joka sisältyi ilmoitukseen kahdesta samanaikaisesta kilpailusta, jotka koskivat hallintovirkamiesten palvelukseen ottamista samalla alalla mutta eri palkkaluokissa. Vaadittu kokemustaso ja siten virkaan liitetty palkkaluokka vaihtelivat. Ilmoituksessa kiellettiin hakijoita rekisteröitymästä useampaan kuin yhteen näistä kilpailuista. Näin ollen esimerkiksi hakija, jolla oli 15 vuoden kokemus ja joka pätevöityisi molempiin kilpailuihin, ei voinut hakea useampaan kuin yhteen kilpailuun (”ainoa” samanaikainen palvelukseenottokilpailusääntö).

10. Asiassa Di Prospero virkamiestuomioistuin hylkäsi ”ainoastaan yhden” samanaikaisen palvelukseenottoa koskevan kilpailusäännön. Virkamiestuomioistuimen päättely oli seuraava: Jotta lauseke, jolla kielletään osallistuminen useampaan kuin yhteen kilpailuun, olisi lainmukainen, se on perusteltava täytettävään toimeen liittyvillä vaatimuksilla ja yleisemmin yksikön edulla. Lausekkeen on myös vastattava EU:n henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisen kohdan tavoitetta, joka on ottaa palvelukseen mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä. Lisäksi puhtaasti käytännölliset näkökohdat, jotka johtuvat kilpailujen järjestämiseen ja toteuttamiseen samanaikaisesti liittyvistä käytännön vaikeuksista, eivät ole yksikön edun mukaisia kyseisessä asiayhteydessä. Tällaisilla näkökohdilla ei näin ollen voida perustella ”vain yhtä” samanaikaista palvelukseenottoa koskevaa kilpailusääntöä.

12. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai EPSOn vastauksen ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena EPSOn vastaukseen. Oikeusasiamies pyysi ja sai EPSOlta lisäselvityksiä. Oikeusasiamiehen analyysissä otetaan huomioon osapuolten esittämät väitteet ja näkemykset. 

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

13. Kantelija väitti, että EPSO ei esittänyt pätevää perustetta sille, ettei hän voinut osallistua näihin kahteen kilpailuun. Hän totesi, että jos kääntäjäkilpailut olisi järjestetty eri aikaan samana vuonna tai eri vuosina, hän olisi voinut osallistua molempiin kilpailuihin, koska hän täytti sekä yleiset kelpoisuusvaatimukset että kieliä, pätevyyttä ja työkokemusta koskevat erityisvaatimukset.

14. Kantelijan mukaan käytännön tai organisatoriset näkökohdat olivat ainoa uskottava selitys sille, että hakijoita kiellettiin osallistumasta useampaan kuin yhteen kääntäjäkilpailuun. Hän väitti, että useamman kuin yhden samanaikaisen soveltamisen kieltäminen samanaikaisissa kilpailuissa pelkästään käytännön näkökohtien perusteella näytti olevan ristiriidassa EU:n henkilöstösääntöjen kanssa Di Prospero -tuomion [4] valossa. Kantelija ehdotti, että EPSOn olisi tulevaisuudessa järjestettävä kääntäjäkilpailut erikseen kullekin kielelle, jotta hakijat, jotka täyttävät useampaa kuin yhtä kieltä koskevat vaatimukset, voisivat osallistua useampaan kuin yhteen kilpailuun.

15. EPSO totesi edelleen, että ”samalle palkkaluokalle mutta eri kielille samanaikaisesti järjestettäviä kääntäjäkilpailuja koskevien rinnakkaisten hakemusten kieltäminen kuuluu henkilöstövalintaperiaatteisiin, joista EPSOn hallintoneuvostossa edustettuina olevat EU:n toimielimet ovat sopineet yhdessä”. EPSO totesi lähinnä, että sen hallintoneuvosto [5] oli sopinut, että asiassa Di Prospero annettua tuomiota olisi tulkittava suppeasti ja että sitä olisi sovellettava ainoastaan kilpailuihin, joissa olosuhteet ovat täsmälleen samat kuin asiassa Di Prospero kyseessä olleissa kilpailuissa, eli ”kaksi rinnakkain julkaistua kilpailua, jotka koskevat samaa ammatillista profiilia mutta kahta eri palkkaluokkaa”. EPSO totesi myös, että sen hallintoneuvosto oli päättänyt olla soveltamatta Di Prospero -tuomiota ”kilpailuihin, jotka julkaistaan samanaikaisesti saman palkkaluokan mutta eri alojen osalta”.

Suositukseen johtanut oikeusasiamiehen arvio

16. Asiassa Di Prospero virkamiestuomioistuin katsoi, että käytäntö, jonka mukaan hakijat voivat hakea vain yhtä samanaikaista palvelukseenottoa koskevaa kilpailusääntöä, oli ristiriidassa EU:n henkilöstösääntöjen kanssa. Oikeusasiamiehen arvioinnin on perustuttava tähän tuomioistuimen päätökseen.

17. Vaikka asiaan Di Prospero liittyvät tosiseikat eroavat asiaan Di Prospero liittyvistä tosiseikoista, asiassa Di Prospero annetun tuomion taustalla olevat oikeudelliset perustelut ovat merkityksellisiä nyt käsiteltävässä asiassa. Se, että hakijoita kielletään osallistumasta useampaan kuin yhteen samanaikaiseen kilpailuun, jossa he täyttävät vaatimukset, voisi johtaa siihen, että parhaiden hakijoiden rekrytointi EU:n virkamieskuntaan estyy, mikä on henkilöstösääntöjen vastaista. Tässä tapauksessa tämä käytäntö voisi estää sellaisten parhaiden kääntäjien rekrytoinnin, jotka ovat saattaneet täyttää useamman kuin yhden kilpailun kriteerit esimerkiksi siksi, että henkilö on kaksikielinen.

18. Tätä taustaa vasten EPSOn on kyettävä esittämään erityisen vakuuttavat perustelut tämän käytännön soveltamiselle, jonka mukaan hakijat voivat osallistua yhteen kilpailuun vain silloin, kun useampia kilpailuja julkaistaan yhdellä ilmoituksella. EPSO ei ole esittänyt tällaisia perusteluja. Pelkästään sen toteaminen, että EPSOn hallintoneuvostossa edustettuina olevat toimielimet ovat sopineet käytännöstä, ei oikeuta sen soveltamista. Se, ettei EPSO ole selittänyt asianmukaisesti kantansa syitä, on hallinnollinen epäkohta. Jos EPSO päättää jatkaa tätä käytäntöä tulevaisuudessa esittämättä ensin Di Prospero -tuomion mukaisia perusteita, kyseessä on väistämättä myös hallinnollinen epäkohta.

19. Oikeusasiamies antaa näin ollen (alla) suosituksen, joka johtuu tästä hallinnollisesta epäkohdasta. Vaikka oikeusasiamies on havainnut EPSOn syyllistyneen hallinnolliseen epäkohtaan, vaikuttaa kuitenkin suhteettomalta pyytää EPSOa järjestämään kyseinen kilpailu uudelleen.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa EPSOlle seuraavan suosituksen:

EPSOn olisi kuuden kuukauden kuluessa tarkistettava käytäntöään, jonka mukaan hakijat eivät voi hakea useampaan kuin yhteen samanaikaiseen kilpailuun kerrallaan. Uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon erityisesti asiassa Di Prospero annetussa tuomiossa esitetyt arviointiperusteet, joiden mukaan nykyinen rajoittava käytäntö voidaan pitää voimassa vain täytettävään toimeen liittyvien vaatimusten perusteella ja yleisemmin yksikön edun vuoksi.

Tästä suosituksesta ilmoitetaan EPSOlle ja valituksen tekijälle. EPSO lähettää Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 19. kesäkuuta 2018.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 19.12.2017

[1] Euroopan parlamentin päätös, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (94/262/EHTY, EY, Euratom), EYVL L 113, s. 15.

[2] http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:C2015/249A/01&from=FI

[3] Päätös asiassa 919/2012/ANA, joka koskee Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kieltoa osallistua rinnakkaisiin kilpailuihin. Päätös on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/65581/html.bookmark.

[4] Erityisesti henkilöstösääntöjen 27 artikla, jonka mukaan EPSOn on varmistettava, että EU:n virkamieskuntaan otetaan mahdollisimman päteviä ja päteviä hakijoita (ks. Di Prospero -tuomion alaviite 4).

[5] EPSOn hallintoneuvosto koostuu EU:n eri toimielinten ja elinten edustajista. Se tekee yleisiä hallinnollisia päätöksiä, jotka EPSO panee täytäntöön EU:n virkamiesten palvelukseenottoa koskevien kilpailujen ja valintamenettelyjen järjestämisessä.