FOR PREVIEWING & TESTING PURPOSES ONLY.
This notification will disappear once the page will be published.
This link is available for less than 30 minutes.
  • Helppolukuinen aineisto
  • Tekstin koko

Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Nykyinen kieli: 
  • Suomi
Lähdekieli: 
Saatavilla olevat kieliversiot: 
Tämä sivu on konekäännetty.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.

Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan komissiota vastaan tehdyn kantelun 3490/2005/(ID)PB tutkinnan päättämisestä

Vuonna 2001 kantelija, italialainen yritys, teki sopimuksen Euroopan komission kanssa Euroopan kehitysrahaston puitteissa. Sopimus koski hanketta, jonka tarkoituksena oli tarjota riittävästi vettä paluumuuttajille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille Liberiassa. Sopimuksen päättyessä kantelija ja komissio olivat eri mieltä hankkeen loppuunsaattamiseksi suoritettavista maksuista.

Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen vuoden 2005 lopussa ja esitti useita väitteitä ja väitteitä.

Oikeusasiamies teki heinäkuussa 2007 ehdotuksen sovintoratkaisuksi. Hän hylkäsi kantelijan väitteet ja suurimman osan sen väitteistä, mutta katsoi, että yksi väite, joka koski hankkeen yhteydessä perustetun tilin hallinnoinnista perittäviä maksuja, vaikutti perustellulta.

Komissio vastasi hyväksyvänsä oikeusasiamiehen ehdotuksen. Lisäksi se yksilöi omasta aloitteestaan lisämaksun, jonka se katsoi kohtuulliseksi maksaa kantelijalle osana sovintoratkaisua. Komissio totesi kuitenkin, että se ei suorita maksuja, ellei kantelija peruuta erittäin vakavaa lausuntoaan, jonka hän oli antanut komission yksiköiden mahdollisesta kirjeen väärentämisestä.

Kantelija suhtautui myönteisesti komission vastaukseen, mutta esitti erityisiä lisäväitteitä. Se päätti myös peruuttaa lausuntonsa edellä mainitusta mahdollisesta väärennöksestä.

Oikeusasiamies ehdotti komissiolle, että se voisi ottaa yhteyttä kantelijaan lopullisen ratkaisun löytämiseksi.

Vastauksessaan komissio ilmaisi halukkuutensa vastata osittain kantelijan lisävaatimuksiin (yhteensä 36 600 Yhdysvaltain dollaria ja 747,89 euroa) löytääkseen molempia osapuolia tyydyttävän sovintoratkaisun. Tätä varten se lähetti kantelijalle pöytäkirjan, joka sisälsi sen ehdotuksen.

Kantelijan ja komission välinen sopimus vahvistettiin lopulta syksyllä 2008. Tämän seurauksena hanketilin saldo päätettiin maksamalla kantelijalle 48 486,79 euroa ja 101 938,40 Yhdysvaltain dollaria.

Oikeusasiamies korosti päätöksessään, että komission vastaus tässä tapauksessa oli esimerkillinen. Se oli ollut perusteellinen ja rakentava koko menettelyn ajan, jopa siinä määrin, että sen omat yksiköt ja kantelija olivat yksilöineet muita asiaankuuluvia maksuja.

Kantelun tausta

1.         Vuonna 2001 kantelija, italialainen yritys, ja komissio allekirjoittivat Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittaman palvelusopimuksen. Sopimuksen otsikkona oli "Monrovian ja maaseutualueiden vesihuoltohankkeen hallinnointi". Sen tavoitteena oli tarjota riittävästi vettä paluumuuttajille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille Liberiassa 24 kuukauden aikana (lokakuusta 2001 lokakuuhun 2003).

2.         Palvelusopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi kantelijalle annettiin tehtäväksi muun muassa hoitaa ennakkotiliä, jonka se oli perustanut paikalliseen pankkiin. Hanke alkoi joulukuussa 2001, ja varat asetettiin samanaikaisesti ennakkotilin käyttöön.

3.         Sisäisen turvallisuuden heikkenemisen vuoksi komissio kehotti toukokuussa 2003 virallisesti ohjelmaan osallistuvia täytäntöönpanokumppaneitaan harkitsemaan toimien keskeyttämistä. Kantelija päätti kuitenkin jatkaa hankkeen valmistelua.

4.         Edellä mainittu paikallinen pankki lopetti toimintansa 6. kesäkuuta 2003 Monroviassa puhjenneen sisällissodan vuoksi. Tämä teki varojen siirtämisen Liberian pankkeihin mahdottomaksi. Tämän vuoksi komissio hyväksyi vaihtoehtoisen ennakkotilin perustamisen Italiaan.

5.         Myöhemmin vuonna 2003 komissio suoritti hankkeen tarkastuksen ja uudelleentarkastelun. Nämä johtivat useisiin erimielisyyksiin kantelijan kanssa sekä teknisistä että taloudellisista kysymyksistä.

6.         Kantelija esitti lopulliset hankeraporttinsa 7 päivänä huhtikuuta 2004.

7.         Huolimatta useista myöhemmistä kirjeenvaihdoista komission kanssa kantelijalla oli edelleen useita epäkohtia komission kanssa. Tämän vuoksi se kääntyi 4. marraskuuta 2005 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkinnan kohde

8.        Oikeusasiamies aloitti tämän tutkimuksen kantelijan seuraavista väitteistä ja väitteistä.

Väitteet

(1) Komissio ei vastannut kantelijan toistuviin ennakkotilin täydentämistä koskeviin pyyntöihin 15 kuukauden aikana eli 24. heinäkuuta 2003 ja 19. lokakuuta 2004 välisenä aikana.

(2) Koska komissio ei missään vaiheessa sopimuksen täytäntöönpanon aikana syyttänyt kantelijaa riittämättömästä teknisestä tai taloudellisesta suorituskyvystä ja koska ennakkomaksun määrää, perusteluja ja sopimuksen pätevyyttä ei koskaan kyseenalaistettu, kantelijan perusteltua luottamusta loukattiin vakavasti, koska se ei voinut kuvitella, että komissio riitauttaisi ennakkomaksun taannehtivasti kokonaisen vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä.

(3) Komissiolta kesti koko vuosi hankkeen päättymisen jälkeen ilmoittaa kantelijalle kaikista ongelmista huolimatta siitä, että sopimuskirjanpitäjät olivat saattaneet asian komission tietoon paljon aikaisemmin.

(4) Komissio ei ottanut huomioon kantelijan pyyntöjä, jotka koskivat a) hankkeen jälkeistä kustannus-hyötyanalyysia ja teknistä arviointia; ja b) palauttamaan kantelijalle tilinsä, joita komissio oli päättänyt olla maksamatta.

(5) Koska komissio viivästyi kohtuuttomasti ennakkotilin täydentämisessä, kantelija rahoitti ennakkoon 30 prosenttia hankkeesta.

(6) Kantelijaa kohdeltiin epätavallisesti ja epäoikeudenmukaisesti hankkeen päättämisen aikana, koska hankkeen päättäminen ja lopulliset tekniset ja taloudelliset raportit oli tehtävä kantelijan kustannuksella hankkeen päättymisen jälkeen, vaikka sopimuksessa ei määrätty siitä.

161 086,99 euron suuruinen saatava, joka on esitetty kolmessa erässä

a) sellaisten maksamattomien laskujen maksaminen, jotka on ilmoitettu ja verotettu kokonaisuudessaan kantelijan veroviranomaisille toimittamassa vuotuisessa taloudellisessa selvityksessä:

       Ennakkoon rahoitetut ennakkomaksut (2 laskua): 75 931,95 USD

       - Teknisen avun maksut ja pidättäminen (1 lasku): 38 880,53 euroa

b) Viivästyneiden laskujen ja ennakkomaksujen viivästys- ja hyvityskorot sekä devalvaatio (joulukuun 2005 loppuun asti sovellettavat määrät):

       Tekninen apu: 4 847,49 euroa

       Ennakoiden ennakkorahoituksesta johtuvat arvonalentumistappiot: USD 8 495,18

       - Ennakkomaksuista perittävät viivästys- ja hyvityskorot: USD 20 988,75

c) Ennalta arvaamattomat, sopimuksenulkoiset hankkeen jälkeiset velvoitteet:

       - Kustannukset ja menot, jotka katetaan hankkeen päättymisen jälkeen: 27 774,21 euroa

KYSYMYS

9.         Oikeusasiamies pyysi 31. tammikuuta 2006 komissiolta lausuntoa, jonka se antoi 28. heinäkuuta 2006. Lausunto toimitettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten, ja se lähetettiin kantelijalle 26 päivänä syyskuuta 2006. Oikeusasiamies teki 10. heinäkuuta 2007 ehdotuksen sovintoratkaisuksi. Komissio vastasi ehdotukseen 8. tammikuuta 2008. Vastaus toimitettiin kantelijalle, joka esitti huomautuksensa 25 päivänä tammikuuta 2008. Oikeusasiamies toimitti kantelijan huomautukset komissiolle, joka lähetti täydentävän vastauksen 26. kesäkuuta 2006. Kantelija ilmoitti oikeusasiamiehelle 31. heinäkuuta 2008 ja komissio 8. syyskuuta 2008 lopullisesta sopimuksesta, jonka he olivat tehneet asian ratkaisemiseksi.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

Alustavat huomautukset

10.      Tämä tutkimus on päättynyt osapuolten väliseen onnistuneeseen sovintoratkaisuun, joka perustuu oikeusasiamiehen tekemään sovintoratkaisua koskevaan ehdotukseen. Tämä ehdotus koski edellä 8 kohdassa mainitun saatavan osaa a.

11.      Ottaen huomioon tämän tutkimuksen onnistuneen tuloksen ja molempien osapuolten huomattavat pyrkimykset päästä sovintoratkaisuun, tämän päätöksen pääosassa keskitytään kysymyksiin, jotka olivat oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotuksen kohteena. Niiden lisäkysymysten osalta, joiden täydellinen arviointi on jo ilmoitettu osapuolille oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotuksessa, riittää, kun todetaan seuraavaa.

12.      Ensimmäisen edellä mainitun väitteen osalta oikeusasiamies totesi sovintoratkaisua koskevassa ehdotuksessaan, että komissio ei ilmeisesti ollut vastannut kahteen pyyntöön, jotka koskivat hanketta varten perustetun ennakkotilin täydentämistä, ja että tämä laiminlyönti vaikutti olevan ristiriidassa asiaa koskevien sopimusmääräysten kanssa. Vastauksessaan sovintoratkaisua koskevaan ehdotukseen komissio korosti lyhyesti sitä, mitä se piti poikkeuksellisina olosuhteina, ja sitä, että viivästykset johtuivat erityisesti lisätarkastusten tarpeesta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi. Kantelija ei esittänyt erityisiä huomautuksia vastauksena näihin komission esittämiin lisähuomautuksiin. Tässä vaiheessa on todettava, että komissio ei nimenomaisesti kumonnut oikeusasiamiehen edellä mainittua toteamusta, jonka mukaan sopimussääntöjä ei noudatettu tiukasti. Kun kuitenkin otetaan huomioon asian tämän osan toissijainen luonne ja se, että ratkaisuun on päästy, oikeusasiamies ei katso tarpeelliseksi tutkia asiaa tarkemmin.

13.      Muiden väitteiden osalta oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa toisen, kolmannen, viidennen ja kuudennen väitteen osalta. Neljännen väitteen osalta oikeusasiamies totesi, että lisätutkimuksille ei ollut riittäviä perusteita. Viidennen väitteen osalta kantelija toimitti väitteidensä tueksi lisäaineistoa sovintoratkaisua koskevan ehdotuksen jälkeen. Tämän aineiston huomioon ottaminen asian tämän osan toisessa arvioinnissa edellyttäisi kuitenkin lisätutkimuksia, mikä ei olisi tässä vaiheessa asianmukaista. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että komission omasta aloitteesta ja huolimatta siitä, että komissio ei havainnut hallinnollista epäkohtaa, sovintoratkaisuun sisältyi päätös maksaa korvausta ongelman ratkaisemiseksi sovinnollisesti (ks. jäljempänä 28 kohta).

14.      Kanteen osalta oikeusasiamies ei löytänyt sen b ja c alakohtaa vastaavia perusteltuja väitteitä. Niitä ei näin ollen voitu hyväksyä.

A. Maksuvaatimus

Tosiseikat ja arviointi

15.       Kuten edellä todettiin, valituksen tekijä väitti muun muassa seuraavaa:

a) sellaisten maksamattomien laskujen maksaminen, jotka on ilmoitettu ja verotettu kokonaisuudessaan kantelijan vuotuisessa taloudellisessa selvityksessä veroviranomaisille.  Ne olivat seuraavat:

Ennakkoon rahoitetut ennakkomaksut (2 laskua): 75 931,95 USD

- Teknisen avun maksut ja pidättäminen (1 lasku): 38 880,53 euroa

16.       Tämän väitteen osalta komissio totesi lausunnossaan, että se oli epäonnistuneesti yrittänyt maksaa maksamatta olevan maksun kantelijalle. Kokonaismenojen tarkastuksesta saatiin yhteensä 1 927 868,92 Yhdysvaltain dollaria. Saadut täydennykset olivat 1 856 703,09 Yhdysvaltain dollaria. Kantelijan hyväksi maksettava saldo oli 71 165,83 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maksettava ennakkotilille. Lisäksi oli vireillä 38 880,53 euron lasku. Komissio ilmoitti olevansa valmis hyväksymään sen, että kantelijan kanssa allekirjoitetussa sopimuksessa määrättiin ennakkotilin hallinnointimaksusta palvelusopimuksen mukaisen korvauksen lisäksi. Tässä yhteydessä se täsmensi lisäksi, että palvelusopimuksen liitteen II A määräyksissä määrätään tätä tarkoitusta varten 216 000 euron suuruisesta erityisestä maksusta (joka on esitetty liitteessä II C). Se totesi kuitenkin myös, että kyseessä oli sen yksiköiden tekemä ilmeinen virhe, koska samasta palvelusta ei pitäisi koskaan maksaa kaksinkertaista korvausta, minkä vuoksi tilintarkastajat katsoivat, että vaatimukset oli hylättävä. Lisäksi se huomautti, että ennen tämän määrän maksamista on ratkaistava kysymys, joka koskee hankkeen varoista ostettujen ja kantelijan asunnossa käytettyjen laitteiden ja kalusteiden kustannusten perusteltavuutta. Se oli nimittäin yrittänyt tuloksetta päättää tilit kehottamalla kantelijaa ratkaisemaan perusteettomia menoja koskevan kysymyksen.

17.       Oikeusasiamies käsitteli ennakkotilin hallinnointipalkkiota seuraavasti.

18.       Kyseisen sopimuksen otsikko on "Monrovian ja maaseutualueiden vesihuoltohankkeen hallinnointi". Sopimuslomakkeen mukaan sopimushinta on 270 180 euroa. Jos eri asiakirjojen määräykset poikkeavat toisistaan, niitä on tulkittava sopimuksen erityisehtojen 3 artiklassa esitetyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti. Tässä artiklassa säädetään seuraavaa:

”Hankinta-asiakirjojen ensisijaisuusjärjestys on seuraava:

- sopimuslomake,

- sopimuksen erityisehdot,

- Liite I T/A Tehtävänmäärittely.

- Liite II A Talousarvion hallinnointimenettelyt.

- Liitteen II B tekniset määräykset.

- Liite II C Ennakkotilien kustannusarvio.

- Liite III Sopimushintojen erittely.

- Liite IV Verotus- ja tullijärjestely.

Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavia palveluhankintoja koskevat yleiset ehdot (29 päivänä maaliskuuta 1990 tehdyn AKT/ETY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/90 liite IV)"

19.       Sopimuksen 2 artiklan mukaan sopimukseen sovelletaan Belgian lakia. Sopimuksen liitteen I mukaan sopimuksen kesto olisi ”[u]p–360 päivää Liberiassa ja enintään 120 päivää Italiassa 24 kuukauden aikana.” Sopimuksen liitteessä II A olevassa 1 kohdassa määrätään muun muassa seuraavaa:

"Sopimus koskee hallinnointia ja valvontaa Monrovian ja maaseutualueiden puhtaiden vesien käyttömahdollisuuksien parantamista koskevan ohjelman ennakkotilin kautta (...) EKR:n varat asetetaan käyttöön taatun ennakkotilin kautta (...) Kustannusarvio euroina on liitteessä II C (...)"

20.       Liitteessä II A olevassa 2.4.2 kohdassa määrätään, että "[f] tai ennakkotilin (ennakkotilien) hallinnoinnin ja tarkoitukseen varattujen varojen kustannusten osalta toimeksisaajalle maksetaan liitteessä II C vahvistettu maksu. Tätä maksua ei pidätetä, ja se voidaan nostaa suhteellisesti tililtä kunkin raportointikauden lopussa.”

21.       Liitteessä II C on E-osa, jonka otsikko on "OHJELMAN HALLINTO" ja jonka määrä on 216 000 euroa (24 kuukautta x 9 000 euroa). Liitteessä II C ei ole säännöstä, jossa nimenomaisesti viitattaisiin "ennakkotilin hallinnoinnista" perittävään maksuun. Liitteessä II A olevassa 2.4.2 kohdassa mainittu ennakkotilin hallinnoinnista perittävä maksu näyttää näin ollen viittaavan liitteessä II C olevassa E jaksossa ilmoitettuun ohjelman hallinnoinnista perittävään määrään, kun otetaan huomioon, että liitteessä II C ei ole erillistä säännöstä ennakkomaksutilin hallinnoinnista perittävästä maksusta ja että sopimus koski vesihuolto-ohjelman hallinnointia ennakkotilin kautta.

22.       Liite III, jonka otsikko on "Sopimushintaerittely", sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

                   ”Palvelun henkilötyöpäivistä perittävät palkkiot (menetykset)

a) Craig Smithin palvelut:

Liberiassa:                                                                                    EURO

Maksut 300 päivältä henkilöltä/päivä hintaan 425 euroa/päivä 127 500 euroa/päivä

300 päivän päivärahat henkilöä ja päivää kohti 138 euroa/päivä 41 400 euroa/päivä

Italiassa:

Maksut henkilöltä/päivä 120 päivältä 350 euroa/päivä 42 000 euroa/päivä

b) Hyväksyttyjen lyhytaikaisten asiantuntijoiden palvelut Liberiassa

Maksut per henkilö/päivä 300 päivältä 300 euroa/päivä 18 000 euroa/päivä

300 päivän päivärahat/henkilö/päivä hintaan 138 euroa/päivä 8,280

Matkakulut ...

Yhteensä 270.180 ".

23.       Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies piti komission tässä tapauksessa omaksumaa kantaa kohtuullisena, eli sitä, että liitteessä III tarkoitetut kantelijan asianomaisen henkilöstön palvelut eivät ole erotettavissa liitteessä II C olevassa E jaksossa mainitusta ohjelman hallinnoinnista. Näin ollen näytti siltä, että sopimuksessa määrättiin kaksinkertaisesta maksusta samoista palveluista, jotka kantelijan oli määrä suorittaa vesihuolto-ohjelman hallinnoinnin yhteydessä. Näin ollen vaikutti siltä, että sopimuksen asiaa koskevien määräysten välillä oli luontaista loogista epäjohdonmukaisuutta ja että komission sopimuksen tekemisen yhteydessä antama tahdonilmaisu, joka koski toimeksisaajan palkkiota ohjelman hallinnoinnista, ei ollut virheetön. Kuten komissio totesi lausunnossaan, tämä ongelma johtui sen yksiköiden tekemästä ilmeisestä virheestä.

24.       Vastauksessaan kantelijan ensimmäiseen väitteeseen komissio myönsi, että kantelijan hyväksi oli 71 165,83 Yhdysvaltain dollarin suuruinen ennakkomaksu ja 38 880,53 euron suuruinen lasku teknisen avun maksuista. Ilmeisesti pyrkiessään pääsemään sovintoratkaisuun riita-asiassaan kantelijan kanssa komissio ilmoitti olevansa valmis hyväksymään sen, että kantelijan kanssa allekirjoitetussa sopimuksessa määrättiin ennakkomaksujärjestelmän hallinnoinnista palvelusopimuksen mukaisen korvauksen lisäksi. Se huomautti kuitenkin, että ennen kyseisen määrän maksamista olisi ratkaistava kysymys, joka koskee hankevaroista ostettujen ja kantelijan asunnossa käytettyjen laitteiden ja kalusteiden kustannusten oikeutusta. Tältä osin komissio ilmoitti ottaneensa asian esille 26 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Komissio ei kuitenkaan ilmoittanut lausunnossaan, että jäljennös tästä kirjeestä sisältyi kanteluun liitettyihin laajoihin asiakirjoihin. Kirje ei myöskään sisältynyt komission lausunnon liitteenä olevaan liiteluetteloon. Tällainen ongelma ei myöskään sisältynyt valituksen tekijälle toimitetun ja valitukseen liitetyn välitarkastuksen tuloksiin. Komissio ei myöskään ole millään tavoin viitannut kyseessä olevaan rahamäärään.

25.       Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija

a) pani merkille, että komissio ei ollut ottanut huomioon viimeisiä ennakkolaskuja, joiden suuruus oli 4 766,12 Yhdysvaltain dollaria ja jotka oli todennettavasti toimitettu loppukertomuksen mukana;

b) huomautti, että edellä mainittua määrää lukuun ottamatta se oli samaa mieltä komission kanssa sen hyväksi suoritettavasta saldosta ja vireillä olevasta laskusta;

c) oli tyytyväinen komission ilmoitukseen, jonka mukaan se oli valmis hyväksymään sen, että sopimuksessa määrättiin ennakkomaksujärjestelmän hallinnoinnista perittävästä maksusta; ja

d) korosti, että komissio otti lausunnossaan ensimmäistä kertaa käyttöön laitteita koskevan varoituksen ja väitti, että tämä viittasi selvästi toiseen sopimukseen, joka oli jo kauan sitten ratkaistu kantelijan hyväksi, sekä komission kanssa allekirjoitettuun sopimuspöytäkirjaan.

26.       Oikeusasiamies huomautti, että

a) Komissio ei lausunnossaan esittänyt huomautuksia kantelijan väitteestä, joka koski viimeisten 4 766 Yhdysvaltain dollarin suuruisten ennakkolaskujen maksamista. 12;

b) kantelija ja komissio olivat yhtä mieltä siitä, että kantelijan hyväksi oli 71 165,83 Yhdysvaltain dollarin suuruinen ennakkomaksu ja maksamatta oleva 38 880,53 euron lasku;

c) komissio oli valmis hyväksymään sen, että sopimuksessa määrättiin ennakkomaksun hallinnoinnista perittävästä maksusta (joka erotettiin kantelijan ohjelman hallinnoinnista maksamasta korvauksesta), mutta se asetti saatavan maksamisen ehdoksi sen, että ratkaistaan hankevaroista ostettujen ja kantelijan asunnossa käytettyjen laitteiden ja kalusteiden kustannusten perustelemista koskeva kysymys;

d) lausunnossaan komissio ei osoittanut, että se oli ottanut tämän asian esille kantelijan kanssa ennen tätä tutkimusta, eikä toimittanut lisätietoja tästä asiasta;

e) komissio ei myöskään selittänyt, miksi tämä seikka estää sitä täyttämästä ainakin osittain kantelijan vaatimusta; ja

f) kantelija huomautti, että komissio otti tämän asian esiin ensimmäisen kerran lausunnossaan, ja huomautti, että se viittaa toisen jo sovitun sopimuksen täytäntöönpanoon.

27.       Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päätteli, että komissio ei ollut selittänyt riittävästi, miksi se ei ollut maksanut kantelijalle ainakaan osittain sen ensimmäistä vaatimusta vastaavaa rahamäärää. Epäonnistuminen olisi voinut olla hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies teki näin ollen seuraavan ehdotuksen sovintoratkaisuksi:

Edellä 26 kohdassa esittämiensä huomautusten perusteella oikeusasiamies ehdottaa, että komissio voisi harkita uudelleen päätöstään (ja sen perusteluja) kieltäytyä hyväksymästä edes osittain kantelijan ensimmäistä taloudellista vaatimusta. Uudelleentarkastelun yhteydessä komissio voisi ottaa huomioon myös edellä [tässä 18–23] kohdassa esitetyt oikeusasiamiehen huomautukset ja sopimukseen sovellettavan asiaa koskevan Belgian lainsäädännön. Komissiota pyydetään kutsumaan kantelija kokoukseen helpottamaan oikeudellisen tilanteen selvittämistä ja molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämistä.

Oikeusasiamiehelle esitetyt huomautukset sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

28.       Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että hänen ehdotuksensa johdosta ja asian ratkaisemiseksi toteutettavien toimien vuoksi se oli arvioinut asian uudelleen ja hyväksynyt oikeusasiamiehen ehdotuksen. Komissio antoi seuraavat tiedot (tiivistelmänä) siitä, miten se aikoi vastata ehdotukseen. Ensinnäkin se maksaisi saatavan a kohdassa tarkoitetut maksut. Toiseksi komissio oli itse yksilöinyt merkityksellisen lisämaksun, joka oli suoritettava.  Se koostui ennakkomaksujen viivästyskoroista ja hyvityskoroista, joiden määrä oli 2 066,87 Yhdysvaltain dollaria. Tältä osin komissio selitti, että huolimatta alkuperäisestä kannastaan olla myöntämättä tätä korvausta ja oikeusasiamiehen päätelmästä, jonka mukaan asiaa koskeva väite ei ollut perusteltu, komissio oli kuitenkin päättänyt ehdottaa edellä mainittua maksua kantelijan ennakkomaksujen korvaamiseksi. Komissio huomautti, että se ehdotti tätä maksua yksinomaan sovintoratkaisuun pääsemiseksi. Tämän jälkeen se totesi, että mainittua maksua ei voida tulkita kantelijan oikeusasiamiehelle esittämissä huomautuksissa esittämien väitteiden ja syytösten tunnustamiseksi tai tunnustamiseksi.

29.       Komissio totesi lisäksi, että kantelija oli oikeusasiamiehelle toimittamissaan huomautuksissa esittänyt useita erittäin kriittisiä huomautuksia komissiosta ja sen yksiköistä. Komissio ei halunnut vastata niihin lukuun ottamatta yhtä huomautusta, jossa kantelija esitti, että komission yksiköt olivat väärentäneet kirjeen. Komissio asetti oikeusasiamiehen sovintoratkaisua koskevan ehdotuksen hyväksymisen ehdoksi, että kantelija peruuttaa tämän syytöksen.

30.       Huomautuksissaan komission vastauksesta oikeusasiamiehen ehdotukseen kantelija ilmaisi tyytyväisyytensä komission halukkuuteen löytää sovintoratkaisu. Se esitti myös erityisiä lisävaatimuksia, kuten korkovaatimuksia ja valuuttakurssien vaihteluista maksettavia korvauksia. Samalla se nimenomaisesti luopui yhdestä tässä tutkimuksessa esittämistään väitteistä ja nimenomaisesti luopui edellä 28 kohdassa mainituista syytöksistään.

31.       Kantelijan esittämien uusien väitteiden perusteella oikeusasiamies lähetti huomautuksensa komissiolle. Hän ehdotti, että komissio voisi ottaa yhteyttä kantelijaan lopullisen ratkaisun löytämiseksi.

32.       Komissio ilmoitti 26 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyssä vastauksessaan olevansa valmis vastaamaan osittain kantelijan lisävaatimuksiin (yhteensä 36 600 Yhdysvaltain dollaria ja 747,89 euroa) löytääkseen molempia osapuolia tyydyttävän sovintoratkaisun. Se ei kuitenkaan voinut hyväksyä tiettyjä lisäkorkoja koskevia vaatimuksia ja selitti, että ne liittyivät asianomaisen jäsenvaltion verotuksellisiin olosuhteisiin ja osaan tapauksesta, jonka osalta oikeusasiamies oli todennut, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut tapahtunut.

33.       Komissio ilmoitti lähettäneensä kantelijalle pöytäkirjan, joka sisälsi sen sovintoehdotuksen.

34.       Kantelija ilmoitti 3. heinäkuuta 2008 oikeusasiamiehelle aikomuksestaan allekirjoittaa pöytäkirja. Molemmat osapuolet vahvistivat lopulta kantelijan ja komission välisen sovintoratkaisun 31 päivänä heinäkuuta 2008 ja 8 päivänä syyskuuta 2008. Selvitys merkitsi sitä, että hanketilin saldo suljettiin maksamalla kantelijalle 48 486,79 euroa ja 101 938,40 Yhdysvaltain dollaria.

Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

35.       Osapuolten oikeusasiamiehen sovintoratkaisua koskevan ehdotuksen johdosta esittämien huomautusten perusteella oikeusasiamies katsoo, että hänen ehdotuksensa on johtanut onnistuneeseen lopputulokseen.

36.       Oikeusasiamies haluaa lisäksi korostaa, että komission vastaus tähän tapaukseen on ollut esimerkillinen. Jo lausuntonsa antamisen yhteydessä komissio käytti tilaisuutta hyväkseen ja tarkasteli perusteellisesti asiaan liittyviä tapahtumia ja yksiköidensä toimia. Se havaitsi puutteita, myönsi ne avoimesti ja ilmaisi halukkuutensa toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Vastatessaan myöhemmin oikeusasiamiehen ehdotukseen sovintoratkaisusta komissio omaksui myös hyvin perusteellisen ja rakentavan lähestymistavan. Komissiota on kiitettävä erityisesti sen halukkuudesta hyödyntää täysimääräisesti ja rakentavasti oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohtaa, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää ystävällisiä ratkaisuja avoimessa ja ei-oikeudellisessa vuoropuhelussa.

C. Päätelmät

Oikeusasiamies toteaa, että asiassa on päästy sovintoratkaisuun.

Kantelijalle ja Euroopan komissiolle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 1 päivänä joulukuuta 2008.

Mitä mieltä olet tästä konekäännöksestä? Anna meille palautetta