Kantelun tausta

1. Kreikka saa EU:n rahoitusta rajaturvallisuustoimien tukemiseen eri rahoitusohjelmien kautta. Kaudella 2014–2020 nämä varat myönnettiin sisäisen turvallisuuden rahastosta (ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline) ja ulkorajojen rahoitustukivälineestä. Tämän jälkeen rahoitusta on myönnetty rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI) ohjelmakaudelle 2021–2027. Näitä varoja hallinnoidaan pääasiassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (yhdessä). Tämä tarkoittaa, että Euroopan komissio on vastuussa jäsenvaltion ehdottaman ohjelman arvioinnista ja hyväksymisestä ja sen jälkeen ohjelman yleisen täytäntöönpanon seurannasta, kun taas talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät on siirretty jäsenvaltioille (tässä tapauksessa Kreikalle).[1]

2. Kuten kaikissa EU:n rahastoissa, näitä rahoitusohjelmia koskevissa säännöissä edellytetään, että toimet toteutetaan perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ja EU:n perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirja) noudattaen. Tämä vahvistetaan kutakin ohjelmaa koskevissa säännöissä [2] sekä EU:n varoihin sovellettavissa yleisemmissä säännöissä eli yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ^[3]. Asetuksessa vahvistetaan sovellettavat varainhoitosäännöt ja edellytetään myös, että ”jäsenvaltiot ja komissio varmistavat perusoikeuksien kunnioittamisen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamisen rahastojen täytäntöönpanossa”.^[4]

3. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteissä säädetään myös ”horisontaalisista” ja temaattisista ”mahdollistavista edellytyksistä”, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä hakeakseen korvausta EU:n rahoittamista ohjelmista aiheutuneista menoistaan.^[5] Nämä mahdollistavat edellytykset ovat ”edellytys rahastojen erityistavoitteiden vaikuttavalle ja tehokkaalle täytäntöönpanolle”^[6]. Yksi horisontaalisista mahdollistavista edellytyksistä on perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen ja täytäntöönpano. Tämän horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen täyttämiseksi jäsenvaltioilla on oltava käytössään järjestelyt, joilla varmistetaan, että ”rahastoista tuetut ohjelmat ja niiden täytäntöönpano ovat perusoikeuskirjan asiaankuuluvien määräysten mukaisia” ja että ne raportoivat seurantakomitealle ”tapauksista, joissa rahastoista tuetut toimet eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia, ja perusoikeuskirjaa koskevista valituksista”^[7].

4. Molempien rahoituskausien aikana on raportoitu perusoikeuksien loukkauksista, mukaan lukien ”palautukset”[8] Kreikan rajoilla, sekä turvapaikkamenettelyihin pääsyn epäämisestä ja Kreikkaan pyrkivien muuttajien huonosta kohtelusta [9].

5. Euroopan oikeusasiamies vastaanotti vuonna 2023 kantelun useilta kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta [10] Euroopan komissiota vastaan. Kantelijat ilmaisivat huolensa siitä, että komissio ei ollut valvonut tehokkaasti EU:n rahoittamia rajavalvontatoimia Kreikassa, kun otetaan huomioon uskottavat ja jatkuvat väitteet Kreikan viranomaisten vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin esiin tuotuja kysymyksiä ja komission roolia EU:n rahoittamien rajavalvontatoimien seurannassa erityisesti perusoikeuksien noudattamisen osalta.

7. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission vastauksen [11] kanteluun ja lisäkysymyksiin [12], joita hän oli esittänyt. Tämän jälkeen oikeusasiamies sai kantelijoiden huomautukset komission vastauksesta. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki myös komission hallussa olevia asiakirjoja ja tapasi komission edustajia.[13] Lopuksi oikeusasiamies sai kantelijoiden huomautukset komission kanssa pidetystä kokouksesta laaditusta kertomuksesta.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Kantelijoiden väitteet

8. Kantelijat olivat huolissaan siitä, että komissio ei ollut varmistanut, että Kreikalle ulkorajojen valvontaan osoitetut EU:n varat käytettiin perusoikeuksia koskevien normien ja EU:n lainsäädännön mukaisesti.

9. Kantelijoiden mukaan komissio on jo pitkään tietoinen siitä, että EU:n varoja on osoitettu rajaturvallisuustoimiin (esimerkiksi henkilöstön lähettämiseen sekä laitteiden, infrastruktuurin ja muun kriittisen tuen tarjoamiseen), jotka ovat edistäneet laajamittaisia ja järjestelmällisiä perusoikeuksien loukkauksia. Komissio ei kuitenkaan ole tutkinut asiaa. Kantelijat viittasivat erityisesti EU:n varojen väärinkäyttöön Kreikassa Evros-joen varrella ja Egeanmeren alueella toteutettujen rajavalvontaoperaatioiden yhteydessä, joihin myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) osallistui.  

10. Kantelijat totesivat, että komission on kieltäydyttävä maksamasta EU:n varoja, ellei käytössä ole suojatoimia, joilla varmistetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisten perusoikeusvelvoitteiden noudattaminen. Kantelijoiden mukaan komissio tukeutuu liiallisesti Kreikan viranomaisten itsearviointiin siitä, että nämä toimet ovat perusoikeuskirjan HEC-sääntöjen mukaisia, eikä komissio itse arvioinut asianmukaisesti, että nämä suojatoimet olivat käytössä, kun se hyväksyi Kreikan ohjelman, johon sisältyy EU:n rahoittamia rajavalvontatoimia, eikä se varmista, että toimet ovat perusoikeusvelvoitteiden mukaisia ohjelman täytäntöönpanon aikana.

11. Kun otetaan huomioon lisääntyvät todisteet EU:n lainsäädännön järjestelmällisistä rikkomisista, mukaan lukien oikeus tehokkaaseen pääsyyn turvapaikkamenettelyyn ja palauttamiskiellon kielto [14], ne väittivät, että komission yleiset seurantarakenteet ovat tehottomia ja että komissio ei ole noudattanut velvoitteitaan arvioida tilannetta ja reagoida asianmukaisin korjaavin toimin. Kantelijat ilmaisivat huolensa varainhoidon valvonnan rajoittavasta luonteesta, kansallisen seurantamekanismin puolueettomuudesta ja seurantakomitean tehokkuudesta [15].

12. Ne väittivät, että rajaturvallisuuden valvontamekanismi on tehoton, koska vain yhdellä osallistuvista toimielimistä (kansallisella avoimuusviranomaisella) on valtuudet tutkia käännytyksiä. Ne väittivät myös, että mekanismi ei ole täysin riippumaton tai puolueeton. Ne totesivat, että komissio ei ole tarkistanut ja siten varmistanut, että perusoikeuskirjaa noudatetaan edelleen, ja että se piti mekanismin perustamista riittävänä sen toteamiseksi, että Kreikan ohjelma täyttää sille kuuluvat perusoikeusvelvoitteet. Komissiolla on velvollisuus varmistaa EU:n varojen laillinen käyttö (”tuloksellisuusvelvoite”) eikä pelkästään varmistaa, että jäsenvaltioilla on käytössä seurantamekanismi (”asianmukaista huolellisuutta koskeva velvoite”). ^[16]

13. Kantelijat väittivät, että komissio ei antanut tietoja siitä, miten se hoiti neuvoa-antavaa tehtäväänsä seurantakomiteassa. Kantelijat olivat myös huolissaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on viime aikoihin asti suljettu tämän komitean ulkopuolelle ja että niiden osallistumisessa on vielä nytkin käytännön puutteita ja rajoituksia. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan osittaista ja liian teknistä tietoa ilman viittausta perusoikeuksiin. Kantelijat olivat myös huolissaan tämän komitean tehokkuudesta, koska se kiinnittää kansallisen seurantamekanismin avulla huomiota perusoikeuksien noudattamatta jättämiseen tai siihen liittyviin valituksiin.

14. Kantelijoiden mukaan komissio ei valvo tehokkaasti EU:n varoja koskevissa säännöissä vahvistettujen perusoikeuksien noudattamista. Ne viittasivat muun muassa mekanismeihin, joiden avulla komissio voi keskeyttää varojen käytön, periä ne takaisin, rajoittaa niiden käyttöä tai asettaa niille ehtoja.[17] Komissio ei ole ottanut käyttöön mekanismeja ja prosesseja, joilla voidaan varmistaa tehokas ja riippumaton arviointi perusoikeuskirjan mukaisen korkean tason arviointiperiaatteen täyttymisestä EU:n varoja jäsenvaltioille maksettaessa.

15. Kantelijat väittivät myös, että saatavilla olevat tiedot toimenpiteistä, joita Kreikka saattaa sitoutua noudattamaan perusoikeuksia koskevia velvoitteitaan, eivät ole avoimia. Sama koskee sitä, miten komissio arvioi Kreikan täyttäneen peruskirjan mukaiset HEC-vaatimukset, kun kansallinen ohjelma hyväksyttiin, ja miten se seuraa edelleen näiden ehtojen täyttymistä koko rahoituskauden ajan. Ne väittivät myös, että yleisön saatavilla ei ole tietoja Kreikan valitusmekanismissa käsiteltyjen valitusten havainnoista ja tuloksista perusoikeuksien loukkauksia koskevien väitteiden tutkimiseksi. 

16. Kantelijoiden mukaan komissio ei ole myöskään käsitellyt väitteitä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) osallistumisesta käännytyksiin rajavalvontaoperaatioissa Kreikassa. Komissiolla on äänioikeus Frontexin hallintoneuvostossa, ja se vastaa viraston työn uudelleentarkastelusta sekä Frontexin operaatioiden jatkamisen ja EU:n niille myöntämän rahoituksen arvioinnista ja hyväksymisestä.

Komission väitteet ja niiden perustelut

17. Komissio totesi, että molempien ohjelmakausien rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät on siirretty Kreikan viranomaisille. Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu varmistaa EU:n ja kansainvälisen oikeuden, myös perusoikeusvelvoitteiden, noudattaminen ja tutkia kaikki väitetyt loukkaukset. Komission tehtävänä on arvioida ja hyväksyä etukäteen jäsenvaltion ehdottaman rahoitusohjelman rakenne ja sen jälkeen valvoa ja seurata rahoitettavia hankkeita. Komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotka täyttävät oikeudellisen kehyksen vaatimukset.

18. Asianomaisen jäsenvaltion on laadittava ja lähetettävä komissiolle ”kertymäkertomus” sitä vuotta seuraavan vuoden helmikuuhun mennessä, jona varoja on myönnetty ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa. Tämä muodostaa perustan komission päätökselle siitä, voidaanko maksut korvata vai suoritetaanko varainhoidon valvontaa ja tarkastuksia ja miten. Ne voivat olla asiakirjatarkastuksia (eli sen Brysselissä toimiva henkilöstö tarkistaa saatavilla olevat tiedot), paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä järjestelmä- ja jälkitarkastuksia. Nykyisen ohjelmakauden osalta kertomus on määrä antaa helmikuussa 2025, ja se on ensimmäinen tällainen kertomus tältä kaudelta.

19. Perusoikeuksien kunnioittamisen seurantaa on tehostettu kaudella 2021–2027, sillä jäsenvaltioiden on nyt varmistettava horisontaalisten mahdollistavien edellytysten, myös perusoikeuskirjan mukaisten edellytysten, täyttyminen. Komissio ei voi korvata menoja, jotka liittyvät toimiin, jotka liittyvät erityistavoitteeseen, jonka osalta HEC-vaatimuksia ei ole täytetty.^[18] Jos komissio katsoo, että HEC-vaatimuksia ei enää täytetä, se noudattaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 15 artiklan 6 kohdassa säädettyjä vaiheita.^[19] HEC-vaatimusten, myös peruskirjan HEC-vaatimusten, noudattamista arvioidaan, kun ohjelmat hyväksytään alun perin ja koko ohjelmakauden ajan.

20. Varmistaakseen, että Kreikka noudattaa perusoikeuskirjaa, komissio pyysi Kreikan viranomaisia perustamaan seurantamekanismin sen varmistamiseksi, että kansallisen ohjelman puitteissa toteutetut hankkeet todella soveltavat ja panevat täytäntöön perusoikeuskirjan määräyksiä. Tässä mekanismissa säädetään asianomaisten Kreikan viranomaisten tekemien rikkomusten tutkinnasta (ja syytteeseenpanosta). Komission mukaan Kreikka tukeutuu ”kolmiportaiseen järjestelmään”, johon kuuluvat

a. Sisäiset tutkintamenettelyt (esim. Kreikan poliisi ja rannikkovartiosto);

b. riippumattomat kansalliset viranomaiset (kansallinen avoimuusviranomainen, maahanmuutto- ja turvapaikkaministeriön perusoikeusvastaava, maahanmuutto- ja turvapaikkaministeriön perusoikeuksien noudattamista käsittelevä erityiskomitea ja Kreikan oikeusasiamies);

c. Oikeusviranomaiset (eli yleinen syyttäjä ja tuomioistuimet, tarvittaessa myös merituomioistuimet).

21. Komissio ei ole tähän mennessä saanut tämän seurantamekanismin kautta ”vahvistettua näyttöä” siitä, että EU:n rahoitusta olisi käytetty perusoikeuksien loukkauksiin tai että se olisi helpottanut niitä, mikä olisi peruste kyseisten varojen keskeyttämiselle.

22. Komissiolla on myös seuranta- ja neuvoa-antava rooli ”seurantakomiteoissa”, jotka jäsenvaltiot ovat perustaneet seuraamaan kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa.[20] Jos komiteat havaitsevat mahdollisia perusoikeuksien loukkauksia, ryhdytään jatkotoimiin.

23. Kreikan seurantakomitea saa vuosittain ajantasaiset tiedot valvontamekanismin tarkastelemista tapauksista ja perusoikeusloukkauksia koskevista valituksista. Komissio pyysi Kreikkaa laajentamaan seurantakomitean jäsenyyttä kansalaisyhteiskuntaan ja kansainvälisiin järjestöihin, kuten Kreikka äskettäin suostui tekemään.

24. Lisämekanismina perusoikeuksien noudattamisen seuraamiseksi komissio, EU:n virastot ja Kreikan hallitus allekirjoittivat vuonna 2020 yhteisymmärryspöytäkirjan [21]. Tämän jälkeen perustettiin samoista osapuolista koostuva muuttoliikkeen hallintaa käsittelevä työryhmä [22], jonka työtä tukee Kreikkaan pysyvästi lähetetty komission henkilöstö.

25. Komissio on sitoutunut jatkamaan yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että nykyinen järjestelmä on vankka ja mahdollistaa väitteiden tutkimisen ja tarvittavat jatkotoimet sisäisten kurinpitoelinten, riippumattomien viranomaisten ja oikeuslaitoksen kautta.[23] Komissio pyytää säännöllisiä päivityksiä käynnissä olevien tutkimusten tilanteesta ja viittaa erityisiin esimerkkeihin näistä pyynnöistä.[24]

26. Frontexin perusoikeusvastaavan heinäkuussa 2023 tekemän valituksen [25] jälkeen komissio toimitti Kreikan viranomaisille jäljennöksen valituksesta ja kehotti niitä tutkimaan sen ja ilmoittamaan komissiolle sen tuloksesta. Loppukertomus on kesken, mutta hankkeiden hallinnoinnista vastaava Kreikan kansallinen viranomainen ilmoitti komissiolle kesäkuussa 2024, että alustavan päätelmän mukaan EU:n varoihin liittyvistä perusoikeusloukkauksista ei ole näyttöä. On ennenaikaista, että komissio harkitsee, mitä toimia se voisi toteuttaa saatuaan tutkimuksen loppuraportin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun komissio on vastaanottanut yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 69 artiklan 7 kohdan mukaisen sidosryhmien valituksen, joka koskee Kreikkaa ja yleisesti.

27. Vastaavasti sen jälkeen, kun tiedotusvälineissä oli kesäkuussa 2024 raportoitu perusoikeusloukkauksista [26], komissio lähetti Kreikan viranomaisille kirjeen, jossa se pyysi Kreikkaa vahvistamaan, mitä toimia kansalliset viranomaiset olivat toteuttaneet. Kreikan viranomaiset vastasivat komission pyyntöön 8 päivänä elokuuta 2024.

28. Periaatteessa komissio ei kyseenalaistaisi kansallisten tutkimusten tuloksia. Jos kansalaisjärjestöt tai muut uskottavat lähteet toimittavat lisätietoja, komissio voi ottaa ne huomioon ja saattaa ne jäsenvaltion hallituksen tai seurantakomitean tietoon. Jos on kuitenkin näyttöä siitä, että EU:n varoja ei käytetä sovellettavan lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisesti, komissio käyttää käytettävissään olevia keinoja, kuten maksujen keskeyttämistä tai keskeyttämistä, rahoitusoikaisujen soveltamista ja rikkomusmenettelyjen käynnistämistä.

29. Frontexin hallintoneuvoston jäsenenä komissio on johtanut toimia, joilla parannetaan perusoikeuksien seurantaa ja noudattamista koskevaa Frontexin kehystä. Komissio julkaisi vuonna 2024 Frontex-asetuksen ^[27] soveltamista koskevan arviointinsa, jossa todettiin, että vaikka asetuksella laajennettiin ja vahvistettiin merkittävästi perusoikeuksien seuranta- ja noudattamiskehystä Frontexissa, kehyksen yleistä vaikuttavuutta rajoittavat asetuksen puutteet ja epäselvyys erityisesti rajaturvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten osalta.^[28] Komission mielestä tähän on puututtava tehokkaammalla täytäntöönpanolla.

30. Komissio totesi jatkavansa tiivistä yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa, myös neuvoa-antavassa roolissaan Kreikan seurantakomiteassa, varmistaakseen tutkimusten avoimuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen rajaturvallisuutta tukevien EU:n varojen täytäntöönpanossa Kreikassa.

Oikeusasiamiehen arviointi

Kreikan kansallisen ohjelman arviointi

31. Kreikalle myönnettävää rajavalvonnan rahoitusta koskevassa EU:n lainsäädännössä edellytetään, että kaikki rahoitetut toimet ja ohjelmat ovat perusoikeuksien ja EU:n lainsäädännön mukaisia.[29] Muiden EU:n varoja koskevien tutkimusten yhteydessä oikeusasiamies on todennut, että vaikka komissiolla itsellään ei ole mahdollisuutta valvoa suoraan rajavalvontatoimia paikan päällä, sillä on valtuudet ja velvollisuus varmistaa, että jäsenvaltiolle myönnettyjä EU:n varoja käytetään perusoikeuksia ja EU:n lainsäädäntöä noudattaen [30].

32. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään, että sen arvioiminen, täyttävätkö jäsenvaltiot horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, on olennainen osa komission arviointia niiden kansallisista ohjelmista ennen niiden hyväksymistä.[31] Komission päätös kansallisten ohjelmien hyväksymisestä sisältää komission kannan siitä, täyttävätkö ne mahdollistavat edellytykset.

33. Komission tämän tutkimuksen yhteydessä antamien vastausten perusteella oikeusasiamies ymmärtää, että se, että Kreikka on ottanut käyttöön seurantamekanismin ja -komitean (lisätietoja jäljempänä), on keskeisessä asemassa komission päätelmässä, jonka mukaan Kreikan ohjelma täyttää perusoikeuskirjaa koskevan HEC:n vaatimukset. Komission täytäntöönpanopäätöksissä ja niihin liittyvissä liitteissä, joissa hyväksytään kansalliset ohjelmat, todetaan kuitenkin ainoastaan 3 artiklassa, että ”horisontaaliset mahdollistavat edellytykset täyttyvät”. Alkuperäisessä päätöksessä, sen liitteissä tai vuosien 2023 tai 2024 päivitetyissä versioissa ja niiden liitteissä ei esitetä mitään perusteluja sille, miten komissio arvioi, että ohjelmat täyttivät perusoikeuskirjaa koskevan korkean tason vaatimuksen.

34. Perusoikeuskirjan noudattaminen olisi vahvistettava näytön ja komission erityisen arvioinnin perusteella. Tutkimuksen aikana komissio toimitti oikeusasiamiehelle Kreikan hallitukselle lähettämänsä kirjeet, joissa se esitti huomautuksensa Kreikan itsearvioinneista, jotka koskivat perusoikeuskirjan noudattamista HEC:ssä. Komissio ei kuitenkaan esittänyt omaa arviotaan siitä, oliko Kreikan ohjelma Charter HEC:n mukainen, kun se hyväksyi ohjelman.

35. Tämä avoimuuden puute on valitettavaa, ja komission olisi pyrittävä puuttumaan siihen arvioidessaan uudelleen, noudattaako Kreikka perusoikeuskirjaa, kun se seuraa perusoikeuksien noudattamista ohjelman täytäntöönpanon aikana, kuten jäljempänä esitetään.

Perusoikeuksien noudattamisen seuranta

36. Komissio seuraa EU:n varojen käyttöä Kreikassa monin tavoin: a) varainhoitoasetuksen tai rahastoja koskevien asetusten mukainen varainhoidon valvonta ja tarkastukset; b) sen neuvoa-antava rooli seurantakomiteassa; ja c) sen rooli muuttoliikkeen hallintaa käsittelevässä työryhmässä.

37. Varainhoidon valvonnan osalta komissio selitti, että se täyttää seurantavelvoitteensa raportointivaatimusten, asiakirjatarkastusten ja tarkastuskäyntien avulla ja että se voi tehdä tarkastuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Komissio ilmoitti odottavansa Kreikan toimittavan ensimmäisen kasautumista koskevan kertomuksensa 15. helmikuuta 2025 mennessä. Oikeusasiamies ymmärtää, että tämä kertymäkertomus liittyy EU:n varoja saavien jäsenvaltioiden taloudelliseen raportointiin liittyvään ”varmuuspakettiin”. Tämä on tärkeä askel määritettäessä sen soveltamaa varainhoidon valvontaa ja arvioitaessa, noudattaako Kreikka edelleen peruskirjan mukaista HEC-suunnitelmaa ohjelmakauden aikana.

38. Vaikka varainhoidon valvonnalla voidaan auttaa todentamaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattaminen, ei ole selvää, miten tehokkaasti valvonnalla voidaan havaita ja seurata EU:n varojen käytöllä tuettuja perusoikeuksien loukkauksia. Näissä tarkastuksissa keskitytään tarkistamaan, ovatko ohjelmat sovellettavien sääntöjen mukaisia ja ovatko ohjelmien tilit täydelliset, tarkat ja totuudenmukaiset.

39. Tässä tutkimuksessa tehdyn tarkastuksen perusteella yhdessäkään komission valvomista 30:stä paikalla tehdystä tarkastuksesta tai arviointikertomuksesta ei 1. tammikuuta 2020 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana havaittu perusoikeusloukkauksia EU:n varojen käytössä [32].

40. Komissio myönsi, että sen tarkastusten tarkoituksena ei ole tutkia perusoikeuksien loukkauksia vaan määrittää, onko EU:n rahoituksen hallinnointi- ja valvontajärjestelmä vankka jäsenvaltioiden tasolla. Jos perusoikeuksien mahdollisiin loukkauksiin liittyy ongelmia, komissio (yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin tapauksessa) saattaa ne asianomaisten kansallisten viranomaisten tietoon, ja nämä viranomaiset suorittavat ensisijaisesti kaikki tutkimukset. Komissio totesi, että yksittäiset perusoikeuksien loukkaukset eivät yksinään mahdollistaisi varojen keskeyttämistä tai rajoittamista, ellei suoraa yhteyttä tiettyyn EU:n menoon osoiteta, ja vasta sitten, kun asianomainen kansallinen viranomainen on tehnyt alustavan tutkimuksen. Tutkimuksen aikana se kuitenkin myönsi, että perusoikeuskirjan HEC-säännön noudattamatta jättäminen voisi merkitä vakavaa puutetta ja/tai sääntöjenvastaisuutta, jonka vuoksi se keskeyttäisi tai keskeyttäisi maksatushakemuksen käsittelyn ja/tai määräisi rahoitusoikaisun.[33] Tätä tukee yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sanamuoto, sillä perusoikeuskirjan HEC-säännön noudattamatta jättäminen voisi merkitä sitä, että komissio peruuttaa käytettävissä olevan käyttämättömän rahoituksen, eikä jäsenvaltio voi enää käyttää sitä, jäljempänä ’sitoumuksen vapauttaminen’.[34]

41. Oikeusasiamies on tietoinen komission varainhoidon valvonnan rajoituksista perusoikeuksien loukkausten tunnistamisessa, kuten edellä on esitetty. Nykyisellä ohjelmakaudella (2021–2027) näitä tarkastuksia on kuitenkin vahvistettu yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella ottamalla käyttöön perusoikeuskirjaa koskeva HEC, jossa kielletään jäsenvaltion ilmoittamien maksujen korvaaminen, ellei jäsenvaltiolla ole käytössä mekanismia perusoikeuskirjan tehokasta soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja perusoikeuksien noudattamatta jättämiseen tai niitä koskeviin valituksiin liittyvien kysymysten raportointia varten. Asetuksella vahvistettiin myös komission seurantaroolia ja -velvoitetta, sillä komissio on yksin vastuussa sen arvioimisesta, täyttyvätkö edellytykset koko ohjelmakaudella.

42. Kuten edellä todettiin, komissio hyväksyi Kreikan ohjelman ja katsoi tuolloin, että Kreikan seurantamekanismi ja komitea täyttivät perusoikeuskirjaa koskevan korkean tason vaatimuksen. Kreikka on erityisesti ottanut käyttöön perusoikeuksien seurantamekanismin, jossa tutkitaan asianomaisten Kreikan viranomaisten väärinkäytöksiä ja asetetaan niistä syytteeseen, mukaan lukien väitteet perusoikeuksien loukkauksista, ja jonka on raportoitava seurantakomitealle. Kuten oikeusasiamies totesi EU:n rajaturvallisuusvaroja koskevan aiemman tutkimuksen yhteydessä, tällaisen seurantamekanismin olisi oltava riippumaton ja sen olisi oltava tehokas perusoikeuksien ja EU:n lainsäädännön noudattamisen varmistamisessa.[35] Kolmen kuukauden kuluessa Kreikan kansallisen ohjelman hyväksymisestä komissio sai kansalaisjärjestöiltä yhteisen kannanoton, jossa tuotiin esiin useita huolenaiheita valvontamekanismin riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.

43. Näistä huolenaiheista huolimatta komissio ei näytä tähän mennessä arvioineen mekanismia uudelleen. Tällä välin kansainväliset ja EU:n ihmisoikeuselimet [36] sekä Kreikan oikeusasiamies ovat tuoneet esiin useita uskottavia huolenaiheita perusoikeuksien loukkauksista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi viimeksi tammikuussa 2025, että Kreikan viranomaiset olivat järjestelmällisesti käännyttäneet kolmansien maiden kansalaisia.[37] Komission olisi otettava nämä huolenaiheet huomioon arvioidessaan uudelleen ennen varojen maksamista, täyttääkö Kreikan ohjelma perusoikeuskirjaa koskevan HEC-periaatteen.

44. Kreikka on myös perustanut yhden komitean seuraamaan ohjelmiaan kolmen EU:n rahoitusvälineen avulla, joista kaksi kuuluu tämän tutkimuksen piiriin. Seurantakomitean perustaminen Kreikkaan on myönteinen kehitysaskel. Vaikka on epäselvää, miksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eivät olleet mukana alusta alkaen, ne ovat sittemmin voineet osallistua jäseninä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että heidän osallistumiselleen on edelleen rajoituksia. Neljällä kansalaisjärjestöllä on äänioikeus, kun komitea keskustelee monialaisista kysymyksistä tai erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvistä asioista, mutta niillä ei ole äänioikeutta ISF:ään ja BMVI:hen liittyvissä asioissa. Näin ollen ne eivät voi ehdottaa asioita, jotka sisällytetään ISF:ää ja BMVI:tä koskevien kokousten esityslistalle, eivätkä ne myöskään voi ottaa näitä asioita esille kokouksissa ilman valiokunnan suostumusta.

45. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mielekkäällä osallistumisella seurantakomiteoihin on keskeinen rooli seurantaprosessissa.[38] Tämä vastaa myös komission sitoumusta vahvistaa perusoikeuskirjan soveltamista, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, oikeuksien puolustajien ja oikeusalan ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.[39] Komission olisi sen vuoksi kehotettava Kreikkaa helpottamaan tällaisten organisaatioiden mielekästä osallistumista seurantakomitean jäseninä, joilla on täydet oikeudet.

Lisäksi valiokunta luottaa siihen, että seurantamekanismi raportoi perusoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Jos seurantamekanismi ei toimi puolueettomasti, se vaikuttaa kielteisesti komitean tehokkuuteen viemällä siltä tiedot, joita se tarvitsee oman tehtävänsä hoitamiseen.

47. Muuttoliikkeen hallintaa käsittelevällä erityistyöryhmällä on tärkeä rooli tietojen antamisessa komissiolle perusoikeuksien noudattamisesta EU:n varojen käytössä, erityisesti Kreikassa pysyvästi työskentelevän henkilöstönsä kautta. Vastaavasti Frontexin hallintoneuvoston jäsenenä komissio on tietoinen perusoikeuksien noudattamiseen liittyvistä huolenaiheista, jotka voivat liittyä EU:n varojen käyttöön rajaturvallisuuden alalla. Nämä tiedot ovat korvaamattomia, ja niitä voitaisiin käyttää komission riskianalyysin pohjana, kun se harkitsee varainhoidon valvonnan ja tarkastusten käyttöä. Se voisi myös toimia tietolähteenä siitä, miten Kreikka noudattaa peruskirjan mukaista HEC-suunnitelmaa kansallisen ohjelman voimassaoloaikana.

48. On ehdottoman tärkeää, että ne, joilla on tosiasiallista ensikäden tietoa EU:n varojen käyttöön liittyvistä perusoikeuskysymyksistä, otetaan mukaan prosessiin, jossa tiedotetaan komission toimista ja päätöksistä, myös varainhoidon valvonnan harjoittamisesta, tai mahdollisesta uudelleenarvioinnista, joka koskee sitä, täyttääkö Kreikan ohjelma perusoikeuskirjaa koskevan HEC-periaatteen.

49. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, että komissio on laatinut joitakin sisäisiä ohjeita siitä, miten perusoikeuskirjaa koskevan korkean tason arviointi tehdään, sekä työnkulun, jossa ilmoitetaan asiasta vastaavat komission yksiköt, niiden vastausten määräajat ja tarkistuslista. Oikeusasiamiehen tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että komissio ei ole ottanut käyttöön muodollisia menettelyjä arvioidakseen perusoikeuskirjan noudattamista HEC-periaatteen mukaisesti koko ohjelmakauden ajan tai kriteereitä sen määrittämiseksi, miten se osoittaisi yhteyden perusoikeuksien noudattamatta jättämisen konkreettisessa tapauksessa ja kansallisille viranomaisille myönnettyjen EU:n varojen välillä. Oikeusasiamies käsittelee asiaa jäljempänä esitettävin ehdotuksin.

50. Vaikka komission olisi varmistettava, että Kreikka noudattaa peruskirjan HEC-periaatetta koko kansallisen ohjelman täytäntöönpanon ajan, vaikuttaa siltä, että mahdollisen uudelleenarvioinnin ajoitus liittyy varojen maksamiseen, koska varoja ei voida maksaa, elleivät edellytykset täyty. Näin ollen mahdollinen uudelleenarviointi olisi tehtävä viimeistään silloin, kun Kreikka on esittänyt komissiolle maksupyynnön, mutta ennen maksun suorittamista. Komission on nyt käsiteltävä tätä osana arviointiaan siitä, mitä se kuvasi oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa Kreikan ”kertymäkertomukseksi” (ks. 37 kohta).

Seuranta- ja raportointiprosessin avoimuus

51. Jotta voidaan varmistaa julkinen valvonta ja vastuuvelvollisuus siitä, miten Kreikka noudattaa perusoikeusvelvoitteitaan EU:n rahoittamien rajaturvallisuustoimien yhteydessä, kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen olisi oltava riittävän avoimia. Vaikka Kreikan ohjelmat sekä ISF:n että BMVI:n osalta ovat julkisesti saatavilla, Kreikan käyttöön ottamista mekanismeista peruskirjan mukaisen HEC:n täyttämiseksi on vain vähän yksityiskohtia, eikä tämä yksityiskohta vastaa komission oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa antamia selityksiä.

52. On tärkeää huomata, että seurantakomitean pöytäkirjat ovat saatavilla hyvissä ajoin. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että komission olisi varmistettava, että i) toimenpiteet, jotka Kreikka on toteuttanut noudattaakseen perusoikeuskirjaa, julkaistaan ennakoivasti, jos sellaisia on, ii) Kreikan itsearviointi (itsearvioinnit), iii) komission arviointi (arvioinnit) ja iv) tiedot käytössä olevien seurantamekanismien toiminnasta.[40] Avoimuuden lisääminen auttaisi varmistamaan kansalaisten luottamuksen EU:hun ja sen kykyyn suojella perusoikeuksia. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska kantelijat väittävät, että niillä on ollut vaikeuksia saada yleisön tutustuttavaksi [41] tiettyjä komission hallussa olevia asiakirjoja, jotka koskevat Kreikan perusoikeusvelvoitteiden noudattamista. Kuten edellä mainittiin, koska on tärkeää helpottaa näiden varojen käytön julkista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta, oikeusasiamies kannustaa komissiota ennakoimaan asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä ja varmistamaan mahdollisimman suuren avoimuuden soveltamalla lainsäädännössä säädettyjä tietojen julkistamista koskevia poikkeuksia [42] vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Miten komissio käsittelee perusoikeuksien loukkauksia Kreikassa koskevia erityisraportteja?

53. Kuten edellä todettiin, kun väitetään, että perusoikeuksia on loukattu, komission käytäntönä on odottaa kansallisen tason menettelyjen ja tutkimusten tuloksia ennen oman arviointinsa tekemistä. Komissiolla ei kuitenkaan ole oikeudellista velvoitetta tehdä niin. Komissio on vastuussa sen varmistamisesta, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n lainsäädäntöä, myös perusoikeuskirjaa, ja sen on myös toimittava EU:n talousarvion suojaamiseksi [43].

54. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaan komissio on vastuussa sen ennakoivasta arvioinnista, täyttääkö jäsenvaltio perusoikeuskirjaa koskevan HEC-vaatimuksen ohjelman ollessa käynnissä, eikä siitä, että se voi toimia vain, jos jäsenvaltio ilmoittaa mahdollisesta rikkomisesta. Näin tehdessään se noudattaa velvoitteitaan varmistaa, että perusoikeuskirjaa noudatetaan. Lisäksi komission jäsenvaltioille antamissa sisäisissä ohjeissa siitä, miten varmistetaan perusoikeuskirjan noudattaminen, ei todeta, että komissio arvioisi noudattamista ainoastaan kansallisten tutkimusten tulosten perusteella. Ohjeissa ei myöskään mainita, että komissio tekisi oman arviointinsa vain, jos jäsenvaltio ilmoittaisi sille mahdollisesta rikkomisesta. Näin ollen jos komissio saa uskottavia valituksia perusoikeusloukkauksista joko Kreikan seurantakomitean kautta tai suoraan tai muuttoliikkeen hallintaa käsittelevän työryhmän tai Frontexin hallintoneuvoston [44] kautta, sen olisi suhtauduttava niihin vakavasti. Tämä edellyttää sen arvioimista, onko olemassa tunnistettavissa oleva yhteys EU:n rahoittamiin toimiin ja onko alustavaa näyttöä siitä, että rahoitussääntöjä ei mahdollisesti noudateta. Komission olisi myös tutkittava, herättävätkö tällaiset kantelut huolta siitä, että perusoikeuskirjaa ei noudateta, ja sen olisi hyödynnettävä laajempia keskusteluja siitä, noudattaako kyseinen jäsenvaltio EU:n lainsäädäntöä. 

55. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies viittasi kahteen erityiseen esimerkkiin kertomuksista, joissa esitettiin uskottavia huolenaiheita EU:n varojen käyttöön liittyvistä perusoikeuksien loukkauksista: Frontexin perusoikeusvastaavan lähettämä valitus ja kesäkuussa 2024 tapahtunut kansainvälisten tiedotusvälineiden kattama välikohtaus.[45] Perusoikeusvastaavan valituksen osalta komissio toimitti Kreikan viranomaisille jäljennöksen valituksesta ja kehotti niitä tutkimaan valituksen ja ilmoittamaan komissiolle sen tuloksesta. Komissiolle ilmoitettiin kesäkuussa 2024, että Kreikan hallintoviranomaisen alustavan tarkastuksen jälkeen ei ollut näyttöä EU:n varoihin liittyvistä perusoikeusloukkauksista. Tiedotusvälineiden raporttien osalta Kreikan viranomaiset vastasivat elokuussa 2024 saatuaan pyynnön vahvistaa kansallisella tasolla toteutetut toimet. Molemmissa tapauksissa komissio totesi, että sen oli luotettava Kreikan viranomaisiin tutkinnassa. Tutkintaryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa komissio totesi odottavansa Kreikan viranomaisten loppuraporttia ja että jos se havaitsee perusoikeuksien loukkauksia, se tekee oman arvionsa perusoikeusvastaavan valituksesta.

56. Olosuhteissa, joissa komissio pyytää Kreikan asiaankuuluvalta kansalliselta hallinto- tai tarkastusviranomaiselta näkemyksiä, niitä ei pitäisi pitää ratkaisevina vaan pikemminkin valmistelevina näkemyksinä, joiden tarkoituksena on tukea komission omaa vaatimustenmukaisuuden arviointia. Ne eivät myöskään saisi aiheettomasti viivästyttää tai estää komission arviointia. Myös hallinto- tai oikeusviranomaisten kansallisen seurantamekanismin puitteissa suorittamien tutkimusten tulokset olisi otettava huomioon komission omassa arvioinnissa, eikä niiden pitäisi korvata sitä. Vaikka Kreikan kansallisella seurantamekanismilla pyritään tutkimaan kansallisen lainsäädännön rikkomisia ja puuttumaan niihin, komission olisi arvioitava perusoikeuskirjan, perusoikeuksien normien ja yleisemmin EU:n lainsäädännön mahdollisia rikkomisia.  

57. Toisessa tutkimuksessa, joka koski EU:n varojen yhteistä hallinnointia [46], oikeusasiamies totesi, että komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen perusoikeuksien kunnioittamisen EU:n varoja käytettäessä. Sitä, että komissio ei ole suoraan vastuussa varojen hallinnoinnista, ei pitäisi koskaan käyttää perusteena toimimatta jättämiselle, jos perusoikeuksia on loukattu tai saatetaan loukata kyseisten varojen käytön yhteydessä. Komissiolla on myös mahdollisuus käynnistää rikkomusmenettely, jos jäsenvaltio rikkoo jatkuvasti ja järjestelmällisesti EU:n ja/tai kansainvälisen oikeuden, myös perusoikeuskirjan, mukaisia velvoitteitaan. Tässä yhteydessä komissio ei myöskään ole riippuvainen minkään kyseisen jäsenvaltion kansallisen viranomaisen suorittamasta arvioinnista.

58. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies katsoo, että komission olisi tehtävä oma arviointinsa siitä, osoittavatko nämä kertomukset, että rahoitusohjelmiin liitettyjä ehtoja on rikottu. Tätä arviointia tehdessään komission olisi käytettävä rahoitusasetusten ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen nojalla käytettävissään olevia välineitä, kuten asiakirjatarkastuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Jos komission riippumattoman arvioinnin perusteella on perusteltua huolta EU:n varoihin liittyvistä perusoikeusloukkauksista, sen olisi tarkasteltava käytettävissä olevia vaihtoehtoja noudattamatta jättämisen korjaamiseksi ja toteutettava asianmukaisia toimia. Oikeusasiamies käsittelee asiaa jäljempänä esittämissään ehdotuksissa.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Tutkimuksessa yksilöitiin aloja, joihin komission olisi puututtava parantaakseen tapaa, jolla se seuraa ja varmistaa perusoikeuksien noudattamisen Kreikalle myönnettyjen rajavalvontavarojen yhteydessä. Niitä käsitellään asiaan liittyvissä parannusehdotuksissa.

Koska komissio odottaa parhaillaan Kreikan viranomaisten loppukertomusta yhdessä tässä tutkimuksessa esiin tuoduista väitetyistä perusoikeusloukkauksista ja arvioi nyt myös Kreikan menoja asianomaisessa ohjelmassa, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimukset eivät ole tässä vaiheessa perusteltuja.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijoille ja komissiolle.

Parannusehdotuksia

Komission olisi

1. Otetaan käyttöön suuntaviivat perusoikeuksien, erityisesti perusoikeuskirjaan liittyvän horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen, noudattamisen arvioimiseksi koko ohjelmakauden ajan. Suuntaviivoissa olisi otettava huomioon riippumattomat tietolähteet komission arvioinneissa. Osana näitä suuntaviivoja komission olisi vahvistettava kriteerit, joiden perusteella se määrittää, missä olosuhteissa se pidättää EU:n varoja tai keskeyttää niiden maksamisen, jos perusoikeuksia ja/tai perusoikeuskirjaa ei noudateta, ja julkaistava nämä kriteerit.

2. Harkitaan, täyttyykö perusoikeuskirja edelleen, kun otetaan huomioon sen saamat uskottavat valitukset mahdollisista perusoikeuskysymyksistä, mukaan lukien tässä tutkimuksessa esiin tuodut kaksi tapausta, joissa perusoikeuksia väitetään rikotun.

3. Parannetaan niiden toimenpiteiden avoimuutta, joita Kreikka on toteuttanut perusoikeuskirjan HEC-säännön noudattamiseksi, komission omia arviointeja perusoikeuskirjan HEC-säännön noudattamisesta ja perusoikeuskirjaa HEC-säännöstä koskevien valitusten ja sen noudattamatta jättämisen raportointia julkaisemalla ennakoivasti kaikki asiaankuuluvat tiedot.

4. Kehotetaan Kreikkaa helpottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkityksellistä osallistumista seurantakomitean jäseninä, joilla on täydet oikeudet.

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 21.2.2025

 

[1] Lisätietoja EU:n varojen hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä on osoitteessa https://commission.europa.eu/funding-tenders/find-funding/funding-management-mode_en ja https://home-affairs.ec.europa.eu/funding/borders-and-visa-funds/integrated-border-management-fund-border-management-and-visa-instrument-2021-27_en.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R0514

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta annetun asetuksen 2021/1148 4 artikla https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/1148/oj/eng

[3] Asetus 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/1060/oj

[4] Asetuksen 2021/1060 9 artiklan 1 kohta.

[5] Asetuksen 2021/1060 15 artikla.

[6] Asetuksen 2021/1060 2 artiklan 2 kohta.

[7] Ks. edellinen alaviite.

[8] YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto määrittelee käännytykset seuraavasti: ”valtioiden toteuttamat erilaiset toimenpiteet, joiden seurauksena muuttajat, turvapaikanhakijat mukaan lukien, pakotetaan lyhyesti takaisin maahan, josta he ovat yrittäneet ylittää tai ylittäneet kansainvälisen rajan ilman pääsyä kansainväliseen suojeluun tai turvapaikkamenettelyihin, tai heidän suojelutarpeitaan koskeva yksilöllinen arviointi evätään, mikä voi johtaa palauttamiskiellon periaatteen rikkomiseen.”

[9] Ks. muun muassa seuraavat:

https://rm.coe.int/letter-addressed-to-the-prime-minister-of-greece-by-dunja-mijatovic-co/1680ac03ce

https://rm.coe.int/pushed-beyond-the-limits-urgent-action-needed-to-end-human-rights-viol/1680a5a14d

https://rm.coe.int/1680b0e4e1

[10] de:border//migration justice collective, Legal Centre Lesvos, Equal Rights Beyond Borders, HIAS Greece ja Mobile Info Team useiden tutkintakumppaneiden rinnalla.

[11] https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/correspondence/en/187208

[12] https://www.ombudsman.europa.eu/en/opening-summary/en/177468

[13] https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/inspection-report/en/195172

[14] Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan palauttamiskiellon periaate takaa, ettei ketään palauteta maahan, jossa häntä kidutetaan, kohdellaan tai rangaistaan julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla tai jossa hänelle aiheutuu muuta korjaamatonta vahinkoa. Tätä periaatetta sovelletaan kaikkiin muuttajiin kaikkina aikoina riippumatta heidän maahanmuuttaja-asemastaan.

[15] Komitean tehtävänä on tunnistaa huolenaiheet siitä, että EU:n varoja on käytetty perusoikeuksien vastaisesti, ja puuttua niihin tehokkaasti. Siihen osallistuvat kansalliset viranomaiset, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja komissio, jolla on neuvoa-antava rooli.

[16] Kantelijat viittasivat seuraaviin seikkoihin: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa (A.E. v. Kreikka, valitus nro 15783/21: https://hudoc.echr.coe.int/#{%22itemid%22:[%22001-214647%22]}) ; Euroopan parlamentin 7. helmikuuta 2024 antaman päätöslauselman https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2024-0069_EN.html; ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportti ”Preliminary observations and recommendations”, 22. kesäkuuta 2022, https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.ohchr.org%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2F2022-06%2FEOM-Statement-Greece-SR-Defenders.docx&wdOrigin=BROWSELINK; Kreikan kansalaisyhteiskunnan ja Kreikan oikeusasiamiehen kannanotot, jotka mainitaan komission vuoden 2024 oikeusvaltiokertomuksessa Kreikasta https://commission.europa.eu/document/download/6741f4b2-6a10-44ba-b40c-97a5a38e6827 _en?filename=21 _1_58062_coun_chap_greece_en.pdf;, s. 27–28; ja EU:n perusoikeusviraston raportti, Guidance on investigation alleged ill-treatment at borders, ks. kohta 4.2 https://fra.europa.eu/en/publication/2024/guidance-investigating-alleged-ill-treatment-borders.

[17] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 17 ja 317 artikla, asetuksen 2018/1046 (varainhoitoasetus) 33 artikla, asetuksen 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva väite) 9, 15, 96 ja 97 artikla, asetuksen 2020/2092 (yleinen ehdollisuusjärjestelmä) 3–5 artikla, asetuksen 515/2014 (ISF-asetus) 3 artiklan 4 kohta, 10 artiklan 2 kohta ja 10 artiklan 3 kohta.

[18] Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 15 artikla ja liite III.

[19] 15 artiklan 6 kohta: ”Jos komissio katsoo, että mahdollistava edellytys ei enää täyty, se ilmoittaa asiasta jäsenvaltiolle ja esittää arvionsa. Tämän jälkeen on noudatettava 4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyä menettelyä. Jos komissio toteaa jäsenvaltion huomautusten perusteella, että mahdollistava edellytys ei edelleenkään täyty, kyseiseen erityistavoitteeseen liittyvät menot voidaan sisällyttää maksatushakemuksiin, mutta komissio ei korvaa niitä ennen kuin se on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 105 artiklan soveltamista.”

[20] Jäsenvaltioiden vastuulla on perustaa seurantakomiteoita, jotka seuraavat sisäasioiden rahastoihin liittyvien kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa. Kauden 2014–2020 osalta ks. asetuksen (EU) N:o 514/2014 12 artikla. Vuosien 2021–2027 osalta ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 38, 39 ja 40 artikla.

[21] https://home-affairs.ec.europa.eu/system/files/2020-12/03122020_memorandum_of_understanding_en.pdf

[22] https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/migration-management/task-force-migration-management_en

[23] Komission mukaan Kreikan perusoikeusvirasto oli saanut 29 valitusta ja kansallinen avoimuusviranomainen oli tutkinut 194 valitusta, jotka koskivat muuttoliikkeen hallintaan liittyviä tapauksia. Kreikan oikeusviranomaiset ovat vuodesta 2020 lähtien aloittaneet 77 tutkintaa väitetyistä perusoikeusloukkauksista rajaoperaatioiden yhteydessä. Näiden tutkimusten tulokset toimitetaan Kreikan syyttäjäviranomaisille, joita sitovat tiukat luottamuksellisuusvaatimukset. Näin ollen komissio ei ole tietoinen näiden asioiden asiasisällöstä ennen kuin mahdolliset menettelyt on saatettu päätökseen. Komissio seuraa myös perusoikeuksien noudattamista, mukaan lukien oikea-aikaiset ja tehokkaat tutkimukset, oikeusvaltiokertomusten avulla.

[24] Komissio ilmoitti marraskuussa 2021 maahanmuutto- ja turvapaikkaministeriölle käännytyksiin liittyvistä huolenaiheista.

[25] Valitus tehtiin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 69 artiklan 7 kohdan nojalla, jonka mukaan sidosryhmät voivat tehdä valituksia asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EU:n varojen väitetystä laittomasta käytöstä. Kantelu koskee merkittäviä perusoikeusloukkauksia ja puutteita kansallisissa menettelyissä, joilla tutkitaan EU:n varojen käyttöön liittyviä perusoikeusloukkauksia.

[26] https://www.bbc.com/news/articles/c0vv717yvpeo

[27] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32019R1896

[28] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:52024DC0075

[29] Asetuksen (EU) N:o 514/2014 johdanto-osan 2 kappale; asetuksen 2021/1148 4 artikla; Asetus (EU) 2021/1060, johdanto-osan 6 ja 95 kappale, 9 ja 73 artikla, liite III

[30] https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/152811

[31] Asetuksen 2021/1060 23 artiklan 1 kohta 

[32] https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/inspection-report/en/195172

[33] Asetuksen 2021/1060 96, 97 ja 103 artikla

[34] Ks. edellinen alaviite, IV luku.

[35] https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/152811

EU:n perusoikeusvirasto on myös vaatinut tällaisten seurantamekanismien riippumattomuutta:

https://fra.europa.eu/en/publication/2023/eu-funds

[36] YK:n ihmisoikeuskomitea otti tämän esiin marraskuussa 2024, ks. erityisesti kohta. 20-21:

https://docstore.ohchr.org/SelfServices/FilesHandler.ashx?enc=6QkG1d%2FPPRiCAqhKb7yhskVPFlQ4IoSDu8fUhvjkp803voJpeNnAq2tdDU5DKW4pUxIYB45fsyJxMkSBgSLySwF8uXoQPd2wL6z2F%2BslBu3AthBTIiFvNBayyY8OIHFp

[37] A.R.E. v. Kreikka, tuomio 7.1.2025, asia nro 15783/21

 https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22001-238636%22]}

[38] Ks. myös https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/155353 (36 kohta).

[39] https://commission.europa.eu/aid-development-cooperation-fundamental-rights/your-rights-eu/eu-charter-fundamental-rights/application-charter/eu-strategy-strengthen-application-charter_en

[40] Mitä tulee niiden tietojen tasoon, jotka kansallinen avoimuusviranomainen asettaa suoraan saataville muuttoliikkeeseen liittyvien vetoomusten, valitusten ja julkaisujen käsittelystä, sen uusimmassa vuosikertomuksessa vuodelta 2023 (kreikankielinen versio) viitattiin siihen, että se oli tutkinut ja arvioinut 194 raporttia ja julkaisua, mutta siinä ei esitetty muita yksityiskohtia tai tilastoja niiden valitusten luonteesta, joita vastaan ne tehtiin, eikä sen arvioinnin tuloksista. On huomionarvoista, että kyseisen raportin englanninkielisessä tiivistelmässä ei esitetä yksityiskohtaisia tietoja näistä toimista.

[41] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32001R1049

[42] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artikla

[43] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artikla, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 ja 258 artikla, asetuksen 2018/1046 (varainhoitoasetus) 33, 63, 135, 136, 138 ja 142 artikla, asetuksen 2018/1046 (horisontaaliasetus) 2 artiklan 32 ja 33 kohta, 9 artiklan 1 kohta, 15, 35, 83, 96, 97 ja 104 artikla, liite III, asetuksen 1060/2021 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 3 artiklan 5 kohta, asetuksen 513/2014 (ISF) 3 artiklan 5 kohta, asetuksen 514/2014 (horisontaaliasetus) 4, 21, 31, 42, 55 ja 57 artikla, asetuksen 2021/1148 (BMVI-asetus) 4 artikla ja Euroopan unionin perusoikeuskirja.

[44] Asetuksen 2021/1060 69 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

[45] Ks. edellä 27 ja 28 kohta.

[46] https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/59836