Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Hae tutkimuksia

Kanteluasia
Aikaväli
Asiasanat
Tai kokeile vanhoja avainsanoja (ennen vuotta 2016)

Näytetään 1–20 yhteensä 119 tuloksesta

Päätös asiassa 4/2022/SF, joka koskee Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tapaa käsitellä pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, joihin se oli antanut tutustua aiempien asiakirjapyyntöjen perusteella

Perjantaina | 09 syyskuuta 2022

Kantelija on toimittaja, joka pyysi saada tutustua kaikkiin asiakirjoihin, jotka Frontex oli julkistanut tutustumispyyntöjen perusteella vuosina 2016–2018 ja marraskuusta 2020 alkaen siihen päivään saakka, jona hän esitti pyyntönsä joulukuussa 2021. Hän pyysi myös saada tutustua esitettyihin pyyntöihin.

Frontex piti pyyntöä laajana ja ehdotti kantelijalle, että tämä jakaisi pyynnön useaan yksittäiseen hakemukseen, jotka käsitellään peräkkäin. Kantelija kieltäytyi ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkinnan aikana kantelija rajoitti pyyntönsä jo luovutettuihin asiakirjoihin, jotka Frontex toimitti hänelle, vaikkakin hieman viiveellä. Näin ollen oikeusasiamies päätti lopettaa asian käsittelyn, vaikka ei olekaan vakuuttunut siitä, että Frontex käsitteli pyynnön niiden normien mukaisesti, joita kansalaisilla on oikeus odottaa EU:n viranomaisilta. Oikeusasiamies pyysi kuitenkin Frontexia ilmoittamaan, miten se aikoo tulevaisuudessa asettaa julkiseen rekisteriinsä saataville asiakirjat, jotka on julkistettu tutustumispyyntöjen perusteella.

Päätös asiassa 815/2022/MIG, jonka aiheena oli Euroopan unionin neuvoston kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjä epävirallisia järjestelyjä siirtolaisten palauttamiseksi (takaisinottosopimukset)

Torstaina | 01 syyskuuta 2022

Asia koski kahden tutkijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyvät sellaisiin epävirallisiin sopimuksiin laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta ja takaisinotosta, jotka Euroopan unioni on tehnyt kuuden EU:n ulkopuolisen maan kanssa. Euroopan unionin neuvosto epäsi tutustumisoikeuden sillä perusteella, että tietojen julkaiseminen voisi vahingoittaa kansainvälisiä suhteita.

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki kyseiset asiakirjat ja sai neuvostolta lisäselvityksiä, myös luottamuksellisia tietoja. Tämän tutkimuksen perusteella ja ottaen huomioon sen laajan harkintavallan, joka EU:n toimielimillä on, kun ne katsovat kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun olevan vaarassa, oikeusasiamies katsoi, että neuvoston päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin ei ollut ilmeisen virheellinen. Koska kyseessä olevaa yleistä etua ei voi korvata toisella yleisellä edulla, joka katsotaan tärkeämmäksi, oikeusasiamies lopetti tapauksen tutkinnan ja totesi, että hallinnollista epäkohtaa ei ollut. Tästä huolimatta on kuitenkin pyrittävä kaikin tavoin vakuuttamaan kansalaiset siitä, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan ja että sen toteutumiseksi on käytössä riittävät suojatoimet.

Päätös asiassa 1271/2022/MIG, joka koskee Euroopan komission kieltäytymistä antaa julkisesti saataville tietoja Gambian kanssa sovitusta siirtolaisten palauttamista koskevasta epävirallisesta järjestelystä

Torstaina | 01 syyskuuta 2022

Asia koski pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyivät EU:n Gambian kanssa tekemään epäviralliseen sopimukseen laittomien muuttajien palauttamisesta ja takaisinotosta. Komissio epäsi oikeuden tutustua asiakirjoihin sillä perusteella, että tietojen julkistaminen voisi vahingoittaa kansainvälisiä suhteita.

Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tutustui kyseessä olevaan asiakirjaan sekä rinnakkaisen tutkimuksen yhteydessä viiteen samankaltaiseen sopimukseen, jotka oli solmittu muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, sekä niihin liittyviin asiakirjoihin. Näiden tutkimusten perusteella ja ottaen huomioon sen laajan harkintavallan, joka EU:n toimielimillä on, kun ne katsovat kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun olevan vaarassa, oikeusasiamies katsoi, että komission päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin ei ollut ilmeisen virheellinen. Koska kyseessä olevaa yleistä etua ei voi korvata toisella yleisellä edulla, joka katsotaan tärkeämmäksi, oikeusasiamies lopetti tapauksen tutkinnan ja totesi, että hallinnollista epäkohtaa ei ollut. Hän totesi, että on kuitenkin pyrittävä kaikin tavoin vakuuttamaan kansalaiset siitä, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan ja että sen toteutumiseksi on käytössä riittävät suojatoimet.

Päätös siitä, miten Euroopan komissio käsitteli pyyntöä saada tutustua Kreikkaan sijoittautuneiden edustajiensa sähköpostiviesteihin, jotka koskevat muuttoliiketilannetta kahdessa järjestelykeskuksessa (asia 211/2022/TM)

Tiistaina | 28 kesäkuuta 2022

Kantelija pyysi Euroopan komissiolta pääsyä Kreikkaan sijoittautuneiden edustajiensa sähköpostiviesteihin, jotka koskivat muuttoliiketilannetta kahdessa järjestelykeskuksessa. Näiden sähköpostiviestien ja muiden tietojen perusteella komissio laatii päivittäisiä raportteja ja muuttoliikkeen hallintakertomuksia. Vastauksena kantelijan pyyntöön komissio antoi laajan pääsyn päivittäisiin raportteihin ja muuttoliikkeen hallintakertomuksiin, mutta se ei yksilöinyt paikan päällä toimivien edustajiensa lähettämiä sähköpostiviestejä pyynnön piiriin kuuluviksi.

Tutkinnan aikana komissio selvensi, että se ei pitänyt kyseisiä sähköpostiviestejä ”asiakirjoina” yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan unionin lainsäädännön merkityksessä. Komissio ei myöskään katsonut, että sähköpostiviestit täyttivät sen asiakirjahallintajärjestelmään kirjaamisen edellytykset. Komissio vahvisti myös, että kantelijan pyytämiä sähköpostiviestejä ei enää ole, koska ne poistettiin tietojen säilyttämistä koskevien periaatteiden mukaisesti.

Koska kantelijan pyytämät sähköpostiviestit olivat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevassa EU:n lainsäädännössä tarkoitettuja asiakirjoja, komission olisi pitänyt yksilöidä ne ja arvioida, olisiko voitu antaa pääsy niihin asiakirjoihin, jotka olivat vielä olemassa tutustumispyynnön esittämisajankohtana. Se, ettei komissio tehnyt näin, oli hallinnollinen epäkohta.

Koska komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että kyseisiä asiakirjoja ei ole enää olemassa, suositus, jossa komissiota pyydettäisiin nyt yksilöimään ja arvioimaan ne, ei olisi hyödyllinen eivätkä asiaa koskevat lisätutkimukset ole perusteltuja.

Oikeusasiamies kehottaa komissiota yksilöimään ja arvioimaan kaikki asiakirjat, jotka kuuluvat mahdollisten tulevien pyyntöjen piiriin, asiakirjojen julkisuutta koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti ja ottaen oikeusasiamiehen tässä tapauksessa tekemät havainnot huomioon.

 

Päätös OI/5/2020/MHZ Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) valitusmekanismin toiminnasta väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista ja perusoikeusvaltuutetun roolista

Keskiviikkona | 08 kesäkuuta 2022

Oikeusasiamies käynnisti omasta aloitteestaan tutkimuksen selvittääkseen, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) käsittelee väitettyjä perusoikeuksien loukkauksia valitusmekanisminsa avulla, ja käsitelläkseen Frontexin perusoikeusvaltuutetun roolia ja riippumattomuutta tässä suhteessa.

Oikeusasiamies suositteli aiemman tutkimuksen yhteydessä riippumattoman mekanismin perustamista Frontexin operaatioita koskevien kantelujen käsittelemiseksi. EU:n lainsäätäjät hyväksyivät valitusmekanismin, ja se otettiin käyttöön vuonna 2016.

Valitusmekanismin avulla Frontex käsittelee sellaisten henkilöiden valituksia, jotka uskovat, että heidän perusoikeuksiaan on loukattu Frontexin operaatioiden yhteydessä. Perusoikeusvastaavan tehtävänä on käsitellä suoraan Frontexin henkilöstön jäsenten toimintaa koskevia valituksia ja varmistaa, että asiaankuuluvat viranomaiset käsittelevät asianmukaisesti Frontexin operaatioihin osallistuvien kansallisten viranomaisten henkilöstöä koskevat valitukset.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten Frontex on pannut täytäntöön valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevat uudet säännöt, jotka tulivat voimaan marraskuussa 2019. Siinä pyrittiin myös arvioimaan valitusmekanismin yleistä tehokkuutta, kun otetaan huomioon yleinen huoli perusoikeuksien loukkauksista Frontexin operaatioiden yhteydessä.

Valitusmekanismilla on sen perustamisesta lähtien käsitelty hyvin vähän valituksia, eikä Frontexin henkilöstön toimista ole vielä tehty valituksia. Perusoikeusvaltuutettu oli vastaanottanut vuoden 2016 ja tammikuun 2021 välisenä aikana 69 valitusta, joista 22 otettiin käsiteltäväksi. Kun operaatiot koostuvat eri elinten henkilöstön jäsenistä, jotka ovat vastuussa eri viranomaisille, mahdollisten valitusten tekijöiden saattaa olla vaikea tunnistaa väitettyjä tekijöitä ja ymmärtää, miten ja kenelle he voivat ilmoittaa väitetyistä rikkomuksista, ja hakea oikaisua asianmukaisten kanavien kautta.

Oikeusasiamies tarkasteli tässä tutkimuksessa myös valitusmekanismilla käsiteltyjä valituksia ja havaitsi useita mahdollisia puutteita, joiden vuoksi yksityishenkilöiden saattaa olla vaikeampaa ilmoittaa väitetyistä perusoikeusloukkauksista ja hakea oikaisua. Oikeusasiamiehen tutkimuksessa havaittiin myös, että Frontex on viivytellyt valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevien uusien velvoitteidensa täytäntöönpanossa.

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies esittää Frontexille useita parannusehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa valitusmekanismin käytettävyyttä mahdollisten perusoikeusrikkomusten uhrien kannalta ja vahvistaa Frontexin ja kaikkien siihen osallistuvien vastuuvelvollisuutta. Niihin sisältyy ehdotuksia siitä, miten perusoikeusrikkomusten mahdollisten uhrien olisi helpompi olla tietoisia muutoksenhakumahdollisuuksista ja ilmoittaa poikkeamista, sekä ehdotuksia valitusten käsittelyn ja seurannan parantamiseksi.