Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Hae tutkimuksia

Asiakirjojen suodatuskriteerit
Kanteluasia
Aikaväli
Asiasanat
Tai kokeile vanhoja avainsanoja (ennen vuotta 2016)

Näytetään 1–20 yhteensä 268 tuloksesta

Päätös Euroopan komission kieltäytymisestä antaa yleisön tutustuttavaksi EU:n Kreikan alueellisen työryhmän kokousten pöytäkirjoja (asia 2237/2024/AML)

Keskiviikkona | 18 marraskuuta 2026

Asia koski Euroopan komission kieltäytymistä antamasta kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi 34:ää asiakirjaa, jotka sisälsivät Kreikkaa käsittelevän EU:n alueellisen työryhmän (EURTF) vuosina 2016–2021 pidettyjen kokousten pöytäkirjat. Kieltäytyessään antamasta oikeutta tutustua asiakirjoihin kokonaisuudessaan komissio vetosi kahteen poikkeukseen, joista säädetään asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa unionin lainsäädännössä (asetus 1049/2001), eli tarpeeseen suojella yleistä turvallisuutta ja kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua.

Kun otetaan huomioon riidanalaisten asiakirjojen tarkastelu ja se, että komissio on käsitellyt asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön myöhässä, oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut komission arvioinnista, joka koski riidanalaisten asiakirjojen tai niiden poistettujen osien arkaluonteisuutta. Oikeusasiamies teki ratkaisuehdotuksen, jossa hän pyysi komissiota arvioimaan uudelleen 15 asiakirjaa ottaen huomioon ajan kulumisen ja mahdolliset olosuhteiden muutokset laajemman osittaisen tutustumisoikeuden myöntämiseksi.

Komissio hylkäsi oikeusasiamiehen ehdotuksen ratkaisusta. Se kieltäytyi myöntämästä laajempaa tutustumisoikeutta ja totesi, että kantelijan olisi parempi esittää uusi pyyntö saada tutustua asiakirjoihin.

Oikeusasiamies pysyi kannassaan, jonka mukaan laajempi osittainen tutustumisoikeus olisi pitänyt myöntää, ja päätti tutkimuksen toteamalla hallinnollisen epäkohdan. Oikeusasiamies muistutti lisäksi, että kantelijoilla on perusoikeus kääntyä hänen toimistonsa puoleen, mikä on toinen asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetyistä kahdesta virallisesta muutoksenhakumekanismista. Jos hän pyytää toimielintä arvioimaan kantaansa uudelleen, toimielimen olisi tehtävä niin sen sijaan, että se pyytäisi kantelijaa esittämään uuden tiedonsaantipyynnön.

Päätös Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) kieltäytymisestä antaa yleisön tutustuttavaksi muuttajien palauttamista koskevia asiakirjoja (asia 1093/2025/TM)

Perjantaina | 09 lokakuuta 2026

Asia koski pyyntöä saada tutustua Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka liittyvät Frontexin koordinoimiin yhteisiin palauttamisoperaatioihin ja kansallisiin palauttamisoperaatioihin 1. heinäkuuta ja 31. joulukuuta 2024 välisenä aikana. Frontex yksilöi 247 lopullista palauttamisoperaatiota koskevaa raporttia, 46 asiakirjaa, jotka muodostavat palauttamisia koskevan toimintasuunnitelman vuodeksi 2024, ja useita asiaan liittyviä avustussopimuksia. Frontex poimi myös tietokannastaan joitakin palautusoperaatioista pyydettyjä yksityiskohtaisia tietoja, mutta poisti loput. Frontex epäsi oikeuden tutustua 46 asiakirjaan, jotka muodostavat palauttamisia koskevan toimintasuunnitelman vuodeksi 2024 kokonaisuudessaan, ja myönsi samalla laajan osittaisen oikeuden tutustua avustussopimuksiin. Frontex katsoi, että tietojen luovuttamisen jatkaminen heikentäisi yleiseen turvallisuuteen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvän yleisen edun sekä kaupallisten etujen suojaa.

Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tarkasti otoksen kyseisistä asiakirjoista ja piti kokouksen Frontexin edustajien kanssa. Tarkastuksen ja kokouksessa saatujen selvennysten perusteella oikeusasiamies totesi, että Frontexin kanta oli yleisesti ottaen perusteltu.

Oikeusasiamies totesi näin ollen, että tapa, jolla Frontex käsitteli pyyntöä, oli kohtuullinen, ja päätti tutkimuksen toteamalla, että hallinnollista epäkohtaa ei ollut tapahtunut, mutta totesi, että koska pyynnön soveltamisalaan kuuluvista asiakirjoista ei ollut kattavaa luetteloa, oikeusasiamiehen oli vaikea määrittää varmasti, kuinka monen asiakirjan Frontex katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan. Oikeusasiamies toisti siksi aiemman suosituksensa, jonka mukaan Frontexin olisi hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti toimitettava hakijoille luettelo asiakirjoista, joiden se katsoo kuuluvan niiden asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen piiriin.

Suositus siitä, miten Euroopan unionin turvapaikkavirasto käsittelee väitteitä perusoikeusloukkauksista toiminnassaan Kreikassa (asia 229/2024/AML)

Torstaina | 02 heinäkuuta 2026

Tapaus koski sitä, miten Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) käsitteli väitteitä perusoikeusloukkauksista toiminnassaan Kreikan Samoksen saarella. Kantelijat olivat huolissaan siitä, että tapa, jolla turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiryhmiin lähetetyt tapaustyöntekijät haastattelivat haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita, oli vastoin EU:n lainsäädäntöä ja että turvapaikkavirasto ei ollut puuttunut asiaan. Lisäksi kantelijat olivat huolissaan siitä, miten turvapaikkavirasto käsitteli turvapaikanhakijoiden ilmoituksia käännytyksistä.

Oikeusasiamies totesi, että kantelun tekohetkellä turvapaikkavirasto ei ollut varmistanut, että sen turvapaikka-asioiden tukiryhmiin lähetetyt tapaustyöntekijät olivat valmiita haastattelemaan haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita asianmukaisesti, mukaan lukien se, miten haavoittuvuusindikaattorit otetaan huomioon, kun niitä ilmenee ensimmäistä kertaa turvapaikkapuhuttelun aikana. Oikeusasiamies totesi lisäksi, että turvapaikkavirasto ei ollut tarjonnut haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille asianmukaista menettelyä haastattelujen aikana tehdyistä virheistä ilmoittamiseksi eikä tarkastanut tällaisia raportteja turvapaikkavirastossa. Oikeusasiamies katsoi, että kyseessä oli hallinnollinen epäkohta, ja antoi turvapaikkavirastolle neljä suositusta puutteiden korjaamiseksi.

Oikeusasiamies lähetti nämä suositukset myös Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kollegoilleen ja pyysi heiltä näkemyksiä siitä, miten perusoikeuksien noudattaminen varmistetaan EUAA:n tapausten käsittelijöiden ja kansallisten turvapaikkaviranomaisten välisessä yhteistyössä.

Lisäksi oikeusasiamies havaitsi merkittäviä puutteita siinä, miten turvapaikkavirasto käsitteli turvapaikanhakijoiden kokemuksia käännytyksistä haastattelujen aikana. Kun turvapaikkavirasto alkoi toteuttaa toimenpiteitä näiden puutteiden korjaamiseksi oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana, hän ei havainnut hallinnollista epäkohtaa vaan esitti sen sijaan kaksi parannusehdotusta.

Päätös siitä, noudattaako Euroopan komissio paremman sääntelyn sääntöjään ja muita menettelyvaatimuksia valmistellessaan kiireellisinä pitämiään lainsäädäntöehdotuksia (983/2025/MIK – koontitapaus, 2031/2024/VB – muuttoliiketapaus ja 1379/2024/MIK – YMP-tapaus)

Torstaina | 25 kesäkuuta 2026

Kyseiset kolme tapausta koskivat sitä, miten Euroopan komissio sovelsi paremman sääntelyn sääntöjään ja muita menettelyvaatimuksia laatiessaan lainsäädäntöehdotuksia yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (983/2025/MIK), muuttajien salakuljetuksen torjunnasta (2031/2024/VB) ja yhteisestä maatalouspolitiikasta (1379/2024/MIK). Komissio piti näitä ehdotuksia kiireellisinä, minkä vuoksi se ei toteuttanut sääntöjensä mukaisia toimia, kuten vaikutustenarviointeja ja julkisia kuulemisia. Kantelijat, jotka ovat kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, katsoivat näiden laiminlyöntien rikkovan komission paremman sääntelyn sääntöjä. Kahdessa tapauksessa kantelijat väittivät myös, että komissio ei arvioinut lainsäädäntöehdotusten yhdenmukaisuutta EU:n ilmastotavoitteiden kanssa, kuten eurooppalaisessa ilmastolaissa edellytetään. Yhdessä tapauksessa kantelija oli lisäksi huolissaan siitä, että komissio rikkoi sisäistä kuulemista koskevaa työjärjestystään.

Oikeusasiamies havaitsi tutkimustensa perusteella menettelyllisiä puutteita siinä, miten komissio valmisteli kyseisiä lainsäädäntöehdotuksia, mikä yhdessä oli hallinnollinen epäkohta. Näiden puutteiden korjaamiseksi oikeusasiamies suositteli, että komissio varmistaa parempaa sääntelyä koskevien sääntöjensä ennakoitavan, johdonmukaisen ja ei-mielivaltaisen soveltamisen määrittelemällä ”kiireelliset” tilanteet, jotka oikeuttavat poikkeamaan niiden vaatimuksista, sekä kirjaamalla ja selittämällä myönnettyjen poikkeusten syyt. Jos poikkeuksia myönnetään, komission olisi lisäksi otettava käyttöön menettely sen varmistamiseksi, että lainsäädäntöehdotusten kiireellinen valmistelu on edelleen avoimen, näyttöön perustuvan ja osallistavan lainsäädäntöprosessin periaatteiden mukaista. Auttaakseen komissiota tässä tehtävässä oikeusasiamies teki myös neljä parannusehdotusta, joihin kuuluivat: selkeytetään sidosryhmien kuulemista koskevia sääntöjä kiireellisten ehdotusten osalta; varmistetaan, että vaikutustenarvioinnit korvaavat analyyttiset asiakirjat, joissa esitetään komission ehdotuksia tukeva näyttö, julkaistaan oikea-aikaisesti, jotta voidaan käydä julkista keskustelua ennen lainsäädännön hyväksymistä; ohjeiden antaminen ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointien täytäntöönpanosta; perustelujen esittäminen ja kirjaaminen, kun yksiköiden välisiä kuulemisjaksoja lyhennetään vahvistettujen kynnysarvojen alapuolelle.

Vastauksessaan oikeusasiamiehelle komissio suostui pohtimaan ”kiireellisten” tilanteiden määrittelyä paremman sääntelyn sääntöjen tulevan tarkistamisen yhteydessä sekä kirjaamaan ja julkaisemaan syyt niiden vaatimuksia koskevien poikkeusten soveltamiselle. Komissio sitoutui myös varmistamaan kohdennetut kuulemiset kiireellisistä ehdotuksistaan, julkaisemaan analyyttiset asiakirjat ja niitä tukevan näytön kolmen kuukauden kuluessa ehdotusten hyväksymisestä, sisällyttämään ilmastotoimien johdonmukaisuutta koskevat arvioinnit sekä analyyttisiin asiakirjoihin että tulevia ehdotuksia koskeviin perusteluihin ja esittämään perustelut lyhennetyille yksiköiden välisille kuulemisille.

Kantelijat katsoivat komission vastauksesta esittämissään huomautuksissa, että komission sitoumukset eivät ole riittävän selkeitä eivätkä konkreettisia avoimen, osallistavan ja näyttöön perustuvan lainsäädäntöprosessin takaamiseksi.

Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission yleisesti rakentavaan vastaukseen hänen suosituksiinsa ja parannusehdotuksiinsa. Komission vastaus ei kuitenkaan vielä anna riittävää selvyyttä konkreettisista toimista, joita se aikoo toteuttaa oikeusasiamiehen suositusten ja parannusehdotusten täytäntöönpanemiseksi.

Oikeusasiamies seuraa tätä asiaa tulevien kantelujen perusteella ja sen jälkeen, kun komissio on saanut päätökseen parempaa sääntelyä koskevien sääntöjen tarkistamisen. Tässä vaiheessa lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, ja oikeusasiamies päätti nämä kolme tapausta.

Päätös siitä, miten Euroopan komissio varmistaa, että Romania panee täysimääräisesti täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion, joka koskee lainvastaista kieltäytymistä myöntämästä henkilökortteja Romanian kansalaisille, joiden kotipaikka on muissa jäsenvaltioissa (asia 244/2025/JN)

Tiistaina | 09 kesäkuuta 2026

Asia koski sitä, miten Euroopan komissio varmistaa, että Romania panee täysimääräisesti täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion, joka koskee lainvastaista kieltäytymistä myöntämästä henkilökortteja Romanian kansalaisille, joiden kotipaikka on muissa jäsenvaltioissa.

Oikeusasiamies totesi, että asia näytti kehittyvän kansallisella tasolla ja että komissio oli seurannut tilannetta aktiivisesti ja kohtuullisin väliajoin.

Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn ja totesi, että lisätutkimukset eivät ole tässä vaiheessa perusteltuja. Oikeusasiamies pyysi kuitenkin komissiota päivittämään kuuden kuukauden kuluessa arvionsa siitä, miten Romania on pannut tuomion täytäntöön, sekä komission mahdollisesti toteuttamat lisätoimet.