Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Hae tutkimuksia

Tekstihaku

Asiakirjatyyppi

Toimielin, jota kantelu koskee

Ratkaisutyyppi

Kantelun numero

Kieli

Aikaväli

Asiasanat

Tai kokeile vanhoja avainsanoja (ennen vuotta 2016)

Näytetään 1–20 yhteensä 69 tuloksesta

Päätös OI/5/2020/MHZ Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) valitusmekanismin toiminnasta väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista ja perusoikeusvaltuutetun roolista

Tiistaina | 15 kesäkuuta 2021

Oikeusasiamies käynnisti omasta aloitteestaan tutkimuksen selvittääkseen, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) käsittelee väitettyjä perusoikeuksien loukkauksia valitusmekanisminsa avulla, ja käsitelläkseen Frontexin perusoikeusvaltuutetun roolia ja riippumattomuutta tässä suhteessa.

Oikeusasiamies suositteli aiemman tutkimuksen yhteydessä riippumattoman mekanismin perustamista Frontexin operaatioita koskevien kantelujen käsittelemiseksi. EU:n lainsäätäjät hyväksyivät valitusmekanismin, ja se otettiin käyttöön vuonna 2016.

Valitusmekanismin avulla Frontex käsittelee sellaisten henkilöiden valituksia, jotka uskovat, että heidän perusoikeuksiaan on loukattu Frontexin operaatioiden yhteydessä. Perusoikeusvastaavan tehtävänä on käsitellä suoraan Frontexin henkilöstön jäsenten toimintaa koskevia valituksia ja varmistaa, että asiaankuuluvat viranomaiset käsittelevät asianmukaisesti Frontexin operaatioihin osallistuvien kansallisten viranomaisten henkilöstöä koskevat valitukset.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten Frontex on pannut täytäntöön valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevat uudet säännöt, jotka tulivat voimaan marraskuussa 2019. Siinä pyrittiin myös arvioimaan valitusmekanismin yleistä tehokkuutta, kun otetaan huomioon yleinen huoli perusoikeuksien loukkauksista Frontexin operaatioiden yhteydessä.

Valitusmekanismilla on sen perustamisesta lähtien käsitelty hyvin vähän valituksia, eikä Frontexin henkilöstön toimista ole vielä tehty valituksia. Perusoikeusvaltuutettu oli vastaanottanut vuoden 2016 ja tammikuun 2021 välisenä aikana 69 valitusta, joista 22 otettiin käsiteltäväksi. Kun operaatiot koostuvat eri elinten henkilöstön jäsenistä, jotka ovat vastuussa eri viranomaisille, mahdollisten valitusten tekijöiden saattaa olla vaikea tunnistaa väitettyjä tekijöitä ja ymmärtää, miten ja kenelle he voivat ilmoittaa väitetyistä rikkomuksista, ja hakea oikaisua asianmukaisten kanavien kautta.

Oikeusasiamies tarkasteli tässä tutkimuksessa myös valitusmekanismilla käsiteltyjä valituksia ja havaitsi useita mahdollisia puutteita, joiden vuoksi yksityishenkilöiden saattaa olla vaikeampaa ilmoittaa väitetyistä perusoikeusloukkauksista ja hakea oikaisua. Oikeusasiamiehen tutkimuksessa havaittiin myös, että Frontex on viivytellyt valitusmekanismia ja perusoikeusvaltuutettua koskevien uusien velvoitteidensa täytäntöönpanossa.

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies esittää Frontexille useita parannusehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa valitusmekanismin käytettävyyttä mahdollisten perusoikeusrikkomusten uhrien kannalta ja vahvistaa Frontexin ja kaikkien siihen osallistuvien vastuuvelvollisuutta. Niihin sisältyy ehdotuksia siitä, miten perusoikeusrikkomusten mahdollisten uhrien olisi helpompi olla tietoisia muutoksenhakumahdollisuuksista ja ilmoittaa poikkeamista, sekä ehdotuksia valitusten käsittelyn ja seurannan parantamiseksi.

Päätös asiassa 233/2021/OAM siitä, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) käsitteli pyyntöä, joka koski Frontexin merioperaatioissa käytettyjen alusten seurantatietoja koskevien asiakirjojen antamista julkisesti saataville

Tiistaina | 30 maaliskuuta 2021

Asia koski Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) kieltäytymistä antamasta julkisesti saataville useiden sellaisten alusten seurantatietoja, joita käytettiin sen Egeanmerellä toteutetuissa merioperaatioissa. Kantelija halusi tutustua alusten sijaintia koskeviin tietyntyyppisiin tietoihin. Frontex ilmoitti aluksi useista paikkatietoja sisältävistä asiakirjoista mutta kieltäytyi antamasta niitä julkisesti saataville, koska se heikentäisi yleistä turvallisuutta koskevaa yleistä etua. Lopullisessa vastauksessaan Frontex totesi, että sillä ei ollut pyydettyjä erityistietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja vahvisti, että Frontexilla ei itse asiassa ollut pyydettyjä erityistietoja sisältäviä asiakirjoja. Hän arvioi kuitenkin Frontexin esittämän kannan vastaavia tietoja, muun muassa muiden alusten sijaintitietoja, sisältävistä asiakirjoista, ja totesi kieltäytymisen olevan perusteltua.

Oikeusasiamies kehotti Frontexia varmistamaan, että asiakirjojen julkista saatavuutta koskeviin pyyntöihin vastataan johdonmukaisesti. Frontexin pitäisi etenkin tarkastaa huolellisesti, mitä asiakirjoja sillä on hallussaan, ja antaa hakijoille vastauksissaan kattavat selvitykset.