Strasbourg, 8. heinäkuuta 2003

Hyvä L. F.

Haluaisin aluksi ilmoittaa teille, että Jacob Söderman, jonka kanssa olette aiemmin ollut yhteydessä kanteluanne koskevissa asioissa, jäi eläkkeelle 31. maaliskuuta 2003. Olen hänen seuraajansa Euroopan oikeusasiamiehenä.

Lähetitte 7. toukokuuta 2002 sähköpostitse kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle. Kantelussa on oma nimenne ja noin 50 muun Brysselin Eurooppa-koulujen lasten vanhemman nimi. Kantelunne koskee koulupaikkojen jakamista lukuvuodeksi 2002-2003, myöhempiä muutoksenhakuja ja koulujen välisiä koordinointimekanismeja.

Söderman toimitti kantelun 16.5.2002 komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti 20. syyskuuta 2002 lausuntonsa, joka toimitettiin Teille ja jossa kehotettiin esittämään huomautuksia. Toimititte huomautuksensa 30.10.2002.

Oikeusasiamies antoi 10. joulukuuta 2002 komissiolle suositusluonnoksen ja ilmoitti teille samana päivänä tästä toimesta sähköpostitse.

Komissio antoi 25. helmikuuta 2003 yksityiskohtaisen lausuntonsa suositusluonnoksesta. Yksityiskohtainen lausunto toimitettiin Teille 10. maaliskuuta 2003, ja Teille lähetettiin huomautusten esittämistä koskeva pyyntö 6. kesäkuuta 2003.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Toukokuussa 2002 kantelija teki oikeusasiamiehelle kantelun omasta puolestaan ja noin 50 lapsen vanhemmasta koostuvan ryhmän puolesta Brysselin Eurooppa-kouluissa. Kantelu koskee koulupaikkojen jakamista lukuvuodeksi 2002-2003, myöhempiä valituksia ja koulujen välisiä koordinointimekanismeja.

Yhteenvetona kantelija esitti seuraavat seikat:

Ixellesin uuden perusjaoston paikat jaettiin oppilaille, jotka tällä hetkellä osallistuvat kahteen olemassa olevaan perusjaostoon, kahden eri kriteeriryhmän perusteella, jotka alkuperäkoulu määritti ja joita se sovelsi yksipuolisesti ja läpinäkymättömästi. Valituksia tehtiin yli 200, joista osaa ei ollut vielä käsitelty valituksen tekopäivänä.

Brysselin koulujen väliset koordinointimekanismit eivät riitä edes perustehtäviin, kuten lomien ja vapaapäivien yhdenmukaistamiseen kolmen koulun välillä.

Koulujen toiminta tässä asiassa on vastoin hyvän hallintotavan perusperiaatteita ja rikkoo siten perusoikeuskirjan 41 artiklaa. Lisäksi rikotaan perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohtaa, jossa todetaan, että "kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu". Ensimmäinen peruste lasten jakamiselle koulujen välillä oli näiden kolmen koulun kapasiteetti, joka oli vahvistettu etukäteen ottamatta huomioon lasten tarpeita tai heidän vanhempiensa toiveita.

Kantelijat ottivat yhteyttä komissioon, joka on hallintoneuvoston jäsen ja jonka velvollisuutena on suojella henkilöstönsä oikeuksia ja etuja. Kantelijat eivät ole koskaan saaneet täydellistä vastausta tai selitystä Eurooppa-kouluilta, johtokunnalta tai komissiolta.

Kantelijat pelkäävät lisää kaaosta, kun Brysseliin perustetaan neljäs Eurooppa-koulu.

Yhteenvetona kantelijat väittävät, että Eurooppa-koulujen toiminta on ristiriidassa perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan kanssa ja että koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä.

Kantelijat pyytävät oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että

• kiireesti löydetään ratkaisu, jossa otetaan huomioon asianomaisten lasten etu;
• asia tutkitaan perusteellisesti korkeimmalla tasolla;
• Eurooppa-koulujen hallintoa tarkastellaan kattavasti uudelleen sen varmistamiseksi, että ne toimivat tulevaisuudessa samojen hyvää hallintotapaa ja hyvää hallintokäytäntöä koskevien normien mukaisesti, joita sovelletaan muihin EU:n toimielimiin, ja että perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasten etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa heitä koskevissa toimissa;
• kaikki valitukset hyväksytään, vaikka tämä ratkaisu edellyttäisi joidenkin luokkien jakamista kahteen luokkaan;
• resurssien jakautumista koulujen kesken tarkastellaan uudelleen;
• otetaan käyttöön selkeä ja avoin järjestelmä lasten jakamiseksi koulujen välillä, jotta tulevaisuudessa ei siirrettäisi lapsia samanlaisissa olosuhteissa.

KYSYMYS

Käsitellessään aiempia Eurooppa-kouluja koskevia kanteluja oikeusasiamies on katsonut, että koulut eivät ole yhteisön toimielin tai elin, vaan että komissiolla on tietty vastuu niiden toiminnasta, koska se on edustettuna johtokunnassa ja osallistuu suurelta osin niiden rahoitukseen. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuu ei ulotu koulujen sisäistä hallintoa koskeviin kysymyksiin.

Oikeusasiamies pyysi siksi komissiolta lausuntoa tästä kantelusta.

Komission lausunto

Yhteenvetona voidaan todeta, että komission lausunnossa todetaan seuraavaa:

Kahden tekijän väistämätön seuraus oli se, että tietty määrä oppilaita jaettiin uudelleen Brysselin Eurooppa-koulujen kesken. Ensinnäkin hallintoneuvoston päätös avata kolmas koulu Ixellesiin Ucclen ja Woluwen koulujen, jotka olivat tuolloin erityisen ylikuormitettuja, vapauttamiseksi, ja toiseksi tarve siirtää väliaikaisesti tietty määrä oppilaita Ucclen koulusta Woluwen kouluun suurten korjaus- ja jälleenrakennustöiden vuoksi.

Päättäessään kielijaostojen uudelleenjaosta kolmen koulun kesken valtuusto pyrki varmistamaan, että noudatetaan maantieteellisen tasapainon ja resurssien järkevän käytön kahta periaatetta. Päämiesten päätös ei missään vaiheessa edellyttänyt oppilaiden uudelleenkohdentamista lukukauden aikana.

Näiden liikkeiden hallitsemiseksi paremmin hallintoneuvoston edustaja perusti koordinoidun johtoryhmän kolmelle Brysselin koululle, joissa johtajat, opetushenkilöstö ja vanhempainyhdistykset olivat edustettuina.

Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan vanhempien valinta oli etusijalla, mutta koulun organisaatiorakenteen asettamat rajoitukset ja tarve hyödyntää käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla tekivät mahdottomaksi täyttää kaikkien perheiden odotukset ja vaatimukset. Koulun mukaan olisi ollut vaikea perustella osastojen tai luokkien jakamista yhteen kouluun, kun vastaavat osastot ja luokat toisessa koulussa olivat käytännössä tyhjiä.

Koulut väittävät, että yksittäistapauksia arvioidessaan ne sovelsivat sisarusten läsnäoloa, perheen kodin maantieteellistä läheisyyttä ja tasapainoisten luokkien luomista kolmessa koulussa koskevia kriteerejä. Päämiesten päätökset oppilaiden sijoittamisesta perustuivat vanhempien koululle antamiin tietoihin sisarusten koulutuksesta ja perheen kodin sijainnista.

Komissio on tietoinen siitä, että kanteluja on tehty huomattava määrä. Nämä valitukset on käsitelty erikseen kunkin koulun komiteoissa, jotka koostuvat hallintoneuvoston jäsenistä ja vanhempien edustajista. Suuri osa kanteluista hyväksyttiin.

Vastauksena kantelijoiden pyyntöihin komissio esitti seuraavat seikat:

1. Koulujen noudattama menettely ja oppilaiden siirtoa koskevat perusteet sekä muutoksenhakumahdollisuus viittaavat siihen, että oppilaiden etu oli ensisijainen näkökohta, joka otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon.

2. Hallintoneuvosto tarkasteli 21.–23. toukokuuta 2002 pitämässään kokouksessa edustajansa laatimaa raporttia esikoulu-, peruskoulu- ja keskiasteen oppilaiden jakautumisesta Bryssel I-, II- ja III -koulujen kesken. Komissiolle ei ole ilmoitettu tähän liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista.

3. Perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdassa ja 41 artiklassa vahvistettuja periaatteita sovelletaan täysimääräisesti Eurooppa-kouluihin, ja ne sitovat niitä. Näitä periaatteita sovelletaan myös koulujen tuleviin uudistuksiin.

4. Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan koulut tekivät kaikkensa ottaakseen ensisijaisesti huomioon vanhempien valinnat. Itse asiassa luokkien jakautumista pyrittiin mukauttamaan syyskuusta 2002 alkaen virkojen siirron myötä sekä poikkeamaan perusluokkien ryhmittelyä koskevista säännöistä tiettyjen jaostojen osalta vuosina 2002-2003. Näistä ponnisteluista huolimatta tiettyjä kouluorganisaation rakenteen asettamia rajoituksia ja tarvetta hyödyntää käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ei voitu sivuuttaa. Osastojen tai luokkien jakaminen yhteen kouluun, kun vastaavat osat ja luokat toisessa koulussa olivat käytännöllisesti katsoen tyhjiä, ei olisi ollut hyvä hallintokäytäntö.

5. Hallintoneuvostolla on yksinomainen toimivalta päättää resurssien jakamisesta eri Eurooppa-koulujen kesken. Sen on perustuttava maantieteellisen tasapainon periaatteisiin ja käytettävissä olevien resurssien optimaaliseen käyttöön.

6. Vanhempien yhdistysten osallistuminen ensin kolmen Brysselin koulun koordinoituun johtoryhmään, joka perustettiin hallinnoimaan paremmin oppilaiden siirtoja, ja sen jälkeen valitusten käsittelystä vastaaviin valiokuntiin on osoitus järjestelmän avoimuudesta. Tämä avoimuus on säilytettävä kaikissa tulevissa oppilaiden siirroissa.

Kantelijan huomautukset

Kantelijan huomautuksissa esitettiin tiivistetysti seuraavat seikat:

Kantelija oli toimittanut tietoja komissiolle ja pyytänyt sitä puuttumaan hallintoneuvoston toimintaan lasten ja heidän perheidensä puolesta. Komission edustajan olisi näin ollen pitänyt olla tietoinen tilanteesta, jossa hallintoneuvosto kokoontui 21.–23. toukokuuta 2002. Resurssien jakaminen koulujen kesken ilman lasten tarpeiden perusteellista arviointia on esimerkki huonoimmasta hallinnollisesta käytännöstä.

Komissio väittää, että ainoastaan hallintoneuvostolla on toimivalta päättää resurssien jakamisesta koulujen kesken. Tämä osoittaa, että komissio ei ole ottanut opikseen ja kieltäytyy vastuustaan. Komissio antaa suurimman osan rahoista kouluille, ja sen olisi asetettava lasten tarpeet ja edut etusijalle.

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI

Oikeusasiamies osoitti 10. joulukuuta 2002 tekemällään päätöksellä komissiolle suositusluonnoksen oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Suositusluonnoksen perustana olivat seuraavat seikat:

1 Paikkojen jakaminen Eurooppa-kouluissa
Kantelijan tapaus

1.1 Toukokuussa 2002 L. valitti omissa nimissään ja noin 50 muun lapsen vanhemman nimissä Brysselin Eurooppa-kouluissa paikkojen jakamisesta lukuvuodeksi 2002-2003, myöhemmistä valituksista ja koulujen välisistä koordinointimekanismeista.

Yhteenvetona kantelijat väittävät, että Eurooppa-koulujen toiminta on ristiriidassa perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan kanssa ja että koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä. He pyytävät oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että

• kiireesti löydetään ratkaisu, jossa otetaan huomioon asianomaisten lasten etu;
• asia tutkitaan perusteellisesti korkeimmalla tasolla;
• Eurooppa-koulujen hallintoa tarkastellaan kattavasti uudelleen sen varmistamiseksi, että ne toimivat tulevaisuudessa samojen hyvää hallintotapaa ja hyvää hallintokäytäntöä koskevien normien mukaisesti, joita sovelletaan muihin EU:n toimielimiin, ja että perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasten etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa heitä koskevissa toimissa;
• kaikki valitukset hyväksytään, vaikka tämä ratkaisu edellyttäisi joidenkin luokkien jakamista kahteen luokkaan;
• resurssien jakautumista koulujen kesken tarkastellaan uudelleen;
• otetaan käyttöön selkeä ja avoin järjestelmä lasten jakamiseksi koulujen välillä, jotta tulevaisuudessa ei siirrettäisi lapsia samanlaisissa olosuhteissa.

Komission väitteet
ja niiden perustelut

1.2 Komissio ilmoitti olevansa tietoinen lukuisista kanteluista. Niitä käsiteltiin yksittäin, ja suuri osa niistä hyväksyttiin. Koulujen käyttämät oppilaiden siirtoa koskevat menettelyt ja kriteerit sekä muutoksenhakumahdollisuus viittaavat siihen, että oppilaiden etu oli ensisijainen näkökohta, joka otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Hallintoneuvostolla on yksinomainen toimivalta päättää resurssien jakamisesta eri koulujen kesken. Sen on perustuttava maantieteellisen tasapainon periaatteisiin ja käytettävissä olevien resurssien optimaaliseen käyttöön. Valtuusto tarkasteli asiaa koskevaa kertomusta, eikä komissio ole tietoinen tähän liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista.

Koulut tekivät kaikkensa ottaakseen ensisijaisesti huomioon vanhempien valinnat. Luokkien jakautumista pyrittiin mukauttamaan, mutta osien tai luokkien jakaminen yhteen kouluun, kun vastaavat osat ja luokat toisessa koulussa olivat käytännöllisesti katsoen tyhjiä, ei olisi ollut hyvä hallintokäytäntö.

Perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdassa ja 41 artiklassa vahvistettuja periaatteita sovelletaan täysimääräisesti Eurooppa-kouluihin, ja ne sitovat niitä. Näitä periaatteita sovelletaan myös koulujen tuleviin uudistuksiin.

Vanhempien yhdistysten osallistuminen ensin kolmen Brysselin koulun koordinoituun johtoryhmään, joka perustettiin hallinnoimaan paremmin oppilaiden siirtoja, ja sen jälkeen valitusten käsittelystä vastaaviin valiokuntiin on osoitus järjestelmän avoimuudesta. Tämä avoimuus on säilytettävä kaikissa tulevissa oppilaiden siirroissa.

Oikeusasiamiehen havainnot

1.3 Oikeusasiamies toteaa, että Eurooppa-koulut perustivat alun perin jäsenvaltiot, jotka allekirjoittivat Eurooppa-koulun perussäännön vuonna 1957. Jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisöt allekirjoittivat vuonna 1994 yleissopimuksen (1), jolla kumotaan ja korvataan vuoden 1957 perussääntö. Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

1.4 Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että Eurooppa-koulut eivät ole yhteisön toimielin tai elin, vaan että komissiolla on tietty vastuu niiden toiminnasta, koska se on edustettuna johtokunnassa ja osallistuu suurelta osin niiden rahoitukseen. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuu ei ulotu koulujen sisäistä hallintoa koskeviin kysymyksiin.

Valitukset

1.5 Lasten jakamista koulujen välillä koskevien valitusten osalta oikeusasiamies katsoo, että yksittäisiä valituksia koskevat päätökset eivät kuulu komission vastuulle eivätkä näin ollen oikeusasiamiehen tutkimuksen piiriin. Oikeusasiamies toteaa, että komissio on todennut, että suuri osa valituksista on hyväksytty.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

1.6 Perusoikeuskirjan väitettyjen loukkausten osalta oikeusasiamies on tyytyväinen komission toteamukseen, jonka mukaan oikeus hyvään hallintoon (41 artikla) ja lapsen oikeudet (erityisesti 24 artiklan 2 kohdan 2 alakohta) sitovat Eurooppa-kouluja ja koskevat myös niiden tulevaa uudistusta. Yleisenä periaatteena oikeusasiamies katsoo, että näiden oikeuksien kunnioittaminen on johdonmukaista sen kanssa, että otetaan huomioon myös tehokkuus resurssien jakamisessa koulujen välillä. Käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies ei katso, että hänen tutkimuksensa olisi tuonut esiin todisteita perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdassa taattujen lasten oikeuksien loukkaamisesta, erityisesti kun otetaan huomioon, että lasten alkuperäistä jakautumista koulujen välillä näyttää muuttaneen hyväksyttyjen valitusten suuri määrä.

Oikeutta hyvään hallintoon tarkastellaan tarkemmin jäljempänä.

Koordinointi ja hyvä hallinto

1.7 Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä, oikeusasiamies muistuttaa, että lukuisia valituksia tehtiin ja että komission mukaan monet niistä hyväksyttiin. Oikeusasiamies pitää tätä osoituksena siitä, että on olemassa tehokas ja reagoiva järjestelmä epäkohtien käsittelemiseksi.

1.8 Oikeusasiamies huomauttaa samalla, että kun tietyllä hallinnonalalla tehdään epätavallisen paljon valituksia tai valituksia, on hyvän käytännön mukaista tutkia, onko taustalla jokin ongelma, ja jos on, ryhtyä toimenpiteisiin sen käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun käy ilmi, että suuri osa valituksista tai kanteluista on perusteltuja.

1.9 Oikeusasiamies huomauttaa myös, että komissio edustaa Euroopan yhteisöjä, jotka rahoittavat suurelta osin Eurooppa-kouluja ja jotka ovat allekirjoittaneet vuoden 1994 yleissopimuksen koulujen perussäännöstä. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuulle kuuluu hyvän hallinnon edistäminen Eurooppa-kouluissa. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastaus tämän kantelun aiheuttaneisiin tapahtumiin ei osoita, että komissio tunnustaa täysin tämän vastuun. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

2 Päätelmät

2.1 Edellä esitetyistä syistä oikeusasiamies katsoo, että komission vastaus tämän kantelun aiheuttaneisiin tapahtumiin ei osoita, että se tunnustaa täysin velvollisuutensa edistää hyvää hallintoa Eurooppa-kouluissa.

2.2 Edellä esitettyyn toteamukseen liittyy yleisesti merkittävä kysymys, johon ei voida löytää sovintoratkaisua. Oikeusasiamies esittää näin ollen komissiolle seuraavan suositusluonnoksen oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti:

Suositusluonnos

Komission olisi tunnustettava vastuunsa edistää hyvää hallintoa Eurooppa-kouluissa ja hahmoteltava konkreettisia toimenpiteitä, joita se aikoo toteuttaa tämän vastuun täyttämiseksi tulevaisuudessa.

Komission yksityiskohtainen lausunto

Komission yksityiskohtainen lausunto oli tiivistetysti seuraava:

Hallintoneuvosto teki 28. ja 29. huhtikuuta 1998 pitämässään kokouksessa päätöksen uuden koulun avaamisesta Brysselissä (B-III) ja kielijaostojen (sekä uusien että jo olemassa olevien) uudelleenjakamisesta kolmen koulun (B-I, B-II ja B-III) kesken ottaen huomioon maantieteellisen tasapainon periaatteet ja käytettävissä olevien resurssien järkevän käytön.

Hallintoneuvosto osoitti kuusi osastoa B-I:lle (tanska, saksa, kreikka, englanti, espanja ja ranska), kahdeksan osastoa B-II:lle (saksa, englanti, suomi, ranska, italia, hollanti, ruotsi ja portugali) ja kuusi osastoa B-III:lle (saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja hollanti).

Valtuuston jäsenenä komissio hyväksyi tämän päätöksen varauksetta ja kantaa siihen liittyvän vastuun.

Oppilaiden siirtäminen kieliosastojen uudelleenjaon ja B-I:ssä tehtävän työn vuoksi ei kuulu hallintoneuvostolle vaan järjestelmän sisäisestä hallinnoinnista yleensä vastaaville elimille.

Vaikka komission toimivalta ei ulotu koulujen sisäiseen hallintoon, se on seurannut tiiviisti asian etenemistä. Se on kiinnittänyt kyseisten koulujen johtokunnissa rehtorien huomion ongelman laajuuteen ja pyytänyt heitä tekemään kaikkensa ratkaisun löytämiseksi. Hallintoneuvosto tutki myös komission pyynnöstä koulujen noudattaman menettelyn ja totesi sen oikeaksi.

Komissio kiinnittää jälleen Eurooppa-koulujen pääsihteerin huomion siihen, että tulevaisuudessa, erityisesti Brysselin neljännen koulun avauduttua, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oppilaiden siirrot tapahtuvat parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

Kantelijan huomautukset yksityiskohtaisesta lausunnosta

Kantelijan huomautuksiin sisältyivät tiivistetysti seuraavat seikat:

Vanhemmat ovat erittäin huolissaan meneillään olevasta neljännen Eurooppa-koulun etsinnästä Brysselissä. On todennäköistä, että lasten etuja ei jälleen oteta huomioon keskusteluissa asiasta vastaavien Belgian viranomaisten kanssa. Komission olisi puututtava asiaan lasten ja henkilöstön etujen puolustamiseksi.

Tämän valituksen käsittelymenettelyn aikana on käynyt selväksi, että aina kun koulun välittömään vastuuseen liittyy ongelma, vanhemmilla ei ole välinettä kyseenalaistaa päätöksiä. On huolestuttavaa, että lapsia käsittelevät rakenteet eivät ole vastuussa kenellekään. Vanhemmat haluaisivat neuvoja siitä, miten tämä kysymys ratkaistaan.

PÄÄTÖS

1 Oikeusasiamiehen arvio komission yksityiskohtaisesta lausunnosta

1.1 Oikeusasiamies suoritti tutkimuksen kantelusta, joka koski paikkojen jakamista Brysselin Eurooppa-kouluissa. Ottaen huomioon, että komissio edustaa Euroopan yhteisöjä, jotka rahoittavat suurelta osin Eurooppa-kouluja ja jotka ovat allekirjoittaneet niiden ohjesäännöstä vuonna 1994 tehdyn yleissopimuksen, oikeusasiamies katsoi, että komission vastuu kattaa Eurooppa-koulujen hyvän hallinnon edistämisen. Oikeusasiamies katsoi, että komission vastaus tämän kantelun aiheuttaneisiin tapahtumiin ei osoittanut, että komissio tunnustaa täysin tämän vastuun. Oikeusasiamies esitti näin ollen seuraavan suositusluonnoksen:

Komission olisi tunnustettava vastuunsa edistää hyvää hallintoa Eurooppa-kouluissa ja hahmoteltava konkreettisia toimenpiteitä, joita se aikoo toteuttaa tämän vastuun täyttämiseksi tulevaisuudessa.

1.2 Suositusluonnoksesta antamassaan yksityiskohtaisessa lausunnossa komissio sitoutui kiinnittämään Eurooppa-koulujen pääsihteerin huomion siihen, että tulevaisuudessa, erityisesti Brysselin neljännen koulun avauduttua, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oppilaiden siirrot tapahtuvat parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

1.3 Oikeusasiamies katsoo, että komissio on käsillä olevan kantelun aiheen osalta vastannut myönteisesti suositusluonnokseen ja ryhtynyt siten asianmukaisiin toimiin sen täyttämiseksi.

1.4 Oikeusasiamies panee merkille kantelijan yleisen huolen Eurooppa-koulujen hallinnosta ja vastuuvelvollisuudesta. Oikeusasiamies harkitsee, olisiko aloitettava oma-aloitteinen tutkimus komission vastuusta edistää niiden hyvää hallintoa perusoikeuskirjan mukaisesti. Jäljempänä esitetään tätä koskeva lisähuomautus.

2 Päätelmät

Oikeusasiamies katsoo, että komissio on toteuttanut riittävät toimet suositusluonnoksen noudattamiseksi. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Lisähuomautus

Oikeusasiamies harkitsee, olisiko aloitettava oma-aloitteinen tutkimus komission yleisestä vastuusta edistää Eurooppa-koulujen hyvää hallintoa perusoikeuskirjan mukaisesti.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) 1994 EYVL L 212/3.

2) "Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu."