(Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.(1))

KILPAILUKYKY

Toukokuussa 2002 L valitti omissa nimissään ja noin 50 muun Brysselin Eurooppa-koulujen lasten vanhemman nimissä koulupaikkojen jakamisesta lukuvuodeksi 2002-2003, myöhemmistä valituksista ja koulujen välisistä koordinointimekanismeista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kantelijat esittivät seuraavat seikat:

Ixellesin uuden perusjaoston paikat jaettiin oppilaille, jotka tällä hetkellä osallistuvat kahteen olemassa olevaan perusjaostoon, kahden eri kriteeriryhmän perusteella, jotka alkuperäkoulu määritti ja joita se sovelsi yksipuolisesti ja läpinäkymättömästi. Valituksia on tehty yli 200, joista osaa ei ollut vielä käsitelty valituksen tekopäivänä.

Brysselin koulujen väliset koordinointimekanismit ovat melko riittämättömiä jopa perustehtäviin, kuten lomien ja vapaapäivien yhdenmukaistamiseen kolmen koulun välillä.

Koulujen toiminta tässä asiassa on vastoin hyvän hallintotavan perusperiaatteita ja rikkoo siten perusoikeuskirjan 41 artiklaa. Lisäksi rikotaan perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohtaa, jossa todetaan, että "kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu". Ensimmäinen peruste lasten jakamiselle koulujen välillä oli näiden kolmen koulun kapasiteetti, joka oli vahvistettu etukäteen ottamatta huomioon lasten tarpeita tai heidän vanhempiensa toiveita.

Kantelijat ottivat yhteyttä komissioon, joka on hallintoneuvoston jäsen ja jonka velvollisuutena on suojella henkilöstönsä oikeuksia ja etuja. Kantelijat eivät ole koskaan saaneet täydellistä vastausta tai selitystä Eurooppa-kouluilta, johtokunnalta tai Euroopan komissiolta.

Kantelijat pelkäävät lisää kaaosta, kun Brysseliin perustetaan neljäs Eurooppa-koulu.

Yhteenvetona kantelijat väittävät, että Eurooppa-koulujen toiminta on ristiriidassa perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan kanssa ja että koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä.

Kantelijat pyytävät oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että

• kiireesti löydetään ratkaisu, jossa otetaan huomioon asianomaisten lasten etu;
• asia tutkitaan perusteellisesti korkeimmalla tasolla;
• Eurooppa-koulujen hallintoa tarkastellaan kattavasti uudelleen sen varmistamiseksi, että ne toimivat tulevaisuudessa samojen hyvää hallintotapaa ja hyvää hallintokäytäntöä koskevien normien mukaisesti, joita sovelletaan muihin EU:n toimielimiin, ja että perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasten etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa heitä koskevissa toimissa;
• kaikki valitukset hyväksytään, vaikka tämä ratkaisu edellyttäisi joidenkin luokkien jakamista kahteen luokkaan;
• resurssien jakautumista koulujen kesken tarkastellaan uudelleen;
• otetaan käyttöön selkeä ja avoin järjestelmä lasten jakamiseksi koulujen välillä, jotta tulevaisuudessa ei siirrettäisi lapsia samanlaisissa olosuhteissa.

KYSYMYS

Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että Eurooppa-koulut eivät ole yhteisön toimielin tai elin. Oikeusasiamies ilmoitti näin ollen kantelijalle, ettei hän voinut ottaa suoraan yhteyttä Eurooppa-kouluihin kantelun johdosta.

Oikeusasiamies katsoo kuitenkin myös, että komissiolla on tietty vastuu Eurooppa-koulujen toiminnasta, koska se on edustettuna johtokunnassa ja osallistuu suurelta osin niiden rahoitukseen. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuu ei ulotu koulujen sisäistä hallintoa koskeviin kysymyksiin.

Tämän perusteella oikeusasiamies pyysi komissiolta lausuntoa kantelusta.

Komission lausunto

Yhteenvetona voidaan todeta, että komission lausunnossa todetaan seuraavaa:

Kahden tekijän väistämätön seuraus oli se, että tietty määrä oppilaita jaettiin uudelleen Brysselin Eurooppa-koulujen kesken. Ensinnäkin hallintoneuvoston päätös avata kolmas koulu Ixellesiin Ucclen ja Woluwen koulujen, jotka olivat tuolloin erityisen ylikuormitettuja, vapauttamiseksi, ja toiseksi tarve siirtää väliaikaisesti tietty määrä oppilaita Ucclen koulusta Woluwen kouluun suurten korjaus- ja jälleenrakennustöiden vuoksi.

Päättäessään kielijaostojen uudelleenjaosta kolmen koulun kesken valtuusto pyrki varmistamaan, että noudatetaan maantieteellisen tasapainon ja resurssien järkevän käytön kahta periaatetta. Päämiesten päätös ei missään vaiheessa edellyttänyt oppilaiden uudelleenkohdentamista lukukauden aikana.

Näiden liikkeiden hallitsemiseksi paremmin hallintoneuvoston edustaja perusti koordinoidun johtoryhmän kolmelle Brysselin koululle, joissa johtajat, opetushenkilöstö ja vanhempainyhdistykset olivat edustettuina.

Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan vanhempien valinta oli etusijalla, mutta koulun organisaatiorakenteen asettamat rajoitukset ja tarve hyödyntää käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla tekivät mahdottomaksi täyttää kaikkien perheiden odotukset ja vaatimukset. Koulun mukaan olisi ollut vaikea perustella osastojen tai luokkien jakamista yhteen kouluun, kun vastaavat osastot ja luokat toisessa koulussa olivat käytännössä tyhjiä.

Koulut väittävät, että yksittäistapauksia arvioidessaan ne sovelsivat sisarusten läsnäoloa, perheen kodin maantieteellistä läheisyyttä ja tasapainoisten luokkien luomista kolmessa koulussa koskevia kriteerejä. Päämiesten päätökset oppilaiden sijoittamisesta perustuivat vanhempien koululle antamiin tietoihin sisarusten koulutuksesta ja perheen kodin sijainnista.

Komissio on tietoinen siitä, että kanteluja on tehty huomattava määrä. Nämä valitukset on käsitelty erikseen kunkin koulun komiteoissa, jotka koostuvat hallintoneuvoston jäsenistä ja vanhempien edustajista. Suuri osa kanteluista hyväksyttiin.

Vastauksena kantelijoiden pyyntöihin komissio esitti seuraavat seikat:

1 Koulujen noudattama menettely ja käyttämät perusteet oppilaiden siirtämiseksi sekä muutoksenhakumahdollisuus viittaavat siihen, että oppilaiden etu oli ensisijainen näkökohta, joka otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon.

2 Hallintoneuvosto tarkasteli kokouksessaan 21.-23. toukokuuta 2002 edustajansa laatimaa raporttia esikoulu-, peruskoulu- ja keskiasteen oppilaiden jakautumisesta Bryssel I-, II- ja III-koulujen kesken. Komissiolle ei ole ilmoitettu tähän liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista.

3 Perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdassa ja 41 artiklassa vahvistettuja periaatteita sovelletaan täysimääräisesti Eurooppa-kouluihin, ja ne sitovat niitä. Näitä periaatteita sovelletaan myös koulujen tuleviin uudistuksiin.

4 Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan koulut tekivät kaikkensa ottaakseen ensisijaisesti huomioon vanhempien valinnat. Itse asiassa luokkien jakautumista pyrittiin mukauttamaan syyskuusta 2002 alkaen virkojen siirron myötä sekä poikkeamaan perusluokkien ryhmittelyä koskevista säännöistä tiettyjen jaostojen osalta vuosina 2002-2003. Näistä ponnisteluista huolimatta tiettyjä kouluorganisaation rakenteen asettamia rajoituksia ja tarvetta hyödyntää käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ei voitu sivuuttaa. Osastojen tai luokkien jakaminen yhteen kouluun, kun vastaavat osat ja luokat toisessa koulussa olivat käytännössä tyhjiä, ei olisi ollut hyvä hallintokäytäntö.

5 Hallintoneuvostolla on yksinomainen toimivalta päättää resurssien jakamisesta eri Eurooppa-koulujen kesken. Sen on perustuttava maantieteellisen tasapainon periaatteisiin ja käytettävissä olevien resurssien optimaaliseen käyttöön.

6 Vanhempainyhdistysten osallistuminen ensin kolmen Brysselin koulun yhteensovitettuun johtoryhmään, joka perustettiin hallinnoimaan paremmin oppilaiden siirtoja, ja sen jälkeen valitusten käsittelystä vastaaviin valiokuntiin on osoitus järjestelmän avoimuudesta. Tämä avoimuus on säilytettävä kaikissa tulevissa oppilaiden siirroissa.

Kantelijan huomautukset

L. esitti huomautuksia, joissa hän esitti tiivistetysti seuraavat seikat:

Kantelijat toimittivat tietoja komissiolle ja pyysivät sitä puuttumaan hallintoneuvoston toimintaan lasten ja heidän perheidensä puolesta. Komission edustajan olisi näin ollen pitänyt olla tietoinen tilanteesta, jossa hallintoneuvosto kokoontui 21.-23. toukokuuta 2002. Resurssien jakaminen koulujen kesken ilman lasten tarpeiden perusteellista arviointia on esimerkki huonoimmasta hallinnollisesta käytännöstä.

Komissio katsoo, että hallintoneuvostolla on yksin toimivalta päättää resurssien jakamisesta koulujen kesken. Tämä osoittaa, että komissio ei ole ottanut opikseen ja kieltäytyy vastuustaan. Komissio antaa suurimman osan rahoista kouluille, ja sen olisi asetettava lasten tarpeet ja edut etusijalle.

PÄÄTÖS

1 Paikkojen jakaminen Eurooppa-kouluissa
Kantelijan tapaus

1.1 Toukokuussa 2002 L valitti omissa nimissään ja noin 50 muun lapsen vanhemman nimissä Brysselin Eurooppa-kouluissa paikkojen jakamisesta lukuvuodeksi 2002-2003, myöhemmistä valituksista ja koulujen välisistä koordinointimekanismeista. Kantelijat ottivat yhteyttä komissioon, joka on hallintoneuvoston jäsen ja jonka velvollisuutena on suojella henkilöstönsä oikeuksia ja etuja.

Yhteenvetona kantelijat väittävät, että Eurooppa-koulujen toiminta on ristiriidassa perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan kanssa ja että koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä. He pyytävät oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että

• kiireesti löydetään ratkaisu, jossa otetaan huomioon asianomaisten lasten etu;
• asia tutkitaan perusteellisesti korkeimmalla tasolla;
• Eurooppa-koulujen hallintoa tarkastellaan kattavasti uudelleen sen varmistamiseksi, että ne toimivat tulevaisuudessa samojen hyvää hallintotapaa ja hyvää hallintokäytäntöä koskevien normien mukaisesti, joita sovelletaan muihin EU:n toimielimiin, ja että perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasten etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa heitä koskevissa toimissa;
• kaikki valitukset hyväksytään, vaikka tämä ratkaisu edellyttäisi joidenkin luokkien jakamista kahteen luokkaan;
• resurssien jakautumista koulujen kesken tarkastellaan uudelleen;
• otetaan käyttöön selkeä ja avoin järjestelmä lasten jakamiseksi koulujen välillä, jotta tulevaisuudessa ei siirrettäisi lapsia samanlaisissa olosuhteissa.

Komission väitteet
ja niiden perustelut

1.2 Komissio ilmoitti olevansa tietoinen lukuisista kanteluista. Niitä käsiteltiin yksittäin, ja suuri osa niistä hyväksyttiin. Koulujen käyttämät oppilaiden siirtoa koskevat menettelyt ja kriteerit sekä muutoksenhakumahdollisuus viittaavat siihen, että oppilaiden etu oli ensisijainen näkökohta, joka otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Hallintoneuvostolla on yksinomainen toimivalta päättää resurssien jakamisesta eri koulujen kesken. Sen on perustuttava maantieteellisen tasapainon periaatteisiin ja käytettävissä olevien resurssien optimaaliseen käyttöön. Valtuusto tarkasteli asiaa koskevaa kertomusta, eikä komissio ole tietoinen tähän liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista.

Koulut tekivät kaikkensa ottaakseen huomioon vanhempien valinnat. Luokkien jakautumista pyrittiin mukauttamaan, mutta osien tai luokkien jakaminen yhteen kouluun, kun vastaavat osat ja luokat toisessa koulussa olivat käytännöllisesti katsoen tyhjiä, ei olisi ollut hyvä hallintokäytäntö.

Perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdassa ja 41 artiklassa vahvistettuja periaatteita sovelletaan täysimääräisesti Eurooppa-kouluihin, ja ne sitovat niitä. Näitä periaatteita sovelletaan myös koulujen tuleviin uudistuksiin.

Vanhempien yhdistysten osallistuminen ensin kolmen Brysselin koulun koordinoituun johtoryhmään, joka perustettiin hallinnoimaan paremmin oppilaiden siirtoja, ja sen jälkeen valitusten käsittelystä vastaaviin valiokuntiin on osoitus järjestelmän avoimuudesta. Tämä avoimuus on säilytettävä kaikissa tulevissa oppilaiden siirroissa.

Oikeusasiamiehen havainnot

1.3 Oikeusasiamies toteaa, että Eurooppa-koulut perustivat alun perin jäsenvaltiot, jotka allekirjoittivat Eurooppa-koulun perussäännön vuonna 1957. Jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisöt allekirjoittivat vuonna 1994 yleissopimuksen, jolla kumotaan ja korvataan vuoden 1957 perussääntö. Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

1.4 Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että Eurooppa-koulut eivät ole yhteisön toimielin tai elin, vaan että komissiolla on tietty vastuu niiden toiminnasta, koska se on edustettuna johtokunnassa ja osallistuu suurelta osin niiden rahoitukseen. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuu ei ulotu koulujen sisäistä hallintoa koskeviin kysymyksiin.

Valitukset

1.5 Mitä tulee lasten jakamista koulujen välillä koskeviin valituksiin, oikeusasiamies katsoo, että yksittäisiä valituksia koskevat päätökset eivät kuulu komission vastuulle eivätkä näin ollen oikeusasiamiehen tutkimuksen piiriin. Oikeusasiamies toteaa, että komissio on todennut, että suuri osa valituksista on hyväksytty.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

1.6 Perusoikeuskirjan väitettyjen loukkausten osalta oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio tunnustaa, että oikeus hyvään hallintoon (41 artikla) ja lapsen oikeudet (erityisesti 24 artiklan 2 kohdan 2 alakohta) sitovat Eurooppa-kouluja ja koskevat myös niiden tulevaa uudistusta. Yleisenä periaatteena oikeusasiamies katsoo, että näiden oikeuksien kunnioittaminen on johdonmukaista sen kanssa, että otetaan huomioon myös tehokkuus resurssien jakamisessa koulujen välillä. Käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies ei katso, että hänen tutkimuksensa olisi tuonut esiin todisteita perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdassa taattujen lasten oikeuksien loukkaamisesta, erityisesti kun otetaan huomioon, että lasten alkuperäistä jakautumista koulujen välillä näyttää muuttaneen hyväksyttyjen valitusten suuri määrä.

Oikeutta hyvään hallintoon tarkastellaan tarkemmin jäljempänä.

Koordinointi ja hyvä hallinto

1.7 Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan koulujen väliset koordinointimekanismit ovat riittämättömiä, oikeusasiamies muistuttaa, että lukuisia valituksia tehtiin ja että komission mukaan monet niistä hyväksyttiin. Oikeusasiamies pitää tätä osoituksena siitä, että on olemassa tehokas ja reagoiva järjestelmä epäkohtien käsittelemiseksi.

1.8 Oikeusasiamies huomauttaa samalla, että kun tietyllä hallinnonalalla tehdään epätavallisen paljon valituksia tai valituksia, on hyvän käytännön mukaista tutkia, onko taustalla jokin ongelma, ja jos on, ryhtyä toimenpiteisiin sen käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun käy ilmi, että suuri osa valituksista tai kanteluista on perusteltuja.

1.9 Oikeusasiamies huomauttaa myös, että komissio edustaa Euroopan yhteisöjä, jotka rahoittavat suurelta osin Eurooppa-kouluja ja jotka ovat allekirjoittaneet vuoden 1994 yleissopimuksen koulujen perussäännöstä. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastuu tässä tehtävässä sisältää Eurooppa-koulujen hyvän hallinnon edistämisen. Oikeusasiamies katsoo, että komission vastaus tämän kantelun aiheuttaneisiin tapahtumiin ei osoita, että komissio tunnustaa täysin tämän vastuun. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

2 Päätelmät

2.1 Edellä esitetyistä syistä oikeusasiamies katsoo, että komission vastaus tämän kantelun aiheuttaneisiin tapahtumiin ei osoita, että se tunnustaa täysin velvollisuutensa edistää hyvää hallintoa Eurooppa-kouluissa.

2.2 Edellä esitettyyn toteamukseen liittyy yleisesti merkittävä kysymys, johon ei voida löytää sovintoratkaisua. Oikeusasiamies esittää näin ollen komissiolle seuraavan suositusluonnoksen oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti:

Suositusluonnos

Komission olisi tunnustettava vastuunsa edistää hyvää hallintoa Eurooppa-kouluissa ja hahmoteltava konkreettisia toimenpiteitä, joita se aikoo toteuttaa tämän vastuun täyttämiseksi tulevaisuudessa.

Komissiolle ja kantelijalle ilmoitetaan tästä suositusluonnoksesta. Oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio antaa asiasta yksityiskohtaisen lausunnon ennen 31 päivää maaliskuuta 2003. Yksityiskohtaiseen lausuntoon voisi sisältyä oikeusasiamiehen suositusluonnoksen hyväksyminen ja kuvaus siitä, miten se on pantu täytäntöön.

Strasbourg, 10. joulukuuta 2002

 

Jacob Söderman

---

(1) Euroopan parlamentin päätös 94/262/EHTY, EY, Euratom, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (EYVL L 113, s. 5).

2) "Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu."