Strasbourg, 14-12-2007

José Manuel Barroso
Euroopan komission
puheenjohtaja
B-1049 Bryssel
BELGIQUE

Arvoisa puhemies,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 195 artiklassa Euroopan oikeusasiamies valtuutetaan tutkimaan omasta aloitteestaan mahdollisia hallinnollisia epäkohtia yhteisön toimielinten ja elinten toiminnassa. Oikeusasiamies tutki oma-aloitteisessa tutkimuksessaan OI/5/99/(IJH)GG komission maksuviivästyksiä. Tutkimus päätettiin 16. helmikuuta 2001.

Oikeusasiamies tuli tutkimuksen päättämistä koskevassa päätöksessään siihen tulokseen, että komissio oli ryhtynyt toimiin ratkaistakseen ongelman, joka vaikutti tyydyttävältä. Hän lisäsi kuitenkin, että hän harkitsisi uuden tutkimuksen aloittamista, jos se osoittaisi tulevaisuudessa, että näistä toimenpiteistä huolimatta komission maksuviivästykset aiheuttavat edelleen vakavia ongelmia.

Seitsemän vuotta myöhemmin ja useiden viime vuosina käsittelemieni tapausten perusteella (ks. esimerkiksi kanteluja 818/2005/PB, 3067/2005/(MHZ)MF ja 2692/2006/BB koskevat päätökseni) minusta vaikuttaa siltä, että on mahdollista käynnistää uusi oma-aloitteinen tutkimus sen selvittämiseksi, mitä lisätoimenpiteitä komissio on toteuttanut tältä osin ja onko edelleen ongelmia, jotka edellyttävät asianmukaista korjausta maksujen oikea-aikaisuuden osalta.

Haluaisin erityisesti muistuttaa, että sain kaksi peräkkäistä valitusta Saksan kansalaiselta, joka työskentelee säännöllisesti komission asiantuntijana (valitukset 1266/2005/MF ja 2569/2006/WP), jotka molemmat koskivat komission maksujen viivästymistä. Päätöksessäni kantelusta 2569/2006/WP, joka hyväksyttiin 19. heinäkuuta 2007, totesin, että katson aiheelliseksi tarkastella maksuviivästyksiä uudelleen laajemmalta pohjalta tekemällä uuden oma-aloitteisen tutkimuksen. Lisäsin, että tähän tutkimukseen sisältyisi komission maksujen nopeuttamiseksi toteuttamien toimenpiteiden tehokkuuden tutkiminen.

Saattaa olla hyödyllistä lisätä, että saatuani päätökseen asiaa 2569/2006/WP koskevan tutkimukseni sain samalta kantelijalta uuden kantelun (kantelu 1945/2007/WP), joka koskee myös komission maksujen viivästymistä. Tutkinta on vielä kesken. Huomautan kuitenkin, että tätä kantelua koskevassa lausunnossaan (jonka juuri sain) komissio hyväksyy viivästykset ja esittää pahoittelunsa näistä viivästyksistä.

Siksi olen päättänyt aloittaa uuden oma-aloitteisen tutkimuksen komission maksujen oikea-aikaisuudesta.

Olisin erittäin kiitollinen, jos komissio voisi ilmoittaa minulle toimista, joita se on toteuttanut yksilöidäkseen ja käsitelläkseen syitä viivästyksiin maksujen suorittamisessa toimeksisaajille sekä avustusten ja avustusten saajille.

Tässä yhteydessä olisi erittäin hyödyllistä, jos komissio voisi esittää myös tilastotietoja, jotka voisivat havainnollistaa ongelmaa tai komission toteuttamia korjaavia toimia. Olisin erityisen kiinnostunut saamaan tietoja niiden tapausten lukumäärästä ja prosenttiosuudesta, joissa maksuviivästyksiä tapahtui, viivästysten laajuudesta, niihin liittyvistä määristä ja tapauksista, joissa viivästyskorkoa maksettiin.

Huomautan, että kantelua 2569/2006/WP koskevassa lausunnossaan komissio viittasi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (1) 106 artiklaan, jossa säädetään viivästyskorkojen maksumekanismista. Tässä artiklassa säädetään seuraavaa:

”Maksumääräajat ja viivästyskorot

1. Erääntyneet määrät on maksettava 45 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jona toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuutettu yksikkö on kirjannut hyväksyttävän maksupyynnön (...).

(...)

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen määräaikojen päätyttyä velkoja voi kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun saamisesta vaatia korkoa (...)."

Kantelua 2569/2006/WP koskevassa lausunnossaan komissio huomautti, että se ei näin ollen maksanut automaattisesti korkoa vaan ainoastaan velkojan pyynnöstä.

Olisin erittäin kiitollinen, jos komissio voisi ilmoittaa minulle viivästyskorkojen maksamiseen liittyvistä käytännön seikoista. Haluaisin erityisesti tietää, muistutetaanko velkojia erityisesti heidän oikeudestaan vaatia korkoa, kun maksu viivästyy.

Olisi myös hyödyllistä tietää, kuinka monta velkojaa, joilla olisi oikeus vaatia korkoa, tosiasiassa esittää tällaisen vaatimuksen.

Arvostaisin myös sitä, jos komissio voisi esittää näkemyksensä siitä, voiko tarve esittää korkovaatimus kahden kuukauden kuluessa viivästyneen maksun vastaanottamisesta estää tiettyjä sen kumppaneita vaatimasta oikeuksiaan.

Olisin erittäin kiitollinen, jos komissio voisi lähettää lausuntonsa viimeistään 31. maaliskuuta 2008.

Jos teillä on asiaa koskevia kysymyksiä, ottakaa rohkeasti yhteyttä pääasialliseen oikeudelliseen neuvonantajaani Gerhard Grilliin (+33 3 88 17 24 23), joka vastaa tästä tutkimuksesta.

Vilpittömästi,

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

(1) EYVL L 357, s. 1.