Hyvä X

Teitte 19. marraskuuta 2019 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komission 9. lokakuuta 2019 antamasta vastauksesta. Vastaus koski rikkomuskanteluanne Irlantia vastaan (CHAP (2017)01150). Oikeusasiamies on pyytänyt minua käsittelemään kantelunne ja vastaamaan teille hänen puolestaan.

Teitte vuonna 2017 komissiolle rikkomuskantelun Irlannin rahoituspalvelu- ja eläkeasiamiehen mahdollisista EU:n sääntöjen rikkomisista. Olitte valittanut kyseiselle elimelle vuonna 2012 Irlannin rahoituslaitosten mahdollisesta ”väärinmyynnistä”.

Kantelunne komissiolle koski rahoituspalveluvaltuutetun päätöstä lopettaa tutkintansa, koska Irlannin tuomioistuimissa oli käytettävissä vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja. Katsoitte, että kyseinen päätös oli EU:n kuluttaja- ja rahoituspalvelusääntöjen vastainen.

Käännyitte Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, koska ette ollut tyytyväinen komission vastaukseen rikkomuskanteluunne. Katsotte erityisesti, että sen sijaan, että komissio olisi vastannut Teille asiasisällöstä, se on tyytynyt viittaamaan vuonna 2013 annettuun direktiiviin kuluttajien vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta ^[1]. Teidän mukaanne rikkomuskantelunne ei liittynyt vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun.

Tutkittuamme huolellisesti kaikki kantelussanne toimittamanne tiedot päätimme lopettaa tutkimuksen ^[2] ja tehdä seuraavan päätelmän: 

Siinä, miten komissio vastasi kantelijan Irlantia vastaan tekemään rikkomuskanteluun, ei ollut hallinnollista epäkohtaa.

Ymmärrän Euroopan oikeusasiamiehelle tekemänne kantelun perusteella, että katsotte, että komissio ei ole käsitellyt rikkomuskantelussanne esiin tuotua todellista huolta. En ole samaa mieltä. Katson myös, että näkemyksenne siitä, miten komissio on käsitellyt asiaa, voi osittain johtua siitä, että se on ymmärtänyt väärin neuvonsa teille.

Rikkomuskantelussanne ette täsmentänyt, mitä EU:n kuluttaja- ja rahoituspalvelusääntöjä katsotte Irlannin rikkoneen. Katsoitte kuitenkin erityisesti, että rahoituspalveluasiamies ei ollut täyttänyt tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimen ulkopuolisena riidanratkaisuelimenä Irlannissa, koska se neuvoi teitä viemään asian tuomioistuimeen. Sen vuoksi oli kohtuullista, että komissio perusti vastauksensa kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaan direktiiviin. Kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietyntyyppiset riidat voidaan saattaa sellaisten yksiköiden käsiteltäviksi, jotka tarjoavat puolueettomia ja riippumattomia riitojenratkaisumenettelyjä.^[3] Irlannissa rahoituspalveluasiamies toimii yhtenä näistä yksiköistä.^[4] Kyseiseen direktiiviin perustuvat säännöt hyväksyttiin kuitenkin sen jälkeen, kun olitte tehnyt kantelun rahoituspalveluvaltuutetulle. Näin ollen komissio ei havainnut ”mahdolliseen rikkomiseen liittyviä kysymyksiä”.

Kantelussanne oikeusasiamiehelle arvostelette komissiota siitä, että se ehdotti, että ottaisitte yhteyttä Irlannin viranomaisiin, erityisesti Irlannin kilpailu- ja kuluttajansuojakomissioon (CCPC). CCPC toteaa verkkosivustollaan, että se ei tutki rahoituspalvelujen tarjoajiin kohdistuvia yksittäisiä valituksia. Näin ollen katsotte, että tämä on itsessään osoitus siitä, että Irlanti ei noudata kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaa direktiiviä.

Kantelunne mukana toimitettujen tietojen perusteella on selvää, että komissio siirsi teidät CCPC:hen, ei siksi, että CCPC on rahoituspalveluja koskevien valitusten tutkinnasta vastaava elin, vaan siksi, että se vastaa rahoituspalveluasiamiehen (vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin) seurannasta kuluttaja-asioiden vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin ^[5] mukaisesti. Koska katsoitte erityisesti, että rahoituspalveluasiamies ei ollut täyttänyt tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimen ulkopuolisena riitojenratkaisuelimenä, komission neuvot olivat kohtuulliset.

Toteatte myös, että komissio kieltäytyy 9. lokakuuta 2019 antamassaan vastauksessa puuttumasta siihen, että Irlannin viranomaiset kieltäytyivät tarjoamasta tehokkaita oikeussuojakeinoja. Komissio kuitenkin käsitteli tätä asiaa teille 14. kesäkuuta 2019 lähettämässään sähköpostiviestissä. Se ilmoitti Teille, että tuolloin voimassa olleilla rahoitusvälineiden markkinoita koskevilla säännöillä (joita kutsuttiin myös MiFID I -direktiiviksi ^[6])”kannustettiin ottamaan käyttöön tehokkaita ja vaikuttavia valitus- ja oikeussuojamenettelyjä kuluttajariitojen ratkaisemiseksi tuomioistuinten ulkopuolella”, mutta niissä ”ei vahvistettu muita perusteita, jotka näiden yhteisöjen olisi täytettävä”.

Lopuksi ilmaisitte oikeusasiamiehelle pettymyksenne siitä, että teidät on ohjattu komission eri yksiköihin, ja siitä, kuinka kauan huolenaiheidenne käsittely kesti. Komissio on nyt pahoitellut vastauksen viivästymistä ja myöntänyt, että tapa, jolla se käsitteli asioita sisäisesti, on saattanut aiheuttaa hämmennystä. Näin ollen katsomme, että näiden näkökohtien tarkempi tutkiminen ei olisi hyödyllistä.

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että komission vastaus teille oli kohtuullinen, ja tämän perusteella päätämme asian käsittelyn toteamalla, että hallinnollista epäkohtaa ei ole.

Ymmärrämme, että tämä tulos todennäköisesti tuottaa sinulle pettymyksen. Toivomme kuitenkin, että selityksistämme on hyötyä.

Vilpittömästi,

Tina Nilsson  

Tutkimuspäällikkö – yksikkö 4  

Strasbourgissa 16.12.2019

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskeva direktiivi), saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32013L0011.

[2] Täydelliset tiedot valitusmenettelystä ja -oikeuksista ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/document/70707

[3] Kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin 5 artikla

[4] Ks. https://ec.europa.eu/consumers/odr/main/?event=main.adr.show2

[5] Kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin johdanto-osan 55 kappale ja 18–20 artikla. Ks. https://www.eccireland.ie/popular-consumer-topics/alternative-dispute-resolution-adr/.

[6] Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 53 artikla, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32004L0039.