Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Hae tutkimuksia

Näytetään 1–20 yhteensä 197 tuloksesta

Päätös, joka koskee sitä, miten Euroopan keskuspankki (EKP) käsittelee pyöröovi-ilmiöön liittyviä tapauksia (OI/1/2022/KR)

Perjantaina | 28 lokakuuta 2022

Euroopan oikeusasiamies on havainnut jo kauan sitten, että pyöröovi-ilmiö, joka tarkoittaa sitä, että virkamiehet siirtyvät töihin yksityiselle sektorille, saattaa heikentää kansalaisten luottamusta virkamiehiin, jos sitä ei hallita asianmukaisesti.

Oikeusasiamies aloitti tutkinnan omasta aloitteestaan selvittääkseen, miten Euroopan keskuspankki (EKP) käsittelee työntekijöidensä osalta pyöröovi-ilmiötä.

Ottaen huomioon EKP:n roolin hintavakauden varmistamisessa sekä rahoitus- ja luottolaitosten valvomisessa, EKP:n (entisten) työntekijöiden siirtyminen yksityisiin rahoitus- tai luottolaitoksiin, etenkin sellaisiin, jotka ovat EKP:n valvonnassa, voi aiheuttaa eturistiriitoja ja maineriskin. Lisäksi se voi aiheuttaa huolta kansalaisissa.

Oikeusasiamiehen tutkinnassa arvioitiin tapausta, joka oli nostanut julkisuudessa huolenaiheita. Samassa yhteydessä arvioitiin 26 tapausta, joissa EKP:n työntekijät olivat pyytäneet mahdollisuutta työskennellä muualla joko palkattomalla vapaalla tai lopetettuaan työskentelyn EKP:ssä. Yhtä tapausta lukuun ottamatta kaikissa muissa arvioiduissa tapauksissa EKP:n työntekijät siirtyivät töihin yksityissektorille, myös EKP:n valvonnan piiriin kuuluviin laitoksiin ja pankkeihin.

Oikeusasiamies katsoi, että EKP:n olisi suhtauduttava pyöröovi-ilmiöön nykyistä napakammin, kun sen (entiset) keskiportaan ja ylemmän portaan työntekijät siirtyvät töihin yksityissektorille ja erityisesti rahoitusalan työpaikkoihin.

Jotta voidaan poistaa puutteet, joita ilmeni sekä yksittäistapauksessa että yleensä siinä, miten EKP käsittelee tätä haastetta, oikeusasiamies laati joukon ehdotuksia siitä, miten EKP voi vahvistaa sääntöjään myös EKP:n parhaillaan tarkistettavan eettisen säännöstön osalta.

EKP:n olisi etenkin laajennettava niiden työntekijöiden määritelmää, joihin sovelletaan nykyistä tiukempia ilmoittamista tai karenssiaikaa koskevia vaatimuksia, tai alettava soveltaa kaikkiin työntekijöihin EU:n henkilöstösääntöjen määräyksiin sisältyvän kaltaista yleistä vaatimusta palvelussuhteen jälkeisistä työtehtävistä.

Lisäksi EKP:n olisi pidennettävä EKP:n entisiä johtotason työntekijöitä koskevaa kieltoa lobata entisiä kollegojaan kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen.

EKP:n olisi myös parannettava tapaa, jolla se valvoo sitä, noudattavatko sen (entiset) työntekijät EKP:n asettamia eettisiä velvoitteita ja ehtoja, esimerkiksi julkistamalla ehdot, joiden nojalla entisille johtotason työntekijöille annetaan lupa siirtyä uusiin työtehtäviin palvelussuhteen jälkeen.

Lisäksi oikeusasiamies ehdotti, että jos EKP katsoo, että työntekijän pyyntö hoitaa muita työtehtäviä palkattoman vapaan aikana aiheuttaa riskejä, joita ei voida lieventää riittävästi rajoituksilla, tai jos tällaisia rajoituksia ei voida valvoa tai panna täytäntöön asianmukaisesti, sen ei tulisi hyväksyä kyseistä pyyntöä.

Päätös Euroopan pankkiviranomaisen kieltäytymisestä antaa tutustua sen hallintoneuvostossa annettuihin ääniin ja käytyihin keskusteluihin tapauksessa, jossa kansallisten valvontaviranomaisten väitettiin rikkoneen unionin oikeutta (asia 615/2021/TE)

Maanantaina | 07 helmikuuta 2022

Kantelu koski Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) epäämää tutustumisoikeutta sen hallintoneuvoston äänestystietoihin kahden unionin oikeuden rikkomiseen liittyvän suosituksen osalta. Unionin oikeuden rikkomiseen liittyviä suosituksia voidaan antaa sen jälkeen, kun EPV on tutkinut, ovatko kansalliset valvontaviranomaiset rikkoneet unionin oikeutta. Kyseessä olevat unionin oikeuden rikkomiseen liittyvät suositusluonnokset oli osoitettu Maltan, Tanskan ja Viron valvontaviranomaisille, ja ne koskivat maltalaisen Pilatus Bank -pankin ja tanskalaisen Danske Bank -pankin Viron-haarakonttorin väitettyä rahanpesua.

Kantelun tekijä myös väitti, että asiassa oli esiintynyt eturistiriitatilanteita, sillä hän epäili Maltan, Tanskan ja Viron kansallisia valvontaviranomaisia edustavien hallintoneuvoston jäsenten osallistuneen asiaankuuluviin äänestyksiin.

EPV julkaisi kyseiset kaksi äänestystietoa vastauksena oikeusasiamiehen alustavaan arviointiin asiassa. Oikeusasiamies suhtautuu tähän myönteisesti ja katsoo, että antamalla tietoja asiakirjoista EPV on selvittänyt kantelun tämän näkökohdan. Oikeusasiamies katsoo, että tällaisten äänestystietojen julkistamisen avulla voidaan varmistaa, että EPV:n hallintoneuvoston jäsenet toimivat riippumattomasti ja EU:n etujen mukaisesti. Oikeusasiamies kannustaa EPV:tä tekemään näin myös jatkossa.

Eturistiriitaa koskevan kysymyksen osalta oikeusasiamiehen tutkimusryhmä totesi asiakirjoja tutkittuaan, että kyseiset hallintoneuvoston jäsenet olivat todella äänestäneet siitä, olisiko EPV:n annettava unionin oikeuden rikkomiseen liittyvä suositus niiden omien valvontaviranomaisten osalta. Vaikka EPV totesi, että tuolloin voimassa olleissa säännöissä ei ennakoitu hallintoneuvoston jäsenten jättämistä äänestyksen ulkopuolelle, oikeusasiamies oli sitä mieltä, että vaatimus toimia riippumattomasti ja EU:n etujen mukaisesti tarkoittaa, että hallintoneuvoston jäsenten ei olisi pitänyt äänestää.

Koska EPV hyväksyi tammikuussa 2020 hallintoneuvoston uuden työjärjestyksen ja uuden eturistiriitaa koskevan käytännön muille kuin henkilöstön jäsenille, mikä vaikuttaisi estävän uuden eturistiriitatilanteen syntymisen, oikeusasiamies katsoo, että tässä vaiheessa ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia. Näin ollen oikeusasiamies lopetti asian käsittelyn ja pitää edelleen myönteisenä saavutettua merkittävää edistymistä, joka johtuu EPV:n hallintoelinten halukkuudesta olla entistä avoimempia.