Arvoisa puhemies

ClientEarth ja BirdLife Europe ja Keski-Aasia ovat tehneet kantelun Euroopan komissiota vastaan.

Kantelijat ovat huolissaan siitä, miten komissio laati ehdotuksen yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän lainsäädännön muuttamiseksi.[1] Ehdotus annettiin vastauksena useiden EU:n jäsenvaltioiden viljelijöiden valtaviin protesteihin, joissa vastustettiin muun muassa tiettyjä EU:n sääntöjä, joiden viljelijät katsoivat aiheuttavan heille kohtuuttoman taakan. Kyseisellä lainsäädäntöehdotuksella komissio pyrki antamaan viljelijöille enemmän joustovaraa tiettyjen ympäristönsuojelua koskevien EU:n sääntöjen noudattamisessa.

Komissio esitti ehdotuksensa ilman vaikutustenarviointia 15. maaliskuuta 2024. Euroopan parlamentti hyväksyi säädöksen 24 päivänä huhtikuuta 2024 ja neuvosto 13 päivänä toukokuuta 2024 [2].

Kantelijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten komissio on valmistellut lainsäädäntöehdotuksen. Ne katsovat, että komission prosessi ei ollut paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön eikä oikeuskäytännön [3] mukainen. Ne ovat erityisen huolissaan siitä, että komissio on saattanut lieventää tiettyjä ympäristövaatimuksia tutkimatta kattavasti saatavilla olevaa näyttöä sen varmistamiseksi, että uudet säännöt eivät heikennä EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita eivätkä EU:n maatalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Ne ovat myös huolissaan siitä, että komissio ei kuullut yleisöä asianmukaisesti ehdotuksestaan.

Tutkittuani kantelun huolellisesti olen päättänyt aloittaa tutkimuksen siitä, miten komissio on soveltanut paremman sääntelyn suuntaviivojaan ja välineistöään sekä oikeudellisia vaatimuksia laatiessaan kiireellisiksi katsomiaan lainsäädäntöehdotuksia.

Ensimmäiseksi olen tullut siihen tulokseen, että olisi hyödyllistä saada komissiolta kirjallinen vastaus tämän kirjeen liitteessä lueteltuihin kysymyksiin.

Pyydän komissiota lähettämään vastauksensa toimistolleni 16. joulukuuta 2024 mennessä.

Samalla olen päättänyt, että tutkintaryhmäni olisi hyödyllistä tavata komission edustajia ja keskustella komission vastauksesta pian tämän vastauksen antamisen jälkeen vuoden 2025 alussa. Olisin kiitollinen, jos voisitte ottaa yhteyttä tiedustelusta vastaavaan Michał Krajewskiin tämän kokouksen järjestämiseksi.

Katson myös, että on hyödyllistä tarkastaa liitteessä mainitut asiakirjat.

Pyydän Teitä ottamaan huomioon, että lähetän vastauksenne ja siihen liittyvät liitteet kantelijalle kommentoitavaksi. Aion myös julkaista vastauksenne.^[4]

Jos komissio osallistuu tämän tutkimuksen aikana oikeudenkäyntiin, joka koskee samaa asiaa kuin tämä kantelu, pyydän teitä ilmoittamaan siitä minulle.

Vilpittömästi,

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 16.9.2024

Liite: Luettelo kirjallisesti vastattavista kysymyksistä

1) Onko komissiolla sisäisiä menettelyjä, joilla päätetään, poiketaanko paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön vaikutustenarviointivaatimuksista kiireellisten lainsäädäntöehdotusten tapauksessa? Missä vaiheessa lainsäädäntöehdotuksen valmistelua on päätetty, että poikkeus on tarpeen? Miten nämä päätökset tehdään ja kenen toimesta?[5]

2) Jos komissio pitää lainsäädäntöehdotuksia kiireellisinä, miten se varmistaa, että se noudattaa näyttöön perustuvan päätöksenteon periaatetta, joka on vahvistettu sen paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä sekä oikeuskäytännössä?

Tässä tapauksessa oikeusasiamies ymmärtää, että komissio tukeutui aiempaan vuonna 2018 tehtyyn vaikutustenarviointiin. Mihin toimiin komissio mahdollisesti ryhtyi varmistaakseen, että vuoden 2018 vaikutustenarvioinnissa tehdyt havainnot olivat edelleen merkityksellisiä ja ajan tasalla kyseisen lainsäädäntöehdotuksen antamisajankohtana? Esittäkää kaikki asiakirjat, jotka liittyvät komission sisäiseen arviointiin tältä osin.

3) Voisiko komissio vahvistaa, onko se täyttänyt analyyttisen asiakirjan, joka korvaa vaikutustenarvioinnin tässä tapauksessa? Jos vastasitte myöntävästi, toimittakaa jäljennös analyyttisestä asiakirjasta. Jos vastasitte kieltävästi, selittäkää, miksi sitä ei ole vielä saatettu päätökseen.

4) Miten komissio panee täytäntöön eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 4 kohdan [6]? Seuraako komissio, kuinka monesta sen hyväksymästä lainsäädäntöehdotuksesta tehdään ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointi? Jos näin on, antakaa meille nämä tilastot.

Onko olemassa olosuhteita, joissa komissio katsoo voivansa poiketa velvollisuudesta varmistaa lainsäädäntöehdotusten yhdenmukaisuus eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettujen ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa, ja jos on, millä perusteilla?

Onko komissiolla käytössä sisäinen menettely, jolla varmistetaan, että johdonmukaisuutta arvioidaan järjestelmällisesti?

Jos komissio ei tee vaikutustenarviointia, miten johdonmukaisuuden arviointi julkistetaan?

Tekikö komissio tässä tapauksessa tällaisen johdonmukaisuuden arvioinnin? Jos näin on, jaa se kanssamme.

5) Miten komissio varmistaa, että se noudattaa kiireellisinä pitämiensä lainsäädäntöehdotusten osalta paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä vahvistettua julkisen kuulemisen periaatetta tai kohdennetun kuulemisen vaatimuksia ja yleisemmin EU:n perussopimuksissa vahvistettua avoimuuden periaatetta?

Tässä tapauksessa komissio pyysi näkemyksiä tietyiltä maatalousjärjestöiltä. Voisiko komissio selittää, miksi se päätti olla kuulematta samassa määräajassa muita sidosryhmiä, kuten ympäristöjärjestöjä? Esittäkää kaikki asiakirjat, jotka liittyvät komission sisäiseen arviointiin tältä osin.

[1] COM(2024) 139 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52024PC0139.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1468, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, asetusten (EU) 2021/2115 ja (EU) 2021/2116 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vaatimuksista, ilmastoa, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevista järjestelmistä, YMP:n strategiasuunnitelmien muuttamisesta, YMP:n strategiasuunnitelmien tarkistamisesta sekä valvontaa ja seuraamuksia koskevista poikkeuksista (EUVL L 2024/1468, 24.5.2024, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1468).

[3] Tuomio 3.12.2019, Tšekki v. parlamentti ja neuvosto, C-482/17, ECLI:EU:C:2019:1035, 76–94 kohta, joka koskee sitä, ottiko komissio lainsäädäntöehdotusta valmistellessaan huomioon kaikki merkitykselliset tiedot, https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=DFDE68DF1B893E5168C274A2224623E3?text=&docid=221244&pageIndex=0&doclang=en&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=8291960.

[4] Jos haluatte toimittaa luottamuksellisiksi katsomianne asiakirjoja tai tietoja, joita ei saa paljastaa kantelijalle tai julkaista oikeusasiamiehen verkkosivustolla, merkitkää ne kohtaan ”Luottamuksellinen”. Salatut sähköpostit voidaan lähettää omaan postilaatikkoomme.

[5] Ks. tässä yhteydessä talouden toimijan lisähuomautus päätöksessä asiassa 904/2014/OV Euroopan komission julkisesta kuulemisesta ennen sen lainsäädäntöehdotusta asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän sisämarkkinoista, https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/60965.

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), EUVL L 243/1, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32021R1119.