Tapaus koski Euroopan komission päätöstä katsoa tukeen oikeuttamattomiksi tietyt kustannukset, jotka oli ilmoittanut kansalaisjärjestö, joka osallistui EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena oli torjua romaneihin kohdistuvaa rasismia. Kantelija väitti, että komissio ei ollut tutkinut näyttöä asianmukaisesti ennen kuin se oli todennut, että kustannukset eivät olleet tukikelpoisia.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei komissio ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Asia koski Euroopan komission päätöstä periä takaisin EU:n rahoittamista hankkeista avustuksina maksetut määrät. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun tarkastaja oli tehnyt tarkastuksia komission puolesta. Kantelija oli eri mieltä tarkastushavainnoista. Kantelija halusi muun muassa, että sen jäsenvaltion kansallinen tilintarkastuskamari tarkastaisi tarkastukset. Komissio ei pitänyt tätä tarpeellisena.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei komissio ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Tämä oma-aloitteinen tutkimus perustuu armenialaisten kansalaisjärjestöjen liiton, Kansalaisten suojeluliiton (CPL), tekemään kanteluun. Se koskee Euroopan unionin Armenian-edustuston päätöstä olla tekemättä avustussopimusta CPL:n kanssa sen jälkeen, kun edustusto havaitsi virheen CPL-hakemuksen alustavassa arvioinnissa. CPL väitti, että valtuuskunnan päätös ei perustunut perusteltuihin syihin.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana Euroopan komissio myönsi, että edustuston alun perin toteuttamat toimet eivät olleet asianmukaisia sen jälkeen, kun se oli havainnut arviointiprosessissa tapahtuneen virheen. Komissio osoitti kuitenkin myös, että havaittu virhe edellytti CPL:n hakemuksen uudelleenarviointia ja että lähetystö ei näin ollen voinut tehdä avustussopimusta CPL:n kanssa.

Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Asia koski sitä, että Euroopan komissio ei vastannut kantelijan pyyntöön, joka koski koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston päätöksen, jolla hylättiin hänen hankkeensa Erasmus+ -ohjelmasta myönnettävästä EU:n rahoituksesta, oikeudellista uudelleentarkastelua. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komissio oli jo vastannut kantelijalle. Hän katsoi näin ollen, että toimielin on ratkaissut tämän osan kantelusta. Hän tarkasteli myös komission vastauksen sisältöä ja piti sitä kattavana ja kohtuullisena. Näin ollen hän katsoi, ettei kyse ollut hallinnollisesta epäkohdasta.

Asian pani vireille eri puolilta Euroopan unionia peräisin olevien oikeudellisten asiantuntijoiden yhdistys, joka toteutti Euroopan komission osarahoittaman hankkeen. Se koski sellaisten summien väitettyä epäoikeudenmukaista takaisinperintää tarkastuksen jälkeen, jotka oli virheellisesti katsottu tukikelvottomiksi avustussopimuksen nojalla.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että hänen puheenvuoronsa jälkeen oli löydetty ratkaisu. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn.

Asia koski sitä, että komissio ei vastannut kantelijan viesteihin, jotka koskivat sen vaikeuksia avustusehdotuksen esittämisessä. Teknisten ongelmien vuoksi kantelija ei voinut tehdä hakemusta komission PRIAMOS-järjestelmän kautta. Sen sijaan se toimitti ehdotuksensa sähköpostitse, eikä siihen vastattu.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja pyysi komissiota vastaamaan. Vastauksessaan komissio pyysi anteeksi sitä, ettei se vastannut aiemmin. Se totesi, ettei se voinut hyväksyä kantelijan sähköpostihakemusta, koska järjestelmä oli toiminut asianmukaisesti eikä komissio ollut pystynyt tunnistamaan kantelijan yrityksiä lähettää ehdotus PRIAMOSin kautta ennen määräaikaa.

Asia koski Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tekemää arviointia kahdesta oikeudellisesta käännöspalvelusta tehdystä tarjouksesta. Valituksen tekijä, joka oli hylätty tarjoaja, väitti, että tarjouskilpailumenettely ei täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, koska i) tarjousten arviointia ei ollut dokumentoitu asianmukaisesti, ii) sisäistä hallinnollista uudelleentarkastelua ei ollut mahdollista pyytää ja iii) se ei taannut nimettömyyttä.

Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut hallinnollista epäkohtaa tilintarkastustuomioistuimessa. Oikeusasiamies esitti kuitenkin kolme parannusehdotusta tilintarkastustuomioistuimelle: se i) vaati sisäisiä arvioijia allekirjoittamaan ja päiväilemään kokeiden arviointilomakkeet, ii) perusti sisäisen uudelleentarkastelumekanismin hylättyjen hakijoiden valitusten käsittelemiseksi ja iii) anonymisoi tarjoajien kokeet sisäisten arvioijien arviointiprosessin aikana tekemää arviointia varten.

Kantelija on tietotekniikkayritys, joka osallistui komission tarjouskilpailuun. Komissio pyysi kaikkia tarjoajia suorittamaan kaksi tapaustutkimusta, jotta se voisi arvioida niiden teknisiä kykyjä.

Kantelija arvosteli sitä, että yksi tapaustutkimuksista oli hyvin samankaltainen kuin erään EU:n viraston äskettäin järjestämä tarjouskilpailu. Se väitti, että tämä antoi tarjouskilpailun voittaneille yrityksille kilpailuedun komission tarjouskilpailussa. Kantelija arvosteli myös komission päätöstä olla paljastamatta niiden henkilöiden nimiä, jotka arvioivat ehdotukset komissiolle.

Oikeusasiamies totesi tutkimuksensa jälkeen, että komission suunnittelema tarjouskilpailumenettely ei antanut kilpailuetua tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajalle. Arvioijien nimien julkistamisen osalta oikeusasiamies ehdottaa, että komissio harkitsisi tällaisten nimien julkistamista tulevaisuudessa.

Asia koski Marie Skłodowska-Curie -apurahahakemuksen hylkäämistä sillä perusteella, että apurahan hakija oli suorittanut harjoittelun tietyssä yksityisessä yrityksessä.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja suositteli, että kun tutkimuksen toimeenpanovirasto havaitsee mahdollisia sääntöjenvastaisuuksia menettelyssä, jolla valitaan tutkijastipendiaatteja EU:n rahoittamaan hankkeeseen, sen olisi tehtävä asianmukainen ja oikea-aikainen tutkimus asiasta tilanteen korjaamiseksi.

Oikeusasiamies on nyt tyytyväinen siihen, että REA on hyväksynyt hänen suosituksensa. Näin ollen hän on päättänyt asian käsittelyn.

Tapaus koski sitä, miten IMI käsitteli väitettyä eturistiriitaa Euroopan rokotusohjelman riskejä ja hyötyjä koskevan tutkimushankkeen tarjouskilpailumenettelyssä.

Kantelija, joka on menettelyyn osallistuneen yhteenliittymän jäsen, väitti, että IMI ei käsitellyt sitä, olivatko kaikki arviointikomitean jäsenet puolueettomia. Kantelija väitti, että kahdella jäsenellä oli yhteyksiä voittaneeseen yhteenliittymään, mikä aiheutti eturistiriidan.

Oikeusasiamies totesi, että IMI sovelsi asiaankuuluvia sääntöjä oikein, eikä löytänyt kantelijan yhteenliittymältä näyttöä ehdotuksen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Näin ollen oikeusasiamies totesi, että kantelun tämän näkökohdan osalta ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies pohti myös, olisiko eturistiriitatilanteessa olevien asiantuntijoiden, joilla on yksi ehdotus, sallittava arvioida kilpailevaa ehdotusta. Oikeusasiamies totesi, että koska Euroopan komissio on laatinut IMIn noudattamat säännöt, tätä kysymystä koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja tämän nimenomaisen kantelun yhteydessä.

Euroopan komissio rahoittaa Euroopan tutkimusohjelmia tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmien kautta. Tämä kantelu koskee väitettyjä sääntöjenvastaisuuksia sellaisen konsortion tekemän ehdotuksen arvioinnissa, joka hakee tällaista rahoitusta ohjelman energiaosiosta.

Helmikuussa 2013 komissio ilmoitti kantelijalle, että sen hanke-ehdotus hylättiin. Tämän jälkeen kantelija esitti komissiolle oikaisuvaatimuksen. Koska se oli tyytymätön tämän oikaisumenettelyn tuloksiin, se moitti oikeusasiamiestä siitä, että komissio oli arvioinut virheellisesti sen ehdotusta. Se valitti myös siitä, että komission virkamies oli julkisella foorumilla julkistanut valintamenettelyn tulokset kaksi viikkoa ennen virallisten tulosten ilmoittamista. Tutkimuksen aikana kantelija väitti, että yhdellä riippumattomista asiantuntija-arvioijista oli eturistiriita.

Oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa kantelijan ehdotuksen arvioinnissa. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että se, että komissio ilmoitti valintamenettelyn tulokset ennenaikaisesti, oli hallinnollinen epäkohta.

Lisäksi oikeusasiamies totesi, että komissio ei hallinnoinut ja puuttunut erään asiantuntija-arvioijansa tapauksessa ilmenneeseen eturistiriitaan. Epäonnistuminen oli hallinnollinen epäkohta. Komission menettelyjen parantamiseksi oikeusasiamies huomautti, että komission olisi varmistettava, että se saa alusta alkaen kaikki tarvittavat tiedot asiaan liittyvistä eduista ja että sen olisi puututtava mahdollisiin eturistiriitoihin.