Kantelun tausta

1. Kantelija on sellaisen kansainvälisen yrityksen tytäryhtiö, joka on erikoistunut liiketoiminnan suunnitteluun, mukaan lukien ohjelmistoratkaisut. Vuosina 2009–2012 kantelija otti haltuunsa tšekkiläisen yrityksen, jäljempänä ’osallistuva yritys’, joka oli osallistunut erilaisiin hankkeisiin Euroopan unionin kuudennessa ja seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa (kuudes ja seitsemäs puiteohjelma). Euroopan komissio rahoitti yrityksen osallistumista näihin hankkeisiin avustuksilla. Näitä avustuksia koskevista edellytyksistä määrättiin erilaisissa avustussopimuksissa.

2. Komissio määräsi vuonna 2009 hankkeiden tilintarkastukset toteutettaviksi. Tarkastuskertomusluonnoksissa todettiin, että hankkeiden kirjanpidossa oli puutteita, ja ehdotettiin, että komissio pyrkisi perimään kantelijalta takaisin huomattavan osan (noin 50 prosenttia) maksamistaan avustuksista. Komissio lähetti tarkastuskertomusluonnokset kantelijalle vuosina 2012 ja 2013.

3. Kantelija katsoi, että tarkastuskertomusluonnosten havainnot olivat virheellisiä, ja halusi komission lopettavan tai keskeyttävän tarkastusmenettelyt. Kantelija kiisti erityisesti tilitoimiston, joka suoritti tarkastukset komission puolesta. Kantelijan mukaan yrityksen kirjanpitomenetelmät eivät olleet kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisia. Kantelija halusi näin ollen, että Tšekin tilintarkastuskamari tarkastaisi tilintarkastusyrityksen työn, ja pyysi komissiolta suostumusta tähän [1]. Kantelija totesi myös, ettei se voinut kommentoida tilintarkastuskertomusluonnoksia, koska sillä ei ollut hallussaan kaikkia asiakirjoja, jotka tilitoimisto oli saanut osallistuvalta yritykseltä. Lisäksi kantelija epäili, että komissio oli syöttänyt sen varhaisvaroitusjärjestelmään [2].

4. Kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa komissio kiisti tämän. Lisäksi se antoi perintämääräyksen tarkastushavaintojen mukaisesti.

5. Kantelija teki syyskuussa 2015 kantelun oikeusasiamiehelle.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen seuraavista kanteluun liittyvistä seikoista:

1) Komissio teki virheen hyväksyessään tarkastuksen havainnot ja pyrkiessään perimään takaisin niihin liittyvät varat.

2) Komissio on virheellisesti kieltäytynyt antamasta Tšekin tilintarkastuskamarin tarkastettavaksi tilintarkastusyhteisön työtä.

3) Komissio ei vahvistanut, että se oli toimittanut kantelijalle kaikki asiakirjat, jotka sen kirjanpitoyritys oli saanut osallistuvalta yritykseltä.

4) Komissio ei ilmoittanut kantelijalle, oliko se siirretty ennakkovaroitusjärjestelmään.

7. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies pyysi komissiota ilmoittamaan kantelijalle, oliko kaikki asiakirjat toimitettu kantelijalle ja oliko kantelija siirretty varhaisvaroitusjärjestelmään. Tämän jälkeen komissio ilmoitti kantelijalle, että kaikki asiakirjat oli toimitettu kantelijalle ja että kantelijaa ei ollut syötetty varhaisvaroitusjärjestelmään.

8. Oikeusasiamiehen päätöksessä otetaan huomioon osapuolten esittämät perustelut ja näkemykset.

Tarkastushavainnot ja takaisinperintä

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

9. Kantelija väitti lähinnä, että tarkastushavainnot olivat virheellisiä. Tarkastuksessa havaittiin, että osallistuvan yrityksen ajankäytön kirjaamisjärjestelmä oli epäluotettava, mutta siinä ei ilmoitettu, mitä vaihtoehtoista järjestelmää olisi pitänyt käyttää. Lisäksi kantelija väitti, että tarkastusmenettely oli kestänyt kauan ja että muita samoihin hankkeisiin osallistuneita yrityksiä koskevat tarkastusmenettelyt oli saatu päätökseen nopeammin. Tämän seurauksena kantelija väitti, että osallistuvaa yritystä oli syrjitty. Kantelija katsoi myös, että varojen takaisinperintä merkitsisi ”oikeuksien väärinkäyttöä” ja että se oli joka tapauksessa ”vanhentunut”.

10. Komissio viittasi tarkastushavaintoihin ja totesi, ettei sillä ollut syytä epäillä niitä. Se totesi erityisesti, että tarkastuksessa oli havaittu systeemisiä virheitä, jotka asettivat kyseenalaiseksi sen, miten osallistuva yritys hallinnoi henkilöstökustannuksia ja raportoi niistä, sekä muun näytön, joka ei tukenut ilmoitettua työaikaa [3].

11. Komissio myönsi, että tarkastusmenettelyt olivat kestäneet kauan, ja piti tätä valitettavana. Se selitti, että käytetty aika johtui tapausten monimutkaisuudesta eikä kantelijaan kohdistuvasta syrjivästä lähestymistavasta. Komissio väitti, ettei se ollut käyttänyt väärin avustussopimusten mukaisia oikeuksiaan, koska sillä oli oikeus aloittaa tarkastus viiden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Oikeusasiamiehen arviointi

12. Oikeusasiamies katsoo, että komission esittämät perustelut ovat perusteltuja ja asianmukaisia.

13. Tarkastushavainnot ovat perusteltuja ja ymmärrettäviä. Se, että tarkastuskertomuksissa ei suositeltu erityistä vaihtoehtoista työajan kirjaamisjärjestelmää, ei muuta havaintoa, jonka mukaan käytetty työajan kirjaamisjärjestelmä ja muu näyttö eivät tukeneet ilmoitettua työaikaa riittävästi.

14. Komissio yhtyi kantelijan näkemykseen, jonka mukaan tarkastusmenettelyt kestivät liian kauan. Kantelija on ymmärrettävästi ärsyyntynyt tästä. On kuitenkin vaikea nähdä, että pitkä kesto olisi johtanut kantelijaan kohdistuvaan syrjintään tai komission harjoittamaan oikeuksien väärinkäyttöön. Se, että muut tarkastusmenettelyt eivät viivästyneet, ei osoita, että kantelijaa olisi syrjitty tässä menettelyssä. Kullakin tarkastusmenettelyllä on luonteensa vuoksi erilaisia ongelmia ja haasteita. Syrjinnästä ei ole selkeitä viitteitä, joten on myönnettävä, että jotkin menettelyt voivat kestää kauemmin kuin toiset. Avustussopimusten mukaan komissiolla oli oikeus tehdä tarkastuksia viiden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä. Se, että komissio käyttää sille avustussopimuksessa annettua oikeutta, ei voi olla oikeuden väärinkäyttöä. Ei myöskään ole viitteitä siitä, että komissio ei olisi voinut vaatia tuen perusteella maksettujen varojen takaisinperimistä, mikä oli myöhemmin seurausta tarkastuksen kielteisistä havainnoista.

15. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies katsoo, että hallinnollista epäkohtaa ei ole.

Tilintarkastuskamarin suorittama tarkastus

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

16. Kantelija katsoi, että tilintarkastusyhteisön työssä oli metodologisia puutteita, jotka kyseenalaistavat tarkastushavainnot. Siksi se halusi Tšekin tilintarkastuskamarin tarkastavan tehdyn työn. Tätä varten se tarvitsi komission suostumuksen.

17. Komissio väitti, että tilitoimiston työ oli avustussopimuksen mukaista, minkä vuoksi se ei suostunut tilintarkastuskamarin suorittamaan tarkastukseen.  

Oikeusasiamiehen arviointi

18. Oikeusasiamies katsoo, että käsiteltävänä olevan asian olosuhteissa on ymmärrettävää, että komissio ei antanut suostumustaan tilintarkastusyrityksen tilintarkastukseen.

19. Se, että osapuolta pyydetään suostumaan oman tilitoimistonsa tilintarkastukseen, ei ole tavanomainen toimenpide. Näin ollen on perusteltua edellyttää, että pyynnön esittäneellä osapuolella on erityisen hyvä perusta pyynnön esittämiselle. Ei voi riittää, että osapuoli vain väittää, että tilitoimiston havainnot ovat virheellisiä. Osapuolen on ainakin osoitettava, että on perusteltua katsoa, että hyvää tilintarkastusta koskevia sääntöjä on rikottu.

20. Kantelija ei ole esittänyt tapausta, joka olisi nimellisarvoltaan vakuuttava sen väitteensä kannalta, jonka mukaan Tšekin tilintarkastuskamarin suorittama tarkastus on tarpeen. Kantelija on viitannut ainoastaan erimielisyyksiinsä komission tilitoimiston havaintojen kanssa. Näin ollen komission kanta on perusteltu.

Dokumentointi- ja ennakkovaroitusjärjestelmä

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

21. Kantelija halusi komission vahvistavan, että komissio oli toimittanut kantelijalle kaikki asiakirjat, jotka kirjanpitoyritys oli saanut osallistuvalta yritykseltä. Kun komissio vahvisti toimittaneensa kantelijalle kaikki asiakirjat (noin 3 000 asiakirjaa), kantelija väitti, että asiakirjat puuttuivat. Komissio totesi, että se oli toimittanut kantelijalle kaikki kirjanpitoyrityksen saamat asiakirjat, mutta että kirjanpitoyritys olisi voinut myös tarkastella asiakirjoja paikan päällä osallistuvan yrityksen kanssa ilman, että se olisi ottanut jäljennöksiä näistä asiakirjoista. Komissio totesi, että avustussopimusten mukaan osallistuvan yrityksen (tai sen seuraajan, tässä tapauksessa kantelijan) vastuulla on säilyttää kaikki asiakirjat.

22. Kantelija ei esittänyt huomautuksia komission tiedoista, joiden mukaan kantelijaa ei ollut syötetty ennakkovaroitusjärjestelmään.

Oikeusasiamiehen arviointi

23. Oikeusasiamies ymmärtää, että kantelija voi olla vaikeassa tilanteessa tilintarkastusprosessin edellyttämien asiakirjojen osalta, koska osallistuva yritys on lakannut olemasta. Kuten komissio on perustellusti todennut, kaikkien asiakirjojen säilyttäminen oli kuitenkin osallistuvan yrityksen vastuulla. Komissio osoitti halukkuutensa avustaa kantelijaa toimittamalla sille kaikki komission tilitoimiston saamat asiakirjat. Mikään ei viittaa siihen, että komissio ei olisi toimittanut kantelijalle kaikkia sen hallussa olevia asiakirjoja.

24. Oikeusasiamies toteaa, että komissio on ratkaissut kysymyksen siitä, onko kantelija siirretty ennakkovaroitusjärjestelmään.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän [4]:

Euroopan komissiossa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Marta Hirsch-Ziembińska

Tiedustelu- ja tieto- ja viestintätekniikan päällikkö – yksikkö 1

Strasbourg, 3.4.2018

[1] Kantelijan mukaan tilintarkastuskamarin säännöistä seuraa, että molempien osapuolten, jotka ovat eri mieltä tilitoimiston työstä, on suostuttava siihen, että tilintarkastuskamari tarkastaa kyseisen työn.

[2] Varhaisvaroitusjärjestelmää säänneltiin tuolloin 16.12.2008 tehdyllä komission päätöksellä 2008/969. Järjestelmän tarkoituksena on varoittaa kaikkia EU:n elimiä yrityksistä, jotka ovat yhden EU:n elimen näkemyksen mukaan syyllistyneet vakaviin hallinnollisiin virheisiin tai petoksiin erityisesti silloin, kun ne ovat saaneet EU:n rahoitusta.

[3] Esimerkiksi: Tarkastushavaintojen mukaan EU:n rahoituksen osuus osallistuvan yrityksen vuotuisista tuloista oli alle 2 prosenttia, ja osallistuvan yrityksen henkilöstön osallistuminen hankkeisiin katsottiin vähäiseksi toiminnaksi, kun taas ylemmän johdon raportoima aika oli 9–25 prosenttia vuotuisesta työajasta.

[4] Kantelu on käsitelty delegoidussa menettelyssä täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen 11 artiklan mukaisesti.