Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) toiminnasta covid-19-kriisin aikana tehdyn puolivuotisen tutkimuksen jälkeen Euroopan oikeusasiamies on tehnyt joukon ehdotuksia, joiden tarkoituksena on lisätä sen työn julkista valvontaa ja ymmärrystä kriisin jatkuessa, ja tämän työn painopiste siirtyy rokotteiden jakelun seurantaan.

Oikeusasiamies on myös ehdottanut, että EU:n lainsäätäjät pohtisivat, tarvitaanko virastolle uusia valtuuksia, jotta voidaan parantaa sen valmiuksia käsitellä samanlaisia tulevia kansanterveyskriisejä.

Tutkimuksessa, joka oli osa oikeusasiamiehen laajempaa seurantaa siitä, miten EU:n toimielimet reagoivat pandemiaan, tarkasteltiin sitä, miten ECDC kerää tietoja, näiden tietojen avoimuutta ja miten se viestii yleisön kanssa.

Vuoden 2020 alun kriittisissä kohdissa ECDC antoi myönteisiä arvioita jäsenvaltioiden kyvystä selviytyä kriisistä. Nämä arvioinnit vanhentuivat nopeasti, kun EU siirtyi hillitsemisvaiheesta hillitsemisvaiheeseen.

”Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimeksianto kieltää sitä keräämästä tietoja riippumattomasti, mikä rajoittaa merkittävästi sen valmiuksia arvioida, neuvoa ja tiedottaa, milloin reagointinopeus oli ratkaisevan tärkeä.”

”Liian usein kansallisilla viranomaisilla oli vaikeuksia raportoida täydellisiä tietoja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle tai ne eivät edes vastanneet sen pyyntöihin saada tärkeitä tietoja. Sillä ei myöskään ollut kattavia tietoja sairaala- ja muista kriittisistä lääketieteellisistä resursseista eri jäsenvaltioissa”, Emily O’Reilly totesi.

Oikeusasiamiehen tutkimuksessa havaittiin myös puutteita ECDC:n avoimuuskäytännöissä. Kaikkia sen covid-19-pandemian alkuvaiheessa tekemiä kyselytutkimuksia ei julkistettu. On myös vaikea nähdä, onko pandemiaan liittyviä näkökohtia koskevia arviointeja päivitetty. Myöskään keskusteluja kansainvälisten kumppanien, kuten Kiinan CDC:n, kanssa ei julkisteta.

”Läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden olisi oltava perusta toimielimelle, jonka tehtävänä on suojella kansanterveyttä. Suuren yleisön kanssa olisi pitänyt tehdä paljon enemmän, jotta olisi voitu selittää, miten ja minkä tieteellisen näytön perusteella ECDC teki arviointinsa. Kriisit edellyttävät julkishallinnolta poikkeuksellisia toimia mutta myös poikkeuksellisia toimia kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi. Kun jäsenvaltiot käynnistävät elintärkeitä rokotusohjelmia, tämä kansalaisten luottamus on olennaisen tärkeää, ja ECDC:llä on jatkossakin keskeinen rooli rokotteiden käyttöönottoa koskevan tiedon keräämisessä ja julkistamisessa. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle tänään tekemiemme ehdotusten pitäisi osoittautua hyödyllisiksi tässä yhteydessä.”

”Tämä on ennennäkemätön kriisi, ja tunnustan ECDC:n kovan työn ja omistautumisen tänä erittäin haastavana aikana. Ilman erityisiä uusia valtuuksia varmistaa kansallisilta viranomaisilta saamiensa tietojen kattavuus ja laatu se ei kuitenkaan voi täysin täyttää tehtäväänsä auttaa seuraavan pandemian hallinnassa. Tämä on nyt EU:n lainsäätäjien asia.”

Parannusehdotukset

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies on tehnyt ECDC:lle kuusi parannusehdotusta.

Niitä ovat muun muassa seuraavat:

1. Riskinarviointien kehitystä koskevan avoimuuden lisääminen.
2. Lisätään avoimuutta sen riskinarviointien perustana olevien tietojen täydellisyydestä.
3. Lisätään avoimuutta sen vuorovaikutuksesta kansainvälisten kumppaneiden, kuten WHO:n ja Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, kanssa.
4. Tarkistettu viestintästrategia on suunnattu suoremmin suurelle yleisölle.
5. Päivitetään kielipolitiikkaa siten, että siihen sisällytetään mahdollisimman monta EU:n virallista kieltä.
6. Tutkimustulosten järjestelmällinen julkaiseminen.

Euroopan komissio on myös tunnustanut ECDC:n tehokkuudessa olevat puutteet ja tehnyt parannusehdotuksia. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin tutkimuksensa perusteella, että ellei sillä ole keinoja parantaa kansallisilta viranomaisilta saamiaan tietoja, ECDC:llä on edelleen rajallinen rooli tässä ja mahdollisissa tulevissa kansanterveysuhkissa. EU:n lainsäätäjien tehtävänä on päättää asianmukaisimmista toimista tämän puutteen korjaamiseksi.

Taustaa

ECDC perustettiin vuonna 2004 vakavan äkillisen hengitystieoireyhtymän (SARS) puhkeamisen jälkeen. ECDC:n tehtävänä on tukea ja koordinoida jäsenvaltioiden epidemiologisten keskusten työtä, mikä vastaa EU:n roolia kansallisten terveyspolitiikkojen täydentäjänä. ECDC on pieni virasto, jolla on 286 työntekijää ja jonka vuotuinen talousarvio vuonna 2020 on 60,5 miljoonaa euroa. ECDC kokoaa tietoja Euroopan valvontajärjestelmän (TESSy), varhaisvaroitus- ja reagointimekanismin (EWRS), erityiskysymyksiä koskevien kyselytutkimusten ja päivittäisten epidemiatiedustelujen avulla.

Tämän tutkimuksen lisäksi oikeusasiamies tutkii, miten komissio, Euroopan investointipankki, Euroopan lääkevirasto ja neuvosto ovat reagoineet pandemiaan. Oikeusasiamies on korostanut kussakin tapauksessa erityisesti vastauksen avoimuutta.