Taustaa

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

1. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perustettiin vuonna 2004 ^[1] vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän (SARS) puhjettua vuonna 2002.^[2] Kiinassa puhjennut SARS-epidemia, joka johti tapausten havaitsemiseen 33 maassa, sai päätöksentekijät ympäri maailmaa ymmärtämään, että yhä verkottuneemmassa maailmassa tartuntataudit voivat levitä uskomattoman nopeasti.

2. Euroopan unionissa tällaista uhkaa pidettiin erityisen merkityksellisenä: ”jossa miljoonat ihmiset ylittävät päivittäin sisä- ja ulkorajat, terveysuhkien torjuminen edellyttää paljon tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden, Euroopan komission, Maailman terveysjärjestön ja epidemiasta kärsivien maiden välillä eri puolilla maailmaa”.^[3] Euroopan komissio varoitti tuolloin, että ”[] vakavalla epidemialla, kuten influenssapandemialla, voi olla katastrofaalisia seurauksia”.^[4]

3. Vastauksena tähän perustettiin uusi riippumaton EU:n virasto, ECDC, jonka tehtävänä on tunnistaa ja arvioida tartuntatautien ihmisten terveydelle aiheuttamia nykyisiä ja uusia uhkia ja tiedottaa niistä [5], ^tukea valmiussuunnittelua ja -toimia sekä tarjota koulutusta ja tieteellistä neuvontaa jäsenvaltioille ja komissiolle. Sillä oli seuraavat tehtävät:

• asiaankuuluvien tieteellisten ja teknisten tietojen etsiminen, kerääminen, kokoaminen, arviointi ja levittäminen;
• tieteellisten lausuntojen ja tieteellisen avun antaminen;
• antaa oikea-aikaista tietoa komissiolle, jäsenvaltioille, EU:n virastoille ja kansanterveyden alalla toimiville kansainvälisille järjestöille;
• tieteellisen ja teknisen asiantuntemuksen tarjoaminen jäsenvaltioille, komissiolle ja muille EU:n virastoille valmiussuunnitelmien laatimista, tarkistamista ja päivittämistä varten; ja
• kansanterveyttä mahdollisesti uhkaavien tartunnanaiheuttajien diagnosointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen ja kuvaamiseen tarvittavien riittävien valmiuksien kehittämisen edistäminen EU:ssa.

4. ECDC:n perustamista koskeva EU:n lainsäädäntö ^[6], jäljempänä ’ECDC-asetus’ perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan 5 kohtaan, jonka mukaan EU:n olisi tuettava, koordinoitava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia ihmisten terveyden suojelemiseksi. Jäsenvaltioilla on edelleen ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon määrittelystä ja tarjoamisesta. EU:n tehtävänä on täydentää kansallista politiikkaa.

5. Ehdottaessaan ECDC:n perustamista komissio totesi, että EU:n jäsenvaltioissa on epidemiologisia keskuksia. Komitea katsoo, että näillä on oltava ”etuoikeutettu asema” tiiviimmän yhteistyön rakenteessa EU:n tasolla. Kansallisten epidemiologisten keskusten olisi erityisesti oltava keskeisiä kumppaneita seurantaverkostojen, koulutustoimien ja interventioryhmien toiminnassa:

"Tällaisten resurssien olemassaolo jäsenvaltioissa tarkoittaa, että suurta eurooppalaista keskusta ei tarvita. Järjestelyt, joilla keskukselle annetaan pääsy kansallisten keskusten resursseihin, ovat avainasemassa, jotta keskus pysyy suhteellisen pienenä mutta tehokkaana koordinoivana yksikkönä. Keskus tarjoaa rakenteen, jonka avulla eri jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi WHO:n globaaleissa epidemioiden tutkintaryhmissä ja helpottaa tulosten jakamista. Keskus tekisi yhteistyötä kansallisten kansanterveyslaitosten kanssa tasavertaisessa kumppanuudessa”.^[7]

6. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perustettiin näin ollen pieneksi virastoksi, jonka resurssit olivat verrattain rajalliset ja jossa oli 286 työntekijää ja jonka vuotuinen talousarvio oli 60,5 miljoonaa euroa vuonna 2020.^[8] Vertailun vuoksi voidaan todeta, että saksalaisella Robert Koch-Institutilla on noin viisi kertaa enemmän henkilöstöä ^[9], kun taas Yhdysvaltojen tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten vuotuinen talousarvio vuonna 2020 oli 6839,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ^[10] ja 10 639 työntekijää. Tähän sisältyi 60 maassa, myös Kiinassa [11], työskentelevä henkilöstö, jonka tarkoituksena oli havaita ja valvoa taudinpurkauksia niiden lähteellä ^[12].

7. Vuonna 2013 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle annettiin lisätehtäviä.^[13] Tehtävien lisäämiseen ei liittynyt Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen määrärahojen lisäämistä.

8. ECDC on perustamisestaan lähtien seurannut lähes 60:tä tartuntatautia, jotka vaihtelevat HIV:stä/aidsista harvinaisiin zoonooseihin. Se on edistänyt rokotuksia, auttanut parantamaan laboratorioiden laatua kaikkialla Euroopassa ja kouluttanut kansanterveyden epidemiologeja kaikkialta Euroopasta.^[14]

ECDC covid-19-kriisin aikana

9. WHO on ilmoittanut saaneensa tiedon uudesta SARS-CoV-2-koronaviruksesta ensimmäisen kerran 31. joulukuuta 2019 sen jälkeen, kun Wuhanissa Kiinassa [15] oli raportoitu viruskeuhkokuumetapausten ryhmästä. Tammikuussa 2020 ECDC alkoi seurata uutta SARS‑CoV‑2 -koronavirusta ja siihen liittyvää tautia (covid-19), ja ensimmäinen tapaus EU:ssa raportoitiin 24. tammikuuta. WHO julisti 11. maaliskuuta 2020 covid-19-pandemian pandemiaksi ja kuvasi seuraavana päivänä Eurooppaa pandemian keskipisteeksi.

10. EU:ssa/ETA:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on miljoonia tapauksia ja satoja tuhansia kuolemantapauksia, joten covid-19-pandemian valtavat ulottuvuudet eivät ole verrattavissa mihinkään muuhun tautiepidemiaan ECDC:n perustamisen jälkeen.^[16] Covid-19-pandemia on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä, mikä on vienyt terveydenhuoltojärjestelmät ja terveydenhuollon työntekijät äärirajoilleen. Pandemian hillitsemiseksi toteutetuilla toimenpiteillä on edelleen merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

11. Covid-19-pandemia on nostanut ECDC:n valokeilaan ja testannut sen kykyä täyttää tehtävänsä. ECDC:n rajoitukset covid-19-pandemian torjunnassa ovat käyneet ilmeisiksi. Komissio totesi 11. marraskuuta 2020, että

”[...] ECDC:llä on tällä hetkellä rajalliset valtuudet/valmiudet toimittaa analysoituja tietoja, jotka tukevat varhaista näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja reaaliaikaista tilannetietoisuutta. Covid-19-pandemian kaltaisessa tilanteessa ECDC:n on voitava antaa käytännön tukea jäsenvaltioille, ja viraston asianmukaisista terveystoimenpiteistä antamissa tieteellisissä suosituksissa on käsiteltävä jäsenvaltiokohtaisia tekijöitä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksesta on tultava todellinen EU:n terveysvirasto, jonka jäsenvaltiot voivat tarvittaessa antaa kriisivalmiuksien ja -toimien hoitamiseksi.”^[17]

12. Muuttaakseen ECDC:n ”todelliseksi EU:n terveysvirastoksi” komissio on ehdottanut ^[18] valmiuksiensa vahvistamista, jotta voidaan tukea varautumista, seurantaa, riskinarviointia sekä varhaisvaroitusta ja reagointia tuleviin rajatylittäviin terveysuhkiin. ^[19]

13. ECDC:n tilaamassa ECDC:n covid-19-toimista tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa ^[20], jäljempänä ’ECDC:n ulkoinen arviointi’, todettiin, että sen pandemian johdosta toteuttamissa toimissa on parantamisen varaa. Ulkoinen arviointi sisältää suosituksia, jotka kattavat useita ECDC:n organisaatioon ja prosesseihin liittyviä näkökohtia, ja sen olisi parannettava ECDC:n toimintaa ja reagointia mahdollisiin laajamittaisiin kansanterveystapahtumiin tulevaisuudessa.

Strateginen tutkimus

14. Oikeusasiamies käynnisti 23. heinäkuuta 2020 oma-aloitteisen tutkimuksen siitä, miten ECDC a) kerää ja b) välittää tietoja covid-19-pandemian aikana keskittyen kriisin varhaiseen vaiheeseen (tammi–huhtikuu 2020).

15. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa riippumaton arvio ECDC:n tiedonkeruukapasiteetista ja siitä, miten avoimesti ECDC välitti nämä tiedot yleisölle. Oikeusasiamiehen havaintoja on tarkoitus hyödyntää meneillään olevassa keskustelussa ECDC:n roolin vahvistamisesta mahdollisessa tulevassa Euroopan terveysunionissa.

16. Oikeusasiamies pyysi 23. heinäkuuta 2020 ^[21] tutustumaan tiettyihin ECDC:n hallussa oleviin asiakirjoihin.

17. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi 5. lokakuuta 2020 ^[22] ECDC:n edustajia videoneuvottelussa keskustellakseen tutkimuksen yhteydessä esiin tulleista eri kysymyksistä.

18. Oikeusasiamies pyysi 11. marraskuuta 2020 tutustumaan lisäasiakirjoihin ja esitti ^[23] ECDC:lle useita jatkokysymyksiä. ECDC toimitti asiakirjat 26. marraskuuta ja vastasi kysymyksiin 14. joulukuuta.

A. Miten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus keräsi tietoja

Oikeusasiamiehen arviointi ja havainnot

19. Oikeusasiamies arvioi ECDC:n tiedonkeruuvalmiuksia ”tavanomaisissa” olosuhteissa ja covid-19-kriisin erityisessä asiayhteydessä.

 1. Jäsenvaltioiden tietojen oikea-aikainen saatavuus

20. ECDC tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tautien seurantaverkostojen kautta sopivien seurantajärjestelmien ja -menetelmien määrittelemiseksi. Näin ollen ECDC voi vaikuttaa tietoihin niiden lähteellä. ECDC on ilmoittanut oikeusasiamiehelle, että useimpien sairauksien osalta sen saamien tietojen laatu ja vertailukelpoisuus ovat tarkoituksenmukaisia. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on riippuvainen kansallisten viranomaisten toimittamista tiedoista. Sillä ei ole valtuuksia tarkastaa tai kerätä tietoja niiden lähteellä.

21. ECDC:llä on tällä hetkellä kolme pääasiallista mekanismia tietojen saamiseksi jäsenvaltioilta:

1. Euroopan valvontajärjestelmä (TESSy): TESSy ^[24] on järjestelmä, johon jäsenvaltiot lataavat tietoja tartuntataudeista eurooppalaisen valvonnan alaisena standardoiduissa muodoissa. Se on ECDC:n tärkein tietolähde.
2. Euroopan unionin varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä: Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä ^[25] on verkkopohjainen järjestelmä, johon jäsenvaltioiden ja komission on ilmoitettava tietyt kriteerit täyttävistä kansanterveystapahtumista ^[26] 24 tunnin kuluessa ^[27].
3. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tekemät kyselytutkimukset: ECDC voi tehdä omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä selvityksiä, joissa jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan tietoja erityisistä kysymyksistä, joita ei kerätä TESSyssä.

22. Lisäksi ECDC tekee ”epidemiatiedustelukartoituksia” seuraamalla päivittäin kansanterveysviranomaisten virallisia verkkosivustoja kaikkialla maailmassa [28]. Tämä on ECDC:lle merkittävä tietolähde.

23. ECDC totesi, että yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa niiden kansallisten viranomaisten kautta on yleisesti ottaen hyvää ja perustuu luottamussuhteeseen.

24. ECDC:llä oli kuitenkin merkittäviä haasteita saada luotettavia, täydellisiä ja vertailukelpoisia tietoja edellä mainituista lähteistä oikea-aikaisesti, erityisesti covid-19-kriisin alussa:

• ECDC:n jäsenvaltioilta TESSyn kautta saamien tietojen ja sen epidemiatietojen seulonnan kautta keräämien tietojen välillä oli merkittäviä eroja tapausten määrän määrittämisessä. Lisäksi joidenkin tapauksiin liittyvien keskeisten muuttujien (kuten kliinisten oireiden, vakavuuden tai ennakkoedellytysten) raportointi oli puutteellista. ECDC selitti kuitenkin, että covid-19-valvonnan suurin heikkous oli siinä, miten jäsenvaltiot toteuttivat covid-19-valvontaa.^[29] Itse asiassa covid-19-pandemian alkuvaiheessa kaikkien jäsenvaltioiden oli ECDC:n ohjeiden mukaisesti muutettava nykyisten seurantajärjestelmiensä käyttötarkoitusta tai rakennettava uusia väestöpohjaisia seurantajärjestelmiä. ECDC:n jäsenvaltioilta TESSyn kautta saamat tiedot eivät näin ollen aina antaneet selkeää kuvaa kehittyvästä tilanteesta.  
• Vain harvat jäsenvaltiot käyttivät varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää tammikuussa 2020 jakaakseen (päivitettyjä) tietoja kansallisista toimenpiteistä, joita on toteutettu komission covid-19-hälytysilmoituksen johdosta. Koska varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää ei ole suunniteltu vastaanottamaan suuria tietomääriä, tietojen automaattinen poimiminen on vaikeaa. Lisäksi varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän häiriöidenhallintamoduuli, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa maiden toteuttamista vastatoimista, ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi pandemian aikana.
• ECDC erotti toisistaan tutkimukset, joita se tekee osana rutiinityötään rauhan aikana, ja covid-19-pandemian aikana käynnistetyt tutkimukset. Covid-19-pandemian aikana useimmat ECDC:n kyselytutkimukset tehtiin komission pyynnöstä lyhyin määräajoin (päivinä viikkojen sijaan). Jäsenvaltioiden viranomaisilta saatuihin moniin tutkimuksiin saatiin vain vähän vastauksia, ja monissa tapauksissa eniten kärsineet maat eivät vastanneet tutkimuksiin.

2. Kansainvälinen yhteistyö

25. ECDC-asetuksessa edellytetään, että ECDC tekee tiivistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien tietojen keruun alalla toimivien organisaatioiden, WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.^[30] Toisin kuin Yhdysvaltojen CDC:llä, ECDC:llä ei ole henkilöstöä lainkäyttöalueensa ulkopuolella (eli EU:n ulkopuolella). Se on näin ollen riippuvainen kansainvälisten kumppaneidensa oikea-aikaisesta yhteistyöstä.

26. On esitetty kysymyksiä siitä, osoittiko Kiina riittävää avoimuutta muita maita ja WHO:ta kohtaan pandemian alkuaikoina saamistaan kokemuksista. Vaikka Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus) raportoi tammikuun 2020 puolivälissä vain muutamasta tapauksesta, merkittävät terveysasiantuntijat olivat julkistaneet huolensa laajamittaisesta ihmisestä ihmiseen tapahtuvasta tartunnasta 18 päivään tammikuuta mennessä ^[31] ja esittivät näyttöä (ja ennakkosuosituksia) 25 päivään tammikuuta mennessä ^[32]. Tämän olisi pitänyt kyseenalaistaa Kiinan CDC:n toimittamat tiedot. Oikeusasiamies ymmärtää myös, että 27. tammikuuta 2020 mennessä ECDC:ltä puuttui edelleen tärkeitä tietoja, erityisesti yksityiskohtaisempi epidemiologinen kuvaus tapauksista, eikä se tiennyt, miksi tällaisia tietoja ei ollut vielä saatavilla WHO:lta ja Kiinasta. Sillä välin ECDC tukeutui tietoihin, joita se pystyi keräämään tiedotusvälineiden raporttien avulla.

27. Oikeusasiamies vahvisti, että ECDC allekirjoitti ”hallinnollisen sopimuksen” WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa vuonna 2011 ja yhteisymmärryspöytäkirjat sekä Kiinan CDC:n että Yhdysvaltojen CDC:n kanssa vuonna 2007. Muistiot ovat identtiset ja osoittavat, että tiiviimpi yhteistyö on yhteisen edun mukaista. Niissä määritellään laajat yhteistyöalat, joihin yhteisymmärryspöytäkirjoja sovelletaan, sekä asiat ja tapahtumat, joissa käydään keskinäisiä neuvotteluja.

28. Keskus kommentoi oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa käymässään keskustelussa erinomaista yhteistyötä WHO:n kanssa, joka on sen tärkein kansainvälinen kumppani. Koko pandemian ajan yhteistyö WHO:n ja erityisesti Euroopan aluetoimiston kanssa tiivistyi entisestään ja mukautui nopeasti muuttuvaan tilanteeseen, mikä edellytti ECDC:n asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä WHO:n kanssa ja toimien yhdenmukaistamista. Päivittäisen teknisen tason yhteistyön lisäksi ECDC:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston ylempi johto viesti tiiviisti. Johtajat kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan viimeaikaisesta kehityksestä ja siitä, miten maita voitaisiin tukea paremmin yhdessä.

29. ECDC pitää yhtä tärkeänä yhteistyötään muiden tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten kanssa sekä monenvälisellä että kahdenvälisellä tasolla. Kesäkuussa 2019 perustettiin ECDC:n aloitteesta kansainvälinen foorumi (suurimpien tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten verkosto) tietojen ja asiantuntemuksen vaihtamiseksi, jotta kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin voidaan vastata tehokkaasti. ECDC katsoo, että verkosto, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä ECDC, on osoittautunut hyödylliseksi covid-19-pandemian aikana. ECDC oli yhteydessä sekä amerikkalaisiin että kiinalaisiin kumppaneihinsa Wuhanissa tammikuussa 2020 puhjenneen epidemian alusta lähtien sekä uusiin kansainvälisiin kumppaneihin, kuten Etelä-Koreaan ja Singaporeen.

30. Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen osalta ECDC teki selväksi, että se ei pysty arvioimaan, jakoiko Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus kaikki hallussaan olevat tiedot vai oliko se jakanut ne oikea-aikaisesti. ECDC totesi kuitenkin, ettei sillä ole mitään syytä kyseenalaistaa yhteistyötään Kiinan CDC:n kanssa. Se totesi erityisesti saaneensa Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselta tietoja, jotka lisäsivät ECDC:n epidemiatietojen avulla havaitsemien tietojen arvoa. ECDC ehdotti myös, että tietojen jakamiseen liittyvät ongelmat olisivat saattaneet johtua Kiinan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteesta.^[33] Näin ollen jos Kiinan CDC ei toimittanut tiettyjä tietoja tai ei toimittanut tietoja aikaisemmin, tämä olisi voinut johtua siitä, että Kiinan CDC:llä itsellään ei ollut tietoja tuolloin.

31. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus totesi myös, että tietojen puuttuessa se yritti esittää Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle erityisiä kysymyksiä. ECDC vahvisti ottaneensa yhteyttä Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukseen jo 10. tammikuuta 2020 ja esittäneensä useita kysymyksiä, joiden tarkoituksena oli ymmärtää lähetystapa, arvioidakseen Euroopalle aiheutuvaa riskiä ja määrittääkseen, mitä neuvoja olisi annettava komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille. Pandemian ensimmäisinä kuukausina ECDC oli säännöllisesti yhteydessä Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukseen, joka toimitti päivityksiä tieteellisestä kehityksestä, kuten tapausmäärittelystä ja kansallisista epidemiologisista tiedoista, kunhan ne olivat saatavilla. Epidemiologiset tiedot, kuten tartunnan saaneiden terveydenhuollon työntekijöiden määrä ja tapausten kuolleisuusluvut, saatiin kuitenkin vasta tiedotusvälineiden intensiivisen raportoinnin jälkeen.

32. ECDC selitti lisäksi, että lisätietoja jaettiin Euroopan komission ja Kiinan kansallisen terveyskomission (terveysministeriö) välisissä kokouksissa, joihin myös ECDC osallistui.

33. Oikeusasiamies ei pysty ottamaan kantaa siihen, oliko ECDC:n ja sen kansainvälisten kumppanien (mukaan lukien Kiinan CDC) välisen yhteistyön laajuus, laatu ja ajoitus kriisin kaikissa vaiheissa riittävä.^[34] Oikeusasiamies on kuitenkin vakuuttunut eduista, joita saadaan ECDC:n ja sen kansainvälisten kumppanien välisten suhteiden avoimuuden lisäämisestä, jotta muut, erityisesti tieteelliset asiantuntijat, voivat arvioida vaihdettujen tietojen oikea-aikaisuutta, laatua ja kattavuutta ^[35].

3. ECDC:n arviointi laboratoriokapasiteetista

34. Riittävä laboratoriokapasiteetti on tarpeen, jotta saadaan luotettavan mallintamisen ja ennustamisen edellyttämät tiedot. Sen vuoksi on tärkeää tuntea jäsenvaltioiden laboratoriovalmiudet. ECDC:n pandemian alussa ja vain muutaman viikon välein tekemät covid-19-laboratoriovalmiutta koskevat kyselytutkimukset johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin EU:n jäsenvaltioiden valmiudessa.

35. Ensimmäinen tutkimus ^[36] käynnistettiin tammikuun viimeisellä viikolla, ja siinä esitettiin kysymyksiä laboratoriovalmiudesta, myös viikoittaisesta testauskapasiteetista ja haasteista, kuten laitteiden puutteesta. Kyselyn tuloksista julkaistiin yhteenveto 13. helmikuuta 2020, ja siinä todettiin, että ”eurooppalaiset erikoistuneet laboratoriot ovat valmiita nykytilanteeseen, ja ehdotettiin, että nykyistä arkaluonteisempi tapausmääritelmä ei aiheuttaisi välitöntä pullonkaulaa”.^[37] Tämän kyselyn perusteella ECDC tiedotti EU:n terveysministereille 13. helmikuuta 2020 pidetyssä neuvoston istunnossa, että ”Helmikuun puoliväliin mennessä eli nyt kaikilla mailla on valmiudet testata tätä virusta [...], ja tämän tutkimuksen kokonaiskapasiteetti tapausten diagnosointiin on noin 8 000 tapausta viikossa. Meillä on siis Euroopassa huomattavat valmiudet tunnistaa tapauksia”.^[38]

36. Sen jälkeen, kun kolme ensimmäistä tapausta oli vahvistettu EU:ssa, ECDC antoi 25. tammikuuta 2020 myönteisen arvion EU:n valmiudesta torjua virusta ja totesi, että ”tässä vaiheessa on todennäköistä, että Eurooppaan tuodaan enemmän tapauksia. Vaikka vuoden 2019 nCoV-viruksen osalta on vielä paljon tuntematonta, Euroopan mailla on tarvittavat valmiudet ehkäistä ja hallita taudinpurkausta heti, kun tapauksia havaitaan.”^[39]

37. ECDC:n vain muutamaa viikkoa myöhemmin maaliskuun alussa ja maaliskuun puolivälissä 2020 tekemät kaksi tutkimusta osoittivat, että useimmissa osallistuvissa maissa oli merkittävää laboratoriopulaa. EU:n laajuinen 8 000 testin viikoittainen kapasiteetti osoittautui aivan liian pieneksi.^[40]

38. ECDC selitti oikeusasiamiehelle, että epidemiologinen tilanne muuttui näinä viikkoina. Se totesi, että ”[tammikuussa ja helmikuun puolivälissä] tehdyssä arvioinnissa viitattiin tiettyyn ajankohtaan, jolloin leviämisen estäminen ja viruksen leviämisen rajoittaminen tuonnin jälkeen olivat leviämisen estämistä koskevan strategian päätavoitteita. ECDC ja jäsenvaltiot eivät voineet ennustaa, että virusta oli jo tuolloin liikkeellä yhteisössä useissa maissa. Tämän havaitsemiseksi jäsenvaltiot olisivat tarvinneet valtavat laboratoriovalmiudet testata kaikkia covid-19-taudin kanssa yhteensopivia oireita. Tämä ei ollut mahdollista missään maailman maassa, ja tämän perusteella WHO antoi suosituksia siitä, ketkä olisi asetettava etusijalle testauksessa. Valitettavasti uuden viruksen diagnostista kapasiteettia ei voida skaalata tälle tasolle niin lyhyessä ajassa. Arvioinnissa ei viitattu pelkästään laboratoriokapasiteettiin vaan myös kontaktien jäljittämiseen tarvittavaan epidemiologiseen työvoimaan. Mallintamista tai ennustamista ei tuolloin tehty yksinkertaisesti siksi, että mallinnettavaa tietoa ei ollut eikä käytössä ollut selkeitä epidemiologisia parametreja. Näin ollen tällä ei ollut merkitystä arvioinnissa.”

39. Oikeusasiamies ei ole tieteellinen elin, eikä hänellä ole asiantuntemusta ECDC:n tekemän tieteellisen arvioinnin tarkistamiseksi. Oikeusasiamiehen tehtävänä ei etenkään ole ottaa kantaa siihen, oliko pandemian vaihetta (eristys vs. lieventäminen) koskeva arviointi paikkansapitävä tiettynä ajankohtana.

40. Tässä yhteydessä on todettava, että ECDC:n tammi-/helmikuussa ja maaliskuussa esittämät erilaiset lausumat ovat saattaneet aiheuttaa sekaannusta yleisön keskuudessa, koska lausumia ei ole esitetty tavalla, joka selittäisi tämän kehittyvän asiayhteyden (ks. myös jäljempänä 74–81 kohta, jotka koskevat ECDC:n roolia yleisölle tiedottamisessa).

41. On edelleen niin, että kun lähestymistapa muuttui ”säilönnästä” ”lieventämiseen” (koska on näyttöä siitä, että tartunta on lisääntynyt yhteisössä), jäsenvaltioiden tasolla ei ollut riittävästi laboratoriokapasiteettia tämän skenaarion käsittelemiseksi. Yksi seurauksista, joita aiheutui siitä, ettei laboratoriolla ollut riittävää kapasiteettia tietojen hankkimiseen, oli sen vaikutus ECDC:n mallintamiseen ja ennustamiseen.

4. ECDC:n mallintaminen ja ennustaminen

42. Oikeusasiamies ymmärtää, että mallintaminen ja ennustaminen edellyttävät oikea-aikaisia, luotettavia ja täydellisiä tietoja. Näin ollen tällaisten tietojen puuttuminen, kuten edellisissä jaksoissa on todettu, vaikuttaa suoraan ECDC:n mallintamis- ja ennustekapasiteettiin.

43. Tämän lisäksi oikeusasiamies toteaa, että ECDC:n ulkoisessa arvioinnissa havaittiin puutteita sen sisäisissä mallintamis- ja ennustevalmiuksissa ja että jälkimmäisiä on selvästi mahdollista vahvistaa.^[41] ECDC:n ulkoisessa arvioinnissa todettiin, että vahvempien mallintamis- ja ennustevalmiuksien kehittämisen pitäisi mahdollistaa ennakoiva näkemys tapausten määrän kehityksestä ja varmistaa, että sidosryhmillä on mahdollisuus valmistautua erilaisiin skenaarioihin etukäteen.^[42]

Päätelmä: Tiedonkeruu

44. ECDC tukee kansallisia epidemiologisia keskuksia, komissiota ja muita EU:n virastoja. Sillä ei ole valtuuksia kerätä tietoja niiden lähteellä EU:ssa eikä sen ulkopuolella. ECDC tukeutuu sen sijaan jäsenvaltioiden viranomaisten, EU:n ulkopuolisten maiden tautientorjuntakeskusten ja kansainvälisten kumppaneiden resursseihin ja oikea-aikaiseen yhteistyöhön. Vähän ennen covid-19-kriisiä syyskuussa 2019 julkaistussa ECDC:n ulkoisessa arvioinnissa mainittiin jo tämä riippuvuus ECDC:n tehokkuuden ”uhkana”.^[43]

45. Ajantasaisten ja täydellisten tietojen  saatavuus on ennakkoedellytys sille, että ECDC voi tehdä nopeasti riskinarviointinsa ^[44] tehokkaasti, mukaan lukien epidemian mallintaminen ja ennustaminen.^[45] Jäsenvaltioiden viranomaiset ja kansainväliset kumppanit eivät kuitenkaan aina toimittaneet ECDC:lle tällaisia tietoja oikea-aikaisesti tai kattavasti. Tilanne on erityisen huolestuttava, kun otetaan huomioon, että ECDC perustettiin vahvistamaan EU:n valmiuksia reagoida kansanterveysuhkiin.

46. Oikeusasiamies panee erityisesti merkille Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja jäsenvaltioiden välisen vallan epäsymmetrian. Toisin kuin komissio suunnitteli ehdottaessaan ECDC:tä, se ei ole ”tasavertaisessa kumppanuudessa” kansallisten terveyslaitosten kanssa. Jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava sille oikea-aikaiset ja täydelliset tiedot. Vaikka ECDC-asetuksessa nimenomaisesti edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat ECDC:lle asiaankuuluvat tiedot oikea-aikaisesti ^[46], tätä velvoitetta on vaikea panna täytäntöön käytännössä, myös tilanteissa, joissa joillakin jäsenvaltioilla ei ehkä ole riittäviä tiedonkeruu- tai raportointivalmiuksia.

47. ECDC:n ulkoinen arviointi vahvisti, että ECDC:n olisi saatava jäsenvaltioilta tietoja yhdenmukaisemmin ja oikea-aikaisemmin ^[47].

48. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus totesi oikeusasiamiehelle esittämissään huomautuksissa, että sen toimeksiantoa on tarpeen vahvistaa, jotta se voi määrätä tietyistä valvontamenetelmistä ja -standardeista. Samalla jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava riittävät taloudelliset resurssit, jotta kaikki kansalliset valvontajärjestelmät voidaan saattaa samalle laatutasolle.

49. Komissio on oppinut näistä heikkouksista covid-19-pandemian alkuvaiheissa ja aikoo nyt antaa ECDC:lle paremmat valmiudet selviytyä kriisitilanteista. Tätä varten komissio on ehdottanut ECDC-asetukseen useita muutoksia, muun muassa seuraavia:

• Tehokkaan epidemiologisen seurantaverkoston perustaminen EU:n tasolla ^[48] käyttäen tekoälyä, yhdenmukaistettuja tietoaineistoja ja digitaalisia välineitä tarkkaa mallintamista, riskinarviointia ja reagointia varten. Kansallinen raportointi oikea-aikaisista, täydellisistä ja vertailukelpoisista tiedoista ECDC:lle, mukaan lukien terveydenhuoltojärjestelmien indikaattorit, on olennainen osa tätä laajempaa seurantajärjestelmää. Tukeakseen jäsenvaltioita kansallisten seurantajärjestelmien parantamisessa komissio ehdottaa rahoituksen asettamista saataville tulevasta EU4Health-ohjelmasta ^[49].
• ECDC:n olisi vastattava varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän päivittämisestä, jotta mahdollistetaan tekoälyteknologioiden ja yhteentoimivien tiedonkeruun digitaalisten välineiden käyttö ^[50].
• ECDC:n olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa vahvistettava mallintamis-, ennakointi- ja ennustevalmiuksiaan.^[51] Komissio ehdottaa, että tähän sisältyisi valmiustilanteen seuranta ja arviointi ^[52].

50. Komission ehdotuksilla pyritään tarjoamaan jäsenvaltioille taloudellista tukea ja muita kannustimia niiden tiedonkeruu- ja raportointivalmiuksien parantamiseksi tehostamalla itse valvontaverkostoja ja lisäämällä ECDC:n sisäisiä valmiuksia. Tämä olisi tervetullutta kehitystä. On kuitenkin selvää, että ECDC on jatkossakin riippuvainen kansallisista tiedoista EU:n nykyisen rajallisen toimivallan mukaisesti kansanterveyden alalla. Oikeusasiamies luottaa siihen, että EU:n lainsäätäjät pohtivat tämän tutkimuksen tuloksia uuden Euroopan terveysunionin luomisesta käytävän laajemman keskustelun yhteydessä.

B. Miten ECDC välitti tietoja

Oikeusasiamiehen arviointi ja havainnot

51. Oikeusasiamies arvioi ECDC:n tieteellisen arviointityön avoimuutta, mukaan lukien sen perustana olevat tiedot, ja sitä, miten ECDC välittää tietoa yleisölle.

1. ECDC:n tieteellisen arvioinnin avoimuus

52. Oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole arvioida ECDC:n tieteellistä arviointia tiettynä ajankohtana. Oikeusasiamiehen toimivaltaan ei myöskään kuulu saattaa EU:n jäsenvaltioita tai ECDC:n kansainvälisiä kumppaneita vastuuseen niiden yhteistyöstä ECDC:n kanssa (tai yhteistyön puutteesta). Oikeusasiamies pitää kuitenkin olennaisen tärkeänä, että ECDC suorittaa tieteellisen arviointityönsä mahdollisimman avoimesti ja että se julkistaa arviointiensa perustana olevat tiedot (myös niiden mahdollisen puuttumisen). Näin kansalaiset, erityisesti kansallisen, Euroopan ja kansainvälisen tason asiantuntijat, voivat ymmärtää ja tarkastella ECDC:n päätelmiä ja saattaa kaikki asianomaiset toimijat vastuuseen.^[53]

1.1 Avoimuus ECDC:n tieteellisen arvioinnin kehityksestä

53. Keskus selvitti oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa käymässään keskustelussa, että kaikki sen nopeat riskinarvioinnit julkaistaan sen verkkosivustolla. Seuraamalla ja vertaamalla niitä on mahdollista jäljittää, jos ja missä sen neuvot muuttuivat. Tiedot, joihin ECDC:n nopeat riskinarvioinnit perustuvat, ovat yleensä julkisesti saatavilla joko itse riskinarvioinnissa tai muualla ECDC:n verkkosivustolla muodossa, joka mahdollistaa jatkokäsittelyn.

54. ECDC selitti lisäksi, että se perustaa lausuntonsa riskinarvioinnin tekohetkellä saatavilla olevan ajantasaisen tieteellisen näytön arviointiin. Koska näyttö voi muuttua, neuvoja on mukautettava tämän huomioon ottamiseksi.

55. Oikeusasiamies pyysi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta havainnollistamaan tätä asiaa käyttämällä esimerkkinä kasvomaskien käyttöä koskevia neuvojaan. ECDC päivitti kasvomaskeja koskevaa lausuntoaan useita kertoja ja sisällytti siihen joka kerta viittauksen uuteen tieteelliseen näyttöön, joka oli tullut saataville.

56. Oikeusasiamies antaa tunnustusta ECDC:n pyrkimyksille varmistaa, että sen tieteellisen arvioinnin kehitystä voidaan seurata. Hän katsoo kuitenkin, että olisi hyödyllistä ilmoittaa itse riskinarvioinnissa, milloin ECDC muuttaa lausuntojaan saataville tulevan uuden tieteellisen näytön perusteella. Tämä selkeyttäisi tilannetta enemmän kuin se, että ihmisten odotettaisiin vertailevan nykyisiä ja aiempia riskinarviointeja.

 1.2 ECDC:n tieteellisen arvioinnin perustana olevien tietojen avoimuus

57. Oikeusasiamies arvioi ECDC:n tieteellisen arvioinnin perustana olevien tietojen avoimuutta kolmen esimerkin perusteella: 1) covid-19-pandemiaan liittyvien kyselytutkimusten tulosten julkaiseminen, 2) avoimuus TESSy-tietojen täydellisyydestä ja 3) ECDC:n ja kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, välisten yhteyksien avoimuus.

1. Covid-19-pandemiaan liittyvien kyselytutkimusten tulosten julkaiseminen

58. Kahdentoista covid-19-pandemiaan liittyvän kyselyn tarkastus osoitti, että ECDC ei julkaissut kaikkien tekemiensä kyselyjen tuloksia.

59. Neljän covid-19-pandemiaan liittyvän kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin kokonaisuudessaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä, mutta muita kyselytutkimuksen tuloksia ei julkaistu tai ne julkaistiin vain tiivistelmänä (yleiskatsaus liitteessä I).

60. ECDC selitti oikeusasiamiehelle, että kun se tekee kyselytutkimuksia, se yleensä ilmoittaa vastaajille 1) kyselyn tarkoituksen ja 2) sen, julkaistaanko tulokset ja miten ne julkaistaan. Jos ECDC aikoo julkaista tulokset teknisenä kertomuksena, jäsenvaltioille ilmoitetaan tästä, niille annetaan enemmän aikaa vastata ja mahdollisuus kommentoida raporttiluonnosta. Lisäksi kertomuksessa käsitellään yksityiskohtaisesti tilien tarkastamisen ja hyväksymisen sisäistä työnkulkua.

61. Oikeusasiamies katsoo, että ECDC olisi periaatteessa voinut päättää julkaista kaikki tutkimustulokset.  

62. Jos jäsenvaltio olisi vastustanut julkaisemista, tällainen pyyntö olisi pitänyt analysoida sovellettavien luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.^[57]

63. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ehdottaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus laatisi tutkimustulosten julkaisemista koskevat toimintaperiaatteet. Näin tehdessään oikeusasiamies luottaa siihen, että ECDC ottaa huomioon avoimuutta koskevan yleisen edun. Oikeusasiamies toteaa, että tutkimuksensa käynnistämisen jälkeen ECDC julkaisi jäsenvaltioiden laboratoriokäytäntöjä ja -tarpeita koskevan viimeisimmän tutkimuksensa tulokset 18. tammikuuta 2021 ^[58]. Hän on tyytyväinen tähän vaiheeseen.

2. Avoimuus TESSyn tietojen täydellisyydestä

64. Oikeusasiamies totesi, että ECDC:n jäsenvaltioilta TESSyssä saamat SARS-CoV-2-tapausten lukumäärää koskevat tiedot olivat usein puutteellisia ja että ECDC tukeutui tällaisissa tilanteissa ”epidemiatiedustelun seulontoihinsa”.^[59] Oikeusasiamies toistaa pitävänsä äärimmäisen tärkeänä, että ECDC on avoin tieteellisen arviointityönsä perustana olevien tietojen puuttumisesta tai puutteellisuudesta.

65. Keskus huomautti oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa käymässään keskustelussa, että sen verkkosivustolla on nähtävissä usein merkittävä ero jäsenvaltioiden TESSyssä ilmoittamien tietojen ja ECDC:n epidemiatietojen seulonnassa kerättyjen tietojen välillä. Oikeusasiamies vahvisti, että ECDC julkaisee tietoja jäsenvaltioittain raportoitujen TESSy-tietojen täydellisyydestä viikoittaisissa covid-19-seurantaraporteissa (lisätietoja liitteessä I).

66. Oikeusasiamies on tyytyväinen ECDC:n pyrkimyksiin lisätä verkkosivustonsa kautta avoimuutta TESSyn tietojen kattavuudesta. Hän ymmärtää kuitenkin, että nämä tiedot ovat saatavilla vain viimeisimmältä viikolta (ilman historiallisia tietoja). Tämä tarkoittaa, että ei ole mahdollista nähdä yleiskatsausta siitä, mitä tietoja jäsenvaltiot ilmoittivat TESSyssä millään muulla viikolla. Oikeusasiamies kannustaa siksi ECDC:tä perustamaan verkkosivustolleen arkiston, joka sisältää kaikki viikoittaiset katsaukset jäsenvaltioiden TESSylle pandemian alusta lähtien ilmoittamista covid-19-pandemiaan liittyvistä tiedoista. Tämä antaisi yleisölle mahdollisuuden tutustua näihin tietoihin ja vertailun avulla tulkita niitä paremmin.

67.  Oikeusasiamies toteaa, että ECDC sisällytti heinäkuuhun 2020 saakka covid-19-tautia koskeviin nopeisiin riskinarviointeihinsa yleisen lausuman, jonka mukaan ”[t] covid-19-tautia koskevia epidemiologisia ja kliinisiä tietoja on edelleen vähän”.^[60] ECDC on lokakuusta 2020 lähtien tehnyt selväksi, että sen arviointi riippuu kansallisista seurantatiedoista.^[61]

68. Oikeusasiamies pitää ratkaisevan tärkeänä, että tiedot tietojen täydellisyydestä ja laadusta sisällytetään nopeaan riskinarviointiin, koska se on olennaisen tärkeää ECDC:n tietojen ja neuvojen tulkitsemiseksi. Tätä varten on myönteistä, että ECDC on alkanut todeta riskinarvioinneissaan, että se tukeutuu jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamiin tietoihin. Hän ehdottaa, että ECDC sisällyttää nopeisiin riskinarviointeihinsa myös viittauksen siihen, mistä sen verkkosivustolla on saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa TESSy-tietokannan tietojen täydellisyydestä ja laadusta.

3. ECDC:n ja kansainvälisten kumppaneiden välisten yhteyksien avoimuus

69. ECDC-asetuksessa edellytetään, että ECDC tekee tiivistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien tietojen keruun alalla toimivien järjestöjen, WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ^[62].

70. Kuten edellä todettiin,^[63] on esitetty kysymyksiä siitä, antoiko Kiina kaikki virusta koskevat tiedot muiden maiden ja WHO:n saataville.

71. Oikeusasiamies kysyi ECDC:ltä, yrittikö se näiden huolenaiheiden vuoksi saada lisätietoja Kiinan CDC:ltä tammikuussa. ECDC vahvisti, että se oli tehnyt niin, ja toimitti oikeusasiamiehelle yleiskatsauksen keskusteluistaan Kiinan CDC:n kanssa (ks. myös edellä 31 kohta). Oikeusasiamies toteaa, että nämä keskustelut eivät ole julkisia.

72. ECDC:n ja Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä muiden kansainvälisten kumppaneiden välisen tietojenvaihdon avoimuuden lisääminen antaisi yleisölle mahdollisuuden tarkastella tätä suhdetta ja vaihdettujen tietojen riittävyyttä. Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että tietojenvaihto Kiinan CDC:n kanssa saattaa kuulua vuonna 2007 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan luottamuksellisuuslausekkeen soveltamisalaan. On kuitenkin yleisen edun mukaista, että tällaisesta tietojenvaihdosta tehdään mahdollisimman avointa.

73. Oikeusasiamies kannustaa ECDC:tä tutkimaan, voitaisiinko ECDC:n ja kansainvälisten kumppanien, myös Kiinan CDC:n, välistä tietojenvaihtoa koskevat tiedot julkistaa ja jos voitaisiin, missä määrin ja milloin.

2. ECDC:n rooli yleisölle tiedottamisessa

74. Oikeusasiamies toteaa, että ECDC:n toimeksiannon mukaan sen on tiedotettava nykyisistä ja kehittymässä olevista terveysriskeistä. ECDC-asetuksessa todetaan, että sen on ”varmistettava, että yleisölle ja kaikille asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa sen työn tuloksista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskus asettaa tiedot suuren yleisön saataville muun muassa asiaa koskevalla verkkosivustolla [...].”^[64]

75. Ennen covid-19-pandemiaa ECDC:n viestintästrategiassa keskityttiin tiedottamaan asiantuntijoille jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus vahvisti oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa pitämässään kokouksessa, että se pitää sidosryhmiään jäsenvaltioiden kansallisina viranomaisina. ECDC totesi, että se ei ole avoimuuteen liittyvien kysymysten osalta julkisessa valvonnassa yhtä paljon kuin eräät muut EU:n virastot ^[65].

76. Oikeusasiamies toteaa, että ECDC:n suppea määritelmä siitä, keitä sen sidosryhmät ovat, näkyy sen viestintästrategiassa.^[66] ECDC ei etenkään pidä suurta yleisöä”ensisijaisena yleisönä” vaan pyrkii tukemaan kansallisia viranomaisia niiden julkisissa tiedotustoimissa. ECDC:n viestintästrategiassa sen kohdeyleisöksi määritellään terveydenhuollon ammattilaiset, poliittiset päättäjät, terveystiedottajat ja tiedotusvälineet ^[67].

77. Vaikka tiedotusvälineet on määritelty osaksi sen kohdeyleisöä, ECDC:n suora ja ennakoiva tiedotus lehdistölle näyttää olevan suhteellisen vähäistä. Tämä puute oli jo havaittu ECDC:n mediatyön arvioinnissa, joka saatiin päätökseen syyskuussa 2019. Tämän seurauksena ECDC:n ja sen covid-19-kriisin aikana tekemän työn uutisointi lehdistössä oli suhteellisen vähäistä, mikä tuotiin esiin ECDC:n ulkoisessa arvioinnissa ^[68].

78. Digitaalisessa viestinnässä ECDC julkaisee uutisartikkeleita verkkosivustollaan ja viestii työstään sosiaalisen median kanavissa (pääasiassa Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä). Vaikka oikeusasiamies arvostaa sitä, että ECDC on pyrkinyt tavoittamaan yleisön sosiaalisen median kanavien kautta, ECDC:n viestintästrategiasta käy selvästi ilmi, että suuri yleisö ei ole kohdeyleisö ja että näin ollen digitaalista sisältöä ei välttämättä aina kehitetä tätä yleisöä varten ja/tai sitoutumisen lisäämiseksi.

79. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että ECDC:n verkkosivusto on saatavilla vain englanniksi, samoin kuin sen nopeat riskinarvioinnit ja esitteet sekä suurin osa covid-19-pandemiaan liittyvistä infografiikoista, videoista ja julisteista.^[69] Englanninkielisen tiedotusmateriaalin julkistaminen rajoittaa vain merkittävästi sen mahdollista tavoittavuutta ja vahvistaa ECDC:n riippuvuutta kansallisista viranomaisista yleisön tavoittamiseksi. 

80. Oikeusasiamies katsoo, että covid-19-kriisi tarjoaa ECDC:lle tilaisuuden harkita uudelleen rooliaan terveysuhkista tiedottamisessa yleisölle ja erityisesti ottaa laajempi näkemys siitä, keitä sen sidosryhmät ovat. Viestintästrategiaansa tarkistaessaan ECDC:n olisi harkittava suuren yleisön määrittämistä kohdeyleisöksi ja mukautettava strategiaansa, viestintäsisältöään ja tiedotustoimiaan vastaavasti.

81. Vaikka ECDC:llä on tähän mennessä ollut rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit, oikeusasiamies luottaa siihen, että ECDC:n vahvistamista koskevissa nykyisissä ehdotuksissa otetaan huomioon myös nämä viestintätarpeet. Tähän sisältyvät resurssit sekä julkisen tiedotuksen lisäämiseksi että ECDC:n julkisen tiedotusmateriaalin asettamiseksi saataville useammilla EU:n virallisilla kielillä.^[70] Oikeusasiamies tekee asiaa koskevan ehdotuksen.

Päätelmä: Avoimuus keskeisenä välineenä

82. ECDC:n työn avoimuus on ratkaisevan tärkeää. Sen avulla yleisö ja asiantuntijat voivat ymmärtää ECDC:n vastuualueet ja tarkastella sen tieteellistä arviointityötä ja tuloksia. Se lisäisi kuitenkin myös yleistä tietoisuutta rajoituksista, joita ECDC kohtaa toimeksiantonsa ja toimivaltuuksiensa luonteen vuoksi.

83. Oikeusasiamies on korostanut ^[71], että EU:n ja sen hallinnon on säilytettävä korkeat avoimuusvaatimuksensa, ei covid-19-kriisistä huolimatta vaan juuri kriisin vuoksi ja siksi, että luottamusta viranomaisiin on vahvistettava.

84. Oikeusasiamies panee merkille ECDC:n covid-19-kriisin aikana toteuttamat toimet tieteellisen arviointinsa tekemiseksi avoimesti. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että ECDC:llä on varaa parantaa tapaa, jolla se välittää tietoa yleisölle.^[72] Siksi hän tekee jäljempänä parannusehdotuksia.

Parannusehdotuksia

Oikeusasiamies tekee ECDC:lle seuraavat parannusehdotukset:

1. ECDC:n olisi ilmoitettava johdonmukaisesti riskinarvioinneissaan, milloin se muuttaa lausuntojaan saataville tulevan uuden tieteellisen näytön perusteella, jotta voidaan lisätä avoimuutta tieteellisen arviointinsa kehityksestä.

2. ECDC:n olisi julkaisupolitiikan pohjalta pyrittävä julkaisemaan kyselytutkimusten tulokset varmistaen mahdollisimman korkeat avoimuusvaatimukset ja ottaen huomioon yleisön oikeutetut edut näissä tuloksissa erityisesti kansanterveysuhan aikana.

3. ECDC:n olisi perustettava verkkosivustolleen arkisto, joka sisältää kaikki viikoittaiset katsaukset siitä, ovatko TESSyn tiedot täydellisiä, mikä helpottaa näiden tietojen tarkastelua. Selkeyden vuoksi ECDC:n olisi sisällytettävä riskinarviointeihinsa viittaus siihen, missä sen verkkosivustolla nämä tiedot ovat saatavilla.

4. ECDC:n olisi tutkittava, voitaisiinko sen kansainvälisten kumppanien kanssa käymät tietojenvaihdot julkistaa ja jos voitaisiin, missä määrin ja milloin, jotta voitaisiin lisätä julkista valvontaa sen suhteen, ovatko tietojenvaihdot oikea-aikaisia, täydellisiä ja laadultaan riittäviä.

5. ECDC:n olisi tarkistettava viestintästrategiaansa, jotta sen viestintätyölle voidaan määrittää laajempi kohdeyleisö (suuri yleisö), edistää ennakoivampia mediasuhteita ja tehostaa digitaalisten viestintäkanavien käyttöä kehittämällä räätälöityä sisältöä.

6. ECDC:n olisi päivitettävä kielipolitiikkaansa asettaakseen yleisön saataville tiedotusmateriaalia muilla EU:n virallisilla kielillä kuin englanniksi. Tätä varten ECDC:n olisi otettava huomioon oikeusasiamiehen käytännön suositukset EU:n virallisten kielten käytöstä viestinnässä yleisön kanssa.

 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 5. helmikuuta 2021

 

 

Liite I – Covid-19-pandemiaan liittyvien kyselytutkimusten tulosten julkaiseminen

ECDC:n huhtikuun 2020 loppuun mennessä tekemien neljän covid-19-pandemiaan liittyvän kyselyn tulokset julkistettiin kokonaisuudessaan:

• Tammikuun 2020 viimeisellä viikolla toteutettu covid-19-laboratoriovalmiutta koskeva tutkimus (julkaistu 13. helmikuuta Eurosurveillance-verkkoalustan kautta ^[73]);
• säännölliset covid-19-seurantatutkimukset käynnistettiin ensimmäisen kerran 20. maaliskuuta 2020 (julkaistu kesäkuussa 2020 ECDC:n verkkosivustolla viikoittaisessa covid-19-seurantaraportissa);
• covid-19-testausstrategioita ja testimääriä koskevat säännölliset viikoittaiset kyselytutkimukset, jotka käynnistettiin ensimmäisen kerran 9. huhtikuuta 2020 (julkaistu kesäkuusta 2020 alkaen ECDC:n verkkosivustolla viikoittaisessa covid-19-seurantaraportissa);
• tulokset maakohtaisia valmiuksia koskevasta lyhyestä kyselylomakkeesta (covid-19-kontaktien jäljitysresurssit), joka toteutettiin 14.–17. huhtikuuta 2020 (julkaistu 5. toukokuuta 2020 ECDC:n verkkosivustolla osana teknistä raporttia ”Contact tracing for COVID-19”^[74]);

Oikeusasiamies toteaa, että kahden ”säännöllisen tutkimuksen” tulokset julkistettiin ensimmäisen kerran kaksi kuukautta niiden käynnistämisen jälkeen.

ECDC julkaisi 12 päivänä maaliskuuta 2020 päivitetyssä nopeassa riskinarvioinnissaan myös lyhyen yhteenvedon laboratoriopuutteita koskevasta tutkimuksesta, joka käynnistettiin 3 päivänä maaliskuuta 2020. Laboratoriotarpeita ja -käytäntöjä koskevaa tutkimusta, joka käynnistettiin 15. maaliskuuta, ja seroepidemiologisia covid-19-tutkimuksia EU:n/ETA:n alueella koskevaa tutkimusta, joka toteutettiin huhtikuussa 2020, ei julkaistu.

Liite II - TESSy-tietojen täydellisyyttä koskevien tietojen julkaiseminen

ECDC on julkaissut viikoittaisia covid-19-seurantaraportteja 21. toukokuuta 2020 lähtien. Näissä raporteissa esitetään yleiskatsaus covid-19-epidemiaan EU:ssa/ETA:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttäen saatavilla olevia tietoja, jotka on koottu useista lähteistä.^[75] Raporteissa on osio ”TESSy-tietojen laatu”, joka sisältää tietoja TESSy-tietojen täydellisyydestä (jossa TESSyssä raportoituja tietoja verrataan siihen, mitä ECDC havaitsi epidemiatiedustelunsa avulla). TESSyssä ilmoitettujen tapausten osalta raporteissa on kaavio vaihtelevasta kattavuudesta (eli siitä, ovatko jäsenvaltiot ilmoittaneet tapauskohtaisia tietoja, kuten iän, sukupuolen, oireet, sairaalahoidossa olevat jne.).^[76] Lisäksi ECDC julkaisee viikoittaisia maakohtaisia covid-19-katsauksia, joista käy ilmi myös TESSy-tietojen kattavuus maittain.^[77]

 

[1] Asetus (EY) N:o 851/2004 tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta (jäljempänä ”ECDC-asetus”): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004R0851&from=EN

[2] SARS on SARSiin liittyvän koronaviruksen aiheuttama virusperäinen hengityselinsairaus. Lisätietoja: https://www.who.int/health-topics/severe-acute-respiratory-syndrome#tab=tab_1

[3] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi [tautien ehkäisyn ja valvonnan] eurooppalaisen keskuksen perustamisesta, Bryssel, 16.9.2003, KOM(2003) 441 lopullinen/2, s. 2, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52003PC0441&qid=1606226852010&from=EN (jäljempänä: ”Komission ehdotus Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamisesta”)

[4] Komission ehdotus ECDC:n perustamisesta, s. 2.

[5] ECDC-asetuksen 3 artikla ja johdanto-osan 7 kappale. Tartuntataudit, joita kutsutaan myös tartuntataudeiksi tai tarttuviksi taudeiksi, ovat sairauksia, jotka johtuvat infektiosta, patogeenisten (jotka voivat aiheuttaa tauteja) biologisten tekijöiden esiintymisestä ja kasvusta yksittäisessä ihmis- tai muussa eläinisännässä.

[6] Asetus (EY) N:o 851/2004 tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=celex%3A32004R0851.

[7] Komission ehdotus Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamisesta, s. 6 (korostus lisätty).

[8] ECDC:n vuotuinen talousarvio 2020: https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/ECDC-annual-budget-2020.pdf

[9] Robert-Koch Institutilla on 1400 työntekijää. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.rki.de/DE/Content/Institut/OrgEinheiten/Ueberblick.pdf?__blob=publicationTiedosto

[10] https://www.cdc.gov/budget/documents/fy2021/FY-2021-CDC-Budget-Detail.pdf

[11] Yhdysvaltalainen CDC China koostuu tällä hetkellä kolmesta Yhdysvaltain edustajasta ja yhdestätoista paikallisesti työllistetystä henkilöstä. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.cdc.gov/globalhealth/countries/china/

[12] https://www.cdc.gov/globalhealth/what/default.htm

[13] Hyväksyttäessä päätös N:o 1082/2013/EU valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32013D1082, jäljempänä ”Päätös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista”)

[14] Lisätietoja on ECDC:n vuoden 2019 vuosikertomuksen pääkohdissa: https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/director-report-2019-short-version.pdf

[15] https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/question-and-answers-hub/q-a-detail/coronavirus-disease-covid-19

[16] Covid-19-pandemia on ensimmäinen vuoden 2009 A(H1N1)-influenssapandemian jälkeinen pandemia. Vuoden 2009 A(H1N1)-influenssapandemia puhkesi Pohjois-Amerikassa ja tartutti noin 125 550 ihmistä Euroopassa.

[17] Euroopan komission tiedonanto ”Euroopan terveysunionin rakentaminen: EU:n selviytymiskyvyn vahvistaminen rajatylittävien terveysuhkien varalta, COM(2020) 724 final, 11.11.2020, s. 4, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-european-health-union-resilience_en.pdf

[18] Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 851/2004 muuttamisesta, COM(2020) 726 final, 11.11.2020, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52020PC0726, jäljempänä ”Komission ehdotus Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen vahvistamisesta”)

[19] Komissio katsoo erityisesti, että ECDC:llä olisi oltava paremmat valmiudet

· ”kehittää tulevien epidemioiden ehkäisy- ja torjuntasuunnitelmia ja vahvistaa valmiuksia integroituun nopeaan epidemioiden ja epidemioiden torjuntaan”;

”seurata ja arvioida terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia tiettyjen tartuntatautien diagnosointiin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä potilasturvallisuuteen”; ja

· antaa ei-sitovia riskinhallintasuosituksia epidemioiden ja epidemioiden torjunnan tehostamiseksi

[20] ECDC, Strategic and performance analysis of ECDC response to the COVID-19 pandemic, 11. tammikuuta 2021, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/fi/publications-data/strategic-and-performance-analysis-ecdc-response-covid-19-pandemic (jäljempänä ”ECDC:n ulkoinen arviointi”)

[21] Tutkimuksen aloittamista koskeva kirje on saatavilla täällä: https://www.ombudsman.europa.eu/en/correspondence/en/130708

[22] Kertomus Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusryhmän ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kokouksesta on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/report/en/134847

[23] Kirjallista vastausta koskeva pyyntö on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/correspondence/en/134848

[24] Lisätietoa TESSystä löytyy täältä: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/european-surveillance-system-tessy

[25] Lisätietoja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä on saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/early-warning-and-response-system-european-union-ewrs

[26] Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai komission on tehtävä hälytys varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään, jos rajatylittävän vakavan terveysuhkan ilmaantuminen tai kehittyminen täyttää seuraavat kriteerit:

a) se on kyseiseen paikkaan ja aikaan nähden epätavallinen tai odottamaton tai se aiheuttaa tai voi aiheuttaa ihmisille merkittävää sairastuvuutta tai kuolleisuutta tai se kasvaa nopeasti tai voi kasvaa nopeasti mittakaavassa tai se ylittää tai voi ylittää kansallisen reagointikyvyn; ja

b) se vaikuttaa tai voi vaikuttaa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon; ja

c) se edellyttää tai voi edellyttää koordinoituja toimia unionin tasolla.”

[27] Menettelyistä kuulutusten ilmoittamiseksi osana valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien vuoksi perustettua varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää sekä tällaisiin uhkiin reagointia koskevaa tietojenvaihtoa, kuulemista ja koordinointia varten annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/253 2 artiklan 1 kohta: https://eur-lex.europa.eu/eli/dec_impl/2017/253/oj

[28] ECDC selittää verkkosivustollaan, että se seuloo päivittäin jopa 500 lähdettä kerätäkseen covid-19-lukuja 196 maasta. Tähän sisältyvät terveysministeriöiden verkkosivustot (43 prosenttia kaikista lähteistä), kansanterveyslaitosten verkkosivustot (9 prosenttia), muiden kansallisten viranomaisten verkkosivustot (sosiaali- ja hyvinvointiministeriöt, hallitukset, pääministerien kabinetit, ministeriöiden kabinetit, terveystilastoja ja virallisia reagointiryhmiä koskevat verkkosivustot) (6 prosenttia), WHO:n verkkosivustot ja WHO:n tilanneraportit (2 prosenttia) sekä kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden viralliset tulostaulut ja interaktiiviset kartat (10 prosenttia). Lisäksi ECDC seuloo kansallisten viranomaisten ylläpitämiä sosiaalisen median tilejä, kuten terveysministeriöiden ylläpitämiä Twitter-, Facebook-, YouTube- tai Telegram-tilejä (28 prosenttia) ja muita virallisia lähteitä (esim. viralliset tiedotusvälineet) (2 prosenttia). Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/data-collection

[29] Esimerkiksi harvat maat käyttivät väestöpohjaisia seurantamenetelmiä, joissa tiettyä väestöä (alueen tai maan koko väestöä) seurataan.

[30] ECDC-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta.

[31] https://www.imperial.ac.uk/mrc-global-infectious-disease-analysis/covid-19/report-1-case-estimates-of-covid-19/

[32] https://www.imperial.ac.uk/mrc-global-infectious-disease-analysis/covid-19/report-3-transmissibility-of-covid-19/

[33] Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus totesi, että Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on tekninen virasto ja että Kiinassa epidemian torjuntaa johtaa kansallinen terveyskomissio yhteistyössä paikallisen maakuntahallinnon ja terveydenhuoltolaitosten kanssa.

[34] Oikeusasiamies toteaa, että WHO on lähettänyt Wuhaniin valtuuskunnan tutkimaan covid-19-pandemian ensimmäisten viikkojen tapahtumia, ks. https://www.who.int/director-general/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19-11-january-2021

[35] Ks. 69-73.

[36] Otsikko ”EVD-LabNet 2019 n-CoV laboratory preparedness survey”.

[37] https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2020.25.6.2000082

[38] Neuvoston istunnon tallenne on saatavilla osoitteessa https://video.consilium.europa.eu/event/en/23906?start_time=0

[39] ECDC, ”Novel coronavirus: three cases reported in France”, uutinen, 25. tammikuuta 2020, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/novel-coronavirus-three-cases-reported-france

 [40] Pelkästään Saksa on tehnyt covid-19-tartuntojen ”toisen aallon” aikana yli miljoona testiä viikossa ja yhteensä yli 23 miljoonaa testiä pandemian alkamisen jälkeen. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.rki.de/DE/Content/Infekt/EpidBull/Archiv/2020/Ausgaben/45_20.pdf?__blob=publicationFile

[41] ECDC:n ulkoinen arviointi, s. 5 ja 62.

[42] ECDC:n ulkoinen arviointi, s. 43.

[43] Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Third independent external evaluation of the ECDC in accordance with the ECDC Regulation, syyskuu 2019, loppuraportti, s. 43 ja 141, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/third-independent-external-evaluation-of-ECDC-report.pdf. Arvioinnissa todettiin, että ”työkalujen [TESSyn] tehokkuuteen kielteisesti vaikuttava tekijä liittyy raportointitasojen ja raportoinnin laadun eroihin jäsenvaltioiden välillä”.

[44] Nopeat riskinarvioinnit tarjoavat oikea-aikaisen yhteenvedon ja arvion tiettyyn tapahtumaan liittyvästä kansanterveydellisestä uhasta EU-/ETA-maille. Niillä pyritään tukemaan maita ja komissiota niiden valmistautumisessa ja reagoinnissa kansanterveydelliseen uhkaan, ja niihin sisältyy mahdollisia toimintavaihtoehtoja. ECDC voi tehdä päivitettyjä riskinarviointeja taudinpurkausten tai kansanterveystapahtumien kehittyessä,

[45] Kuten komissio totesi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamista koskevassa ehdotuksessaan, ”[i]n control a disease outbreak, time is the essence. Jokainen päivä, joka menetetään uhan tunnistamisessa, valvontatoimenpiteistä päättämisessä ja niiden täytäntöönpanossa, voi johtaa epidemian leviämiseen edelleen. Nämä menetetyt päivät voivat tarkoittaa eroa pienen epidemian ja vakavan epidemian välillä. Jos kyseinen tauti tai taudinaiheuttaja on erityisen tappava, viivästyminen voi maksaa ihmishenkiä.”

[46] ECDC:n perustamisasetuksen 4 artikla.

[47] ECDC:n ulkoinen arviointi, s. 62.

[48] ECDC:n vahvistamista koskevan komission ehdotuksen 5 artiklan 2 kohta.

[49] EU4Health on EU:n tulevan rahoituskauden (2021–2027) ohjelma, jossa keskitytään erityisesti parantamaan EU:n varautumista merkittäviin rajatylittäviin terveysuhkiin ja vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä: https://ec.europa.eu/health/funding/eu4health_en.

[50] ECDC:n vahvistamista koskevan komission ehdotuksen johdanto-osan 15 kappale ja 8 artiklan 3 kohta.

[51] ECDC:n vahvistamista koskevan komission ehdotuksen 5 b artiklan 1 kohdan j alakohta.

[52] ECDC:n vahvistamista koskevan komission ehdotuksen 5 b artiklan 1 kohdan b alakohta.

[53] Lisätietoja avoimuuden hyödyllisyydestä tässä yhteydessä on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen instituutin julkaisussa ”Science advice in a crisis”, 18.12.2020, saatavilla osoitteessa https://www.instituteforgovernment.org.uk/publications/science-advice-crisis

[54] ECDC, nopea riskinarviointi: Koronaviruspandemia 2019 (covid-19): tietojen toimittamisen lisääminen EU:ssa/ETA:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – seitsemäs päivitys, 25. maaliskuuta 2020, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/rapid-risk-assessment-coronavirus-disease-2019-covid-19-pandemic

[55] ECDC, nopea riskinarviointi: Koronaviruspandemia 2019 (covid-19): tietojen toimittamisen lisääminen EU:ssa/ETA:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – kahdeksas päivitys, 8. huhtikuuta 2020, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/rapid-risk-assessment-coronavirus-disease-2019-covid-19-pandemic-eighth-update

[56] Ks. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen covid-19-tautia koskevan nopean riskinarvioinnin 11. päivitys, 10. elokuuta 2020, s. 18, saatavilla osoitteessa  https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-19-rapid-risk-assessment-20200810.pdf

[57] ECDC-asetuksen 21 artikla.

[58] ECDC, Technical Report, ”ECDC rapid assessment of laboratory practices and needs related to COVID-19”, 18. tammikuuta 2021, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-19-rapid-assessment-laboratory-practices-needs.pdf

[59] Ks. edellä 24 kohta.

[60] Ks. esimerkiksi ECDC, Rapid Risk Assessment, Resurgence of reported cases of COVID-19 in the EU/EEA, the UK and EU candidate and potential candidate countries, 2. heinäkuuta 2020, s. 7, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/RRA-Resurgence-of-reported-cases-of-COVID-19-in-the-EU-EEA.pdf

[61] Ks. esimerkiksi ECDC, Rapid Risk Assessment, Risk of COVID-19 transmission related to the end-of-year festive season, 4.12.2020, s. 10, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Risk-assessment-COVID-19-transmission-related-the-end-of-year-festive-season.pdf . Siinä todetaan seuraavaa: ”Tässä arvioinnissa käytetyt epidemiologiset tiedot riippuvat siitä, ovatko jäsenvaltiot toimittaneet seurantaraportteja tai julkisesti saatavilla olevia verkkosivustoja. Tiedot eivät kuvasta ainoastaan epidemiologista tilannetta, vaan ne riippuvat myös paikallisista testausstrategioista ja paikallisista seurantajärjestelmistä.”

[62] ECDC-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta.

[63] 26 kohta.

[64] ECDC-asetuksen 12 artiklan 1 kohta.

[65] Erityisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan lääkevirasto tai Euroopan kemikaalivirasto.

[66] https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/CommunicationStrategyMB38-2016-2020.pdf

[67] Ks. edellinen alaviite, s. 3/4.

[68] ECDC:n ulkoinen arviointi, s. 21.

[69] Poikkeuksia on kolme: juliste tehokkaasta käsienpesusta (https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/poster-effective-hand-washing), kaksi covid-19-aiheista infografiikkaa (https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/infographic-covid-19) ja kasvomaskit yhteisössä (https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/infographic-using-face-masks-community). Ne ovat saatavilla 26 kielellä.

[70] Ks. Euroopan oikeusasiamiehen käytännön suositukset EU:n hallinnolle aiheesta ”EU:n virallisten kielten käyttö viestinnässä yleisön kanssa”, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/de/correspondence/en/129519.

[71] Oikeusasiamies kirjoitti 20. huhtikuuta 2020 Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajille tehdäkseen joitakin ehdotuksia siitä, miten korkeat avoimuusvaatimukset voidaan säilyttää covid-19-hätätilanteen aikana. Kirjeet ovat saatavilla täällä: https://www.ombudsman.europa.eu/en/case/en/56900

[72] Tämä potentiaali tunnustetaan myös ECDC:n ulkoisessa arvioinnissa (s. 63), jonka mukaan ECDC:stä olisi tultava ”avoin organisaatio, jonka tiedot ja painopisteet ovat helposti saatavilla”.

[73] Eurosurveillance on Euroopan kansanterveysyhteisölle suunnattu avoin foorumi, jolla vaihdetaan tartuntatautien seurantaa, ehkäisyä ja valvontaa koskevia merkityksellisiä havaintoja.

[74] https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/COVID-19-Contract-tracing-scale-up.pdf

[75] https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/ecdc-launches-new-weekly-covid-19-surveillance-report

[76] ECDC, COVID-19 surveillance report, viikko 49, 2020, saatavilla osoitteessa https://covid19-surveillance-report.ecdc.europa.eu/#4_TESSy_data_quality

[77] ECDC, COVID-19 country overview, viikko 49,2020, saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/country-overviews