Strasbourg, 2. toukokuuta 2016

Re: Otsikon "Oikeusasiamies" käyttö EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä Privacy Shield -sopimuksessa

Arvoisa komission jäsen Jourová

Kiitän 11. huhtikuuta 2016 päivätystä vastauksestanne 22. helmikuuta 2016 päivättyyn kirjeeseeni, jonka tarkoituksena oli saada tietoa termin "oikeusasiamies" ehdotetusta käytöstä EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä Privacy Shield -sopimuksessa. Kysyin erityisesti, miten puolueettomuus ja riippumattomuus, jotka ovat olennainen osa oikeusasiamiehen instituutiota, voidaan sovittaa yhteen sen kanssa, että sopimuksessa tarkoitettu toimisto olisi osa valtion virastoja valvovaa ministeriötä.

Huomatkaa, että ensisijaisena huolenaiheenani on pyrkiä varmistamaan, että termiä "oikeusasiamies" eivät käytä elimet, jotka eivät ole riittävän riippumattomia, koska pelkään, että tämä vaarantaisi yleisön luottamuksen toimielimeen. Vaikka näin ei vielä ole EU:n tasolla, saatat olla tietoinen siitä, että termi "oikeusasiamies" nauttii oikeudellista suojaa tietyissä EU:n jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa ja Irlannissa, sekä muissa maissa, kuten Uudessa-Seelannissa.

Huomautan vastauksestanne, että komissio myöntää, että sopimuksessa määrätty oikeusasiamiesmekanismi voi poiketa monilta osin kansainvälisen oikeusasiamiesinstituutin määrittelemästä oikeusasiamiehestä. Katsotte, että ”tämä selittyy mekanismin erityistarkoituksella ja kansallisen turvallisuuden erityisen arkaluonteisella asiayhteydellä”. Oli miten oli, se edellyttää lisäpohdintaa termin "oikeusasiamies" käytön asianmukaisuudesta.

Yksikköni ovat nyt tarkastelleet tietosuojan riittävyyttä koskevaa komission päätösluonnosta, jäljempänä ’päätös’, ja erityisesti liitettä III, joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja signaalitiedustelua koskevasta oikeusasiamiehen mekanismista. Uudesta valitustenkäsittelytehtävästä ulkoministeriössä vastaa alivaltiosihteeri, joka toimii myös kansainvälisen tietotekniikkadiplomatian johtavana koordinaattorina. Liitteessä III olevan 1 artiklan mukaan johtava koordinaattori toimii Privacy Shield -järjestelyn oikeusasiamiehenä ja nimeää tarvittaessa lisää ulkoministeriön virkamiehiä avustamaan häntä hänen tehtäviensä suorittamisessa. Lisäksi täsmennetään, että alivaltiosihteeri on riippumaton Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisöstä ja raportoi suoraan ulkoministerille.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa määritellään henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden olennaiset osat, ja sen kolmannessa kohdassa määrätään, että ”riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista”. Euroopan unionin tuomioistuin on todennut direktiivin 95/46/EY ^[1] nojalla perustettujen kansallisten tietosuojaviranomaisten osalta seuraavaa: ”Julkisen elimen osalta ’riippumattomuudella’ tarkoitetaan yleensä asemaa, jolla varmistetaan, että kyseinen elin voi toimia täysin vapaasti ottamatta vastaan ohjeita tai ilman minkäänlaista painostusta ”.^[2] Päätöstä koskevassa äskettäisessä lausunnossaan [3] 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä ilmaisi huolensa siitä, että tämä uusi elin ei ole ”riittävän riippumaton eikä sillä ole riittäviä valtuuksia hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti eikä se takaa tyydyttävää oikeussuojakeinoa erimielisyystapauksissa”. Tätä taustaa vasten haluaisin esittää joitakin lisähuomautuksia oikeusasiamiesmekanismin ominaispiirteistä, jotka perustuvat osittain tietosuojatyöryhmän äskettäiseen lausuntoon:

Ensinnäkin ehdotettu oikeusasiamies toimii sekä johtavana koordinaattorina että alivaltiosihteerinä. Päätöksen sanamuodon perusteella ei ole selvää, ovatko nämä kaksi kantaa aina yhteneväisiä. Jos näin ei ole, on epäselvää, kumpi kahdesta nimitetystä virkamiehestä toimii oikeusasiamiehenä tulevaisuudessa, jos jompikumpi heistä toimii oikeusasiamiehenä.

Toiseksi alisihteeriksi / ylemmäksi koordinaattoriksi nimittämiseen vaadittava kokemus ja pätevyys eivät välttämättä vastaa oikeusasiamiehen tehtävään vaadittavaa kokemusta ja pätevyyttä. Päätökseen ei sisälly menettelysääntöjä, joilla pyrittäisiin ehkäisemään oikeusasiamiehen valintaan ja nimittämiseen liittyviä eturistiriitoja. Olisi hyödyllistä säätää tältä osin tarvittavista suojatoimista, erityisesti siitä, että eturistiriidat arvioidaan ennen virkamiesten nimittämistä oikeusasiamiehen tehtävään.

Kolmanneksi päätöksessä ei ole erityissäännöksiä oikeusasiamiehen erottamisesta. Kuten edellä mainitussa tietosuojatyöryhmän lausunnossa todetaan, voitaisiin näin ollen ymmärtää, että oikeusasiamies voidaan erottaa tehtävästään samalla tavalla kuin hänet voidaan erottaa tehtävässään alisihteerinä, mikä saattaa heikentää elimen riippumattomuutta.

Neljänneksi päätöksen 3 artiklassa todetaan, että oikeusasiamies tekee tiivistä yhteistyötä muiden Yhdysvaltojen hallituksen virkamiesten, myös asianmukaisten riippumattomien valvontaelinten, kanssa sen varmistamiseksi, että pyynnöt käsitellään ja ratkaistaan sovellettavien lakien ja politiikkojen mukaisesti. Oikeusasiamies koordinoi toimintaansa tiiviisti erityisesti kansallisen tiedusteluviraston johtajan toimiston, oikeusministeriön ja tarvittaessa muiden Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuuteen osallistuvien osastojen ja virastojen sekä tarkastusviranomaisten (Inspectors General), tiedonvapauslain (Freedom of Information Act Officers) ja kansalaisvapauksien ja yksityisyyden suojasta vastaavien virkamiesten kanssa. Tässä säännöksessä ei täsmennetä yksityiskohtaisesti, minkä kehyksen puitteissa ja mitä tarkoituksia varten tämä tiivis koordinointi toteutetaan. Esimerkiksi vastuun ja tutkintavaltuuksien jakamisesta tämän yhteensovittamisen yhteydessä ei ole selvyyttä.

Huolimatta siitä, että oikeusasiamies on toiminnallisesti riippumaton Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisöstä, ulkoministeriö, jossa se toimii, on Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta vastaava toimeenpaneva osasto. Tämä osasto käyttää USA:n tiedusteluyhteisön tarjoamaa tiedustelutietoa. Kun otetaan huomioon tämä seikka ja oikeusasiamiehen velvollisuus raportoida Secretary of Statelle, voitaisiin väittää, että tämä ei tarjoa tarvittavaa etäisyyttä tiedusteluyhteisöön, jotta elin voi toimia riippumattomasti.

Edellä esitetyt seikat kuvastavat huolenaiheitani tässä asiassa, erityisesti termin "oikeusasiamies/oikeusasiamies" käytön osalta, ja kiitän teitä vielä kerran siitä, että olette tarkastelleet niitä.

Vilpittömästi,

Emily O'Reilly

[1] Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (EYVL L 281 ,, 23.11.1995, s. 31).

[2] Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C‑518/07, komissio v. Saksa, 9.3.2010 antama tuomio (Kok. 2010, s. I-1885, 18 kohta).

[3] Tietosuojatyöryhmän lausunto 01/2016 EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tietosuojan riittävyyttä koskevasta päätösluonnoksesta, annettu 13. huhtikuuta 2016, http://ec.europa.eu/justice/data-protection/article-29/documentation/opinion-recommendation/files/2016/wp238_en.pdf