Kantelija on tietotekniikkayritys, joka osallistui komission tarjouskilpailuun. Komissio pyysi kaikkia tarjoajia suorittamaan kaksi tapaustutkimusta, jotta se voisi arvioida niiden teknisiä kykyjä.

Kantelija arvosteli sitä, että yksi tapaustutkimuksista oli hyvin samankaltainen kuin erään EU:n viraston äskettäin järjestämä tarjouskilpailu. Se väitti, että tämä antoi tarjouskilpailun voittaneille yrityksille kilpailuedun komission tarjouskilpailussa. Kantelija arvosteli myös komission päätöstä olla paljastamatta niiden henkilöiden nimiä, jotka arvioivat ehdotukset komissiolle.

Oikeusasiamies totesi tutkimuksensa jälkeen, että komission suunnittelema tarjouskilpailumenettely ei antanut kilpailuetua tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajalle. Arvioijien nimien julkistamisen osalta oikeusasiamies ehdottaa, että komissio harkitsisi tällaisten nimien julkistamista tulevaisuudessa.

Kantelija oli Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen kohteena. OLAF ilmoitti tutkimuksensa tuloksista kolmannelle osapuolelle, ja tiedot julkaistiin kantelijan kotimaassa ilmestyneessä lehtiartikkelissa. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoi, että tietojen luovuttaminen on EU:n tietosuojasääntöjen vastaista. Tämän jälkeen kantelija pyysi OLAFia myöntämään väärinkäytökset henkilötietojen paljastamisessa ja pyytämään sitä anteeksi.

OLAF kieltäytyi alun perin tekemästä niin. Oikeusasiamiehen tutkimuksen jälkeen se kuitenkin lähetti kantelijalle kirjeen, jossa se pahoitteli sitä, ettei tämä toiminut tietosuojasääntöjen mukaisesti hänen tapauksessaan, ja pyysi häneltä anteeksi. Vaikka kantelija ei ollut tyytyväinen anteeksipyyntöön, oikeusasiamies katsoi täyttävänsä kantelijan vaatimuksen ja päätteli näin ollen, ettei kantelijalla ollut perusteita jatkaa kantelun tutkimista.

Kantelija teki maaliskuussa 2005 komissiolle kantelun, jossa hän väitti Suomen rikkoneen direktiiviä 95/46/EY yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. Hän valitti komissiolle yhden Suomen kunnan julkaisseen verkkosivustollaan arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja hänen tyttärestään. Kantelija väitti, ettei komissio ollut tutkinut hänen kanteluaan asianmukaisesti ja että se oli virheellisesti kieltäytynyt antamasta hänen tutustua asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti tiettyihin komission tutkimuksiin liittyneisiin asiakirjoihin.

Kantelijan väitteestä, jonka mukaan komission pitäisi nostaa unionin tuomioistuimessa kanne Suomea vastaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 258 artiklan nojalla, oikeusasiamies muistutti, että SEUT 258 artiklaa sovelletaan yleensä vain silloin, kun EU:n lainsäädännön vastainen hallinnollinen käytäntö on jatkuva ja yleisluonteinen. Lisäksi jäsenvaltiota vastaan ei voida nostaa kannetta unionin tuomioistuimessa SEUT 258 artiklan nojalla, jos jäsenvaltio on saattanut hallinnollisen käytäntönsä EU:n lainsäädännön mukaiseksi, ennen kuin sille on lähetetty perusteltu lausunto. Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että Suomen paikallisviranomaisille laadittuja ohjeita oli muutettu maaliskuussa 2008 siten, että paikallisviranomaisten oikeutta tietosuojaan oli parannettu. Koska nykyiset paikallisviranomaisia koskevat ohjeet vaikuttavat olevan tietosuojasääntöjen mukaiset, komissiolla ei ole mitään perustetta nostaa kannetta Suomea vastaan. Oikeusasiamies piti hyvänä sitä, että komissio jatkoi asian seuraamista, siltä osin kuin sen kohteena olevan kysymyksen käsittely jatkui tuomioistuimissa Suomessa.

Oikeusasiamies ei näin ollen todennut hallinnollista epäkohtaa sen väitteen osalta, että komissio ei olisi tutkinut kantelua asianmukaisesti.

Mitä tulee väitettyyn virheelliseen kieltäytymiseen tiettyjen asiakirjojen antamisesta kantelijalle tutustumista varten, oikeusasiamies pani merkille, että hänen tutkimuksensa aikana komissio päätti antaa kantelijalle oikeuden tutustua asianomaisiin asiakirjoihin. Näin komissio oli sopinut väitteen ja vaatimuksen.