Ursula von der Leyen presidentti Euroopan komissio

 

Strasbourg, 3.2.2021

Aihe: Strateginen tutkimus ^[1] OI/2/2021/MMO siitä, miten Euroopan komissio valvoo EU:n varoja, joita käytetään edistämään vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään

Arvoisa puhemies

Yksi laitoshoidosta luopumisen päätavoitteista on antaa tällaisissa laitoksissa oleville henkilöille mahdollisuus elää elämäänsä arvokkaasti ja osallistua yhteisöön. Covid-19-kriisi on kuitenkin antanut lisäpontta kiireelliselle tarpeelle asettaa vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden itsenäinen elämä etusijalle. Viimeaikaiset raportit, joiden mukaan laitosympäristössä asuvien henkilöiden määrä ei ole laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana 27 jäsenvaltiossa, antavat erityistä aihetta huoleen.

Pandemian aikana vaikutukset kohdistuivat erityisesti vammaisten ja ikääntyneiden asuinlaitoksiin. Ihmisten terveyden ja hengen suojeleminen näissä laitoksissa osoittautui hyvin vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi. On saatu näyttöä siitä, että asianomaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet riittäviä toimenpiteitä tällaisissa laitoksissa asuvien suojelemiseksi. Monissa jäsenvaltioissa sen sijaan, että etusijalle olisi asetettu kiireelliset toimenpiteet ihmisten integroimiseksi uudelleen yhteisöön, monet instituutiot suljettiin, millä oli tuhoisia seurauksia.^[2] Tämän kirjeen liitteessä II tarkastellaan näitä kysymyksiä yksityiskohtaisemmin.

Olen aiemmin tarkastellut sitä, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastoja) käytetään osana oikeutta itsenäiseen asumiseen ja laitoshoidon lopettamiseen (laitoshoidosta luopuminen). Tämä oikeus vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ^[3], jonka sopimuspuoli EU on ^[4]. Laitoshoidosta luopuminen on kuitenkin merkityksellistä vammaisten henkilöiden lisäksi myös ikääntyneille henkilöille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille institutionaalisissa laitoksissa, kuten komissio itsekin myöntää ^[5]. Kahdessa päätöksessäni, jotka koskivat EU:n rahoittamia hankkeita, jotka liittyivät Unkarin ja Portugalin asuntolaitoksiin, korostin, että ERI-rahastoja on käytettävä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien puolustamiseen. Tämän kirjeen liitteessä III annetaan tarkempia tietoja tästä asiasta ja oikeusasiamiehen aiemmista tutkimuksista. Haluan tässä yhteydessä kiittää komissiota sen rohkaisevista jatkotoimista asiassa 1233/2019/MMO esittämieni parannusehdotusten johdosta, jotka toimistoni vastaanotti äskettäin ja jotka on otettu huomioon jäljempänä.

Olen nyt päättänyt tutkia tarkemmin komission roolia sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden hallitukset käyttävät ERI-rahastoja edistääkseen vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden itsenäistä elämää.

Koska ERI-rahastojen hallinnointi on komission ja kansallisten viranomaisten yhteisellä vastuulla ^[6], pyydän kansallisen tason kollegoiltani Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kautta palautetta. Tämä voisi mahdollisesti perustua valituksiin, joita he ovat saaneet laitoshoitolaitosten olosuhteista.

Uskon, että tämä tutkimus auttaa parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien elinoloja ja siten EU:n perusoikeuskirjassa ^[7] ja YK:n vammaisyleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien täytäntöönpanoa.

Olisin kiitollinen, jos saisitte vastauksenne liitteessä 1 esitettyihin kysymyksiin 30. huhtikuuta 2021 mennessä ja ehdottaisitte sen julkaisemista, ellette vastusta sitä. Kiitän Teitä etukäteen komission vastauksesta.

Tutkinnasta vastaava käsittelijä on Maria Moustakali.

Vilpittömästi,

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

 

 

Liitteet:

Liite I

Liite II

Liite III

 

Liite I

Talouden toimijan kysymykset asiakirjassa OI/2/2021/MMO

Olisi hyödyllistä, jos komissio voisi antaa tietoja seuraavista tulevaa rahoituskautta (2021–2027) koskevista kysymyksistä:

i) Voisiko komissio tarkentaa vastaustaan oikeusasiamiehen parannusehdotuksiin asioissa 417/2018/JN ja 1233/2019/MMO siitä, miten se aikoo seurata ERI-rahastojen käyttöä tässä asiassa ja mitä toimenpiteitä on suunnitteilla, jos ERI-rahastoja käytetään vastoin YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimuksia?

Aikooko komissio erityisesti tehostaa valvontatehtäväänsä?  Aikooko komissio tehdä muutoksia tai parannuksia käytännön ohjeisiin, jotka koskevat sen vastuuhenkilöitä ja kansallisia viranomaisia EU:n rahoittamien hankkeiden käsittelyssä?

ii) Aikooko komissio soveltaa laitoshoidosta luopumista edistäviin ohjelmiin liittyvään rahoitukseen erityisvaatimuksia?

iii) Aikooko komissio toteuttaa lisätoimenpiteitä tai -rahoitusta laitoshoidosta luopumisen edistämiseksi aktiivisesti edellä covid-19-toimien yhteydessä yksilöityjen akuuttien ongelmien perusteella?

iv) Voisiko komissio ilmoittaa toimistolleni Itävallassa ja Puolassa sijaitsevia laitoshoitolaitoksia koskevien rikkomusvalitusten ^{tilanteesta [8],} sillä ymmärrämme, että niitä yhteisrahoitetaan ERI-rahastoista?

v) Voisiko komissio selittää, missä olosuhteissa se ylipäätään harkitsisi rikkomusmenettelyn aloittamista jäsenvaltiota vastaan ERI-rahastojen käytöstä, jos sen mielestä ERI-rahastojen käyttöä pitkäaikaisten asuntolaitosten tukemiseen ei kielletä yleisesti ja ehdottomasti?

vi) Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija ja oikeutta asianmukaiseen asumiseen käsittelevä YK:n erityisraportoija kirjoittivat komissiolle toukokuussa 2020. Kirjeessään he ilmaisivat huolensa EU:n varojen järjestelmällisestä käytöstä vammaisuuteen perustuvan laitoshoidon edistämiseksi kaikkialla Euroopassa. Onko komissio vastannut? Jos vastaus on kyllä, voisiko komissio jakaa vastauksensa oikeusasiamiehen kanssa?

Liite II

Laitoshoidosta luopuminen ja covid-19-pandemian vaikutukset

1. Toukokuussa 2020 vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija ja oikeutta asianmukaiseen asumiseen käsittelevä YK:n erityisraportoija kirjoittivat komission puheenjohtajalle ja toivat esiin huolensa siitä, ovatko tietyt EU:n rahoittamat hankkeet YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artiklan mukaisia. Ne totesivat erityisesti seuraavaa:

”Jatkamalla rahoitustukea hankkeille, joilla edistetään ja vakiinnutetaan vammaisten henkilöiden laitoshoitoa, Euroopan komissio tukee, legitimoi ja edistää aktiivisesti vammaisuuden lääketieteellisen mallin jatkamista, mikä heikentää vammaisyleissopimuksen hyväksymisessä saavutettua edistystä, ja kannustaa valtioita ylläpitämään vanhentuneita, tehottomia ja syrjiviä puitteita, jotka loukkaavat vammaisten henkilöiden oikeuksia.”^[9]

2. Komissio on myös äskettäin [10] saanut kaksi rikkomista koskevaa kantelua, jotka koskevat ERI-rahastoista yhteisrahoitettujen laitoshoitolaitosten rakentamista. Heinäkuussa tehty kantelu koski kahdeksaa äskettäin perustettua vammaislaitosta Itävallassa ^[11]. elokuussa tehty kantelu koski institutionaalisten laitosten rakentamista Puolaan ^[12].

3. Tähän liittyen laitoshoidosta avohoitoon siirtymistä käsitelleen eurooppalaisen asiantuntijaryhmän tuoreessa raportissa ^[13] esitetään edistyminen (tai pikemminkin sen puute) laitoshoidosta luopumisessa 27 jäsenvaltiossa kymmenen viime vuoden aikana. Yksi keskeisistä havainnoista on, että laitosympäristössä asuvien henkilöiden määrä ei ole vähentynyt kyseisenä ajanjaksona.

4. Covid-19-pandemian vaikutus vanhusten laitoshoitoon oli erityisen merkittävä. Ikääntyneiden henkilöiden suojelu on EU:n perusoikeuskirjan mukainen itsenäinen velvoite: Ikään perustuva syrjintä on kielletty perusoikeuskirjan 21 artiklassa, kun taas 25 artiklassa vahvistetaan ikääntyneiden henkilöiden oikeudet.

5. Suuri osa ikääntyneistä henkilöistä on vammaisia esimerkiksi heikentyneen fyysisen vahvuuden sekä kognitiivisten ja aistivammojen vuoksi. Tätä varten vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija on korostanut tämän erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän erityistarpeita YK:n vammaisyleissopimuksen yhteydessä ja korostanut, että heidän on voitava saada esteettömiä, asianmukaisia ja kohtuuhintaisia yhteisöpohjaisia tukipalveluja.^[14]

6. On näyttöä siitä, että ikääntyneitä syrjittiin kielteisesti terveydenhuollon saatavuuden osalta ja että mielivaltaisia triaging-järjestelmiä otettiin käyttöön, joissakin tapauksissa ennenaikaisesti. Useissa jäsenvaltioissa iäkkäitä henkilöitä, jotka olivat saaneet covid-19-tartunnan institutionaalisissa laitoksissa, ei koskaan siirretty sairaalaan, ja näissä laitoksissa ei ollut riittävästi varusteltua ja resursoitua henkilöstöä, joka olisi joutunut tarjoamaan etulinjan terveydenhuoltoa. Amnesty International dokumentoi tämän vanhusten syrjinnän Belgian laitoksissa, millä oli tuhoisia seurauksia.^[15] Vaikeudet valvoa patogeenejä vanhusten laitoshoitolaitoksissa osoittavat, että on kiireesti siirryttävä erilaiseen hoitomalliin tämän erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän osalta.

7. Yksi laitoshoidosta luopumisen päätavoitteista on antaa kyseisille henkilöille mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää ja osallistua yhteisöön. Covid-19-pandemia on kuitenkin kiinnittänyt erityistä huomiota joihinkin muihin laitoshoitoa koskeviin tärkeisiin kysymyksiin. Pandemian aikana asuntolaitokset eri puolilla Euroopan unionia joutuivat vakavien taudinpurkausten ^{kohteeksi [16],} millä oli usein tuhoisia seurauksia. On saatu näyttöä siitä, että asianomaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet riittäviä toimenpiteitä tällaisissa laitoksissa asuvien suojelemiseksi, sillä EU:n laitoshoitolaitoksissa on todennäköisesti kymmeniä tuhansia covid-19-kuolemia. Monissa jäsenvaltioissa monet instituutiot suljettiin sen sijaan, että ne olisivat asettaneet etusijalle kiireelliset toimenpiteet ihmisten integroimiseksi uudelleen yhteisöön ^[17].

Liite III

Tapauksiin 417/2018/JN ja 1233/2020/MMO perustuva tausta

8. Oikeusasiamies sai äskettäin päätökseen kaksi tutkimusta, jotka koskivat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) käyttöä vammaisten henkilöiden asuntolaitoksia koskevissa hankkeissa.^[18] Kyseisissä tapauksissa tehdyt päätökset perustuivat seuraaviin näkökohtiin.

9. Euroopan unioni on sitoutunut turvaamaan perusoikeudet, mukaan lukien vapauden olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi sekä mielivaltaisen vapaudenriiston ja syrjinnän, myös vammaisuuteen perustuvan syrjinnän, kiellon ^[19]. Perusoikeuskirjan 26 artiklassa määrätään erityisesti seuraavaa: ”Unioni tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa heidän riippumattomuutensa, sosiaalinen ja ammatillinen integroitumisensa ja osallistumisensa yhteisön elämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.”

10. Lisäksi EU on hyväksynyt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jonka määräykset ovat nyt erottamaton osa EU:n oikeusjärjestystä. Vammaisyleissopimuksen 19 artiklassa todetaan, että yleissopimuksen osapuolet ”tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet, ja toteuttavat tehokkaita ja asianmukaisia toimenpiteitä helpottaakseen sitä, että vammaiset henkilöt voivat käyttää tätä oikeutta täysimääräisesti, ja heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön”. Lopuksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on todennut, että jatkuvat investoinnit laitoshoitoon haittaavat itsenäisen elämän ja yhteisöön kuulumisen oikeuden täysimääräistä toteutumista [20]^[21].

11. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista annettua asetusta sääntelevän EU:n asetuksen [22], jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, mukaan ”[j]os unioni pyrkii lisäämään taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sen olisi ERI-rahastojen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman huomioon ottamista sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, SEUT-sopimuksen 10 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti ottaen erityisesti huomioon esteettömyyden vammaisten henkilöiden kannalta sekä perusoikeuskirjan 5 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan ketään ei vaadita tekemään pakkotyötä”(kursivointi tässä).^[23]

12. Asiaa 1233/2019/MMO koskevan tutkimuksen yhteydessä komissio totesi, että yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sisältää erityisiä säännöksiä ^[24] vammaisten henkilöiden osallisuudesta ja syrjinnän kieltämisestä. Komissio jatkoi, että ERI-rahastot edistävät aktiivisesti oikeutta itsenäiseen elämään investoimalla prosessiin, jossa siirrytään laitoshoidosta/asuinhoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin. Lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta annetussa asetuksessa (ESR-asetus)^[25] säädetään nimenomaisesti toimista, joilla helpotetaan siirtymistä laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti moniperusteisesta syrjinnästä kärsivien osalta (8 artikla).

13. Komissio vastasi myönteisesti myös oikeusasiamiehen parannusehdotuksiin molemmissa asioissa 417/2018/JN ja 1233/2019/MMO. Komissio esitti erityisesti muutokset, joita se on ehdottanut yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (ja yksittäisiä rahoitusohjelmia koskeviin asetuksiin)^[26] tulevalle rahoituskaudelle sen varmistamiseksi, että kansalliset ohjelmat, joita osarahoitetaan ERI-rahastoista, ovat YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisia. Komissio totesi, että painopiste on yhteisöperustaisiin palveluihin siirtymisen tukemisessa ja että se on jäsenvaltioille antamissaan ohjeissa korostanut, että pitkäaikaisten laitosten rakentaminen ja kunnostaminen ei niiden koosta riippumatta ole etusijalla ERI-rahastoissa.

14. Komissio on ottanut tulevaa ohjelmakautta varten käyttöön ”mahdollistavat edellytykset”, joilla varmistetaan, että tätä varten on olemassa tarvittavat edellytykset. Komissio ehdotti erityisesti seuraavaa:

- Horisontaalinen mahdollistava edellytys YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanolle ja soveltamiselle. Tämän horisontaalisen edellytyksen täyttymisen arvioimiseksi jäsenvaltioiden olisi arvioitava, onko niillä käytössä kansallinen kehys vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien tavoitteet mitattavissa olevine tavoitteineen sekä tiedonkeruu- ja seurantamekanismit. Jäsenvaltioiden on myös arvioitava, onko olemassa järjestelyjä sen varmistamiseksi, että niiden vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevat politiikat, lainsäädäntö ja normit otetaan asianmukaisesti huomioon ERI-rahastoja saavien ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Jos tällainen mahdollistava edellytys ei täyty, ehdotus ei ole tukikelpoinen.

Temaattiset mahdollistavat edellytykset, jotka liittyvät laitoshoidosta luopumista ja yhteisöperustaisia palveluja edistäviin erityisiin tukityyppeihin. Näitä ovat muun muassa seuraavat: i) syrjäytyneiden yhteisöjen integroitumisen tukeminen edellyttäen, että jäsenvaltioilla on käytössä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys, joka sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon; ja ii) terveydenhuollon yhdenvertaisen saatavuuden tukeminen, joka edellyttää mahdollistavaa edellytystä terveysalan kansallisessa tai alueellisessa strategisessa toimintapoliittisessa kehyksessä, joka sisältää toimenpiteitä yhteisöperustaisten palvelujen edistämiseksi.

15. Seurantakomiteat seuraavat tiiviisti mahdollistavien edellytysten täyttymistä ja niiden soveltamista koko ohjelmakauden ajan ja keskustelevat niistä komission kanssa. Jos mahdollistava edellytys ei enää täyty, komission yksiköt aloittavat kuulemismenettelyn, joka voi johtaa taloudellisiin seurauksiin, komissio totesi.

16. Komissio ilmoitti järjestävänsä koulutusta sekä omalle henkilöstölleen että kansallisella tasolla tietoisuuden lisäämiseksi tällä alalla.

17. Komissio toisti kuitenkin, että ei ole oikeusperustaa, jonka nojalla voitaisiin sulkea pois EU:n varojen kohdentaminen pitkäaikaisia oleskelutiloja tarjoaville laitoksille, ja että on jäsenvaltioiden eikä komission vastuulla valita ja toteuttaa ERI-rahastoista tuetut yksittäiset toimet.

 

[1] Oikeusasiamies suorittaa strategisia tutkimuksia omasta aloitteestaan, jos hän katsoo siihen olevan perusteita. Mahdollisten hallinnollisten epäkohtien tutkimisen lisäksi näiden tutkimusten tarkoituksena on auttaa asianomaista toimielintä ja edistää hyviä hallintokäytäntöjä.

[2] Tästä ovat osoituksena esimerkiksi covid-19-vammaisoikeuksien seurantavälineen raportti https://covid-drm.org/assets/documents/Disability-Rights-During-the-Pandemic-report-web.pdf ja Amnesty Internationalin raportti covid-19:n vaikutuksista ikääntyneiden hoitokoteihin Belgiassa https://www.amnesty.be/IMG/pdf/20201116_rapport_belgique_mr_mrs.pdf.

[3] Vammaisyleissopimus on oikeudellisesti sitova yleissopimus, jonka sopimuspuoli EU on ollut vuodesta 2011. Vammaisyleissopimuksen 19 artiklassa määrätään vammaisten henkilöiden oikeudesta itsenäiseen elämään: https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html,

[4] https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1138

[5] https://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/themes/social-inclusion/desinstit/

[6] Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti. 

[7] Erityisesti sen 21, 25 ja 26 artiklassa.

[8] CHAP(2020) 02159 ja CHAP(2020) 01883.

[9] https://spcommreports.ohchr.org/TMResultsBase/DownLoadPublicCommunicationFile?gId=25267

[10] Romaniaa koskevan rikkomuskantelun lisäksi, joka on toimitettu yli vuosi sitten [CHAP(2019) 3555] ja jossa komissio on jo lähettänyt kantelijalle menettelyn päättämistä edeltävän kirjeen.

[11] CHAP(2020) 01883

[12] CHAP(2020) 02159

[13] https://deinstitutionalisation.com/2020/05/29/one-step-forward-two-steps-back/

[14] https://www.ohchr.org/EN/Issues/Disability/SRDisabilities/Pages/SupportingTheAutonomyOlderPersons.aspx

[15] https://www.amnesty.be/IMG/pdf/20201116_rapport_belgique_mr_mrs-3.

[16] Kuten myös YK:n erityisraportoijien komissiolle toukokuussa 2020 lähettämässä kirjeessä mainitaan.

[17] Ks. esimerkiksi raportti COVID-19 Disability Rights Monitor Report, osa 3, https://covid-drm.org/assets/documents/Disability-Rights-During-the-Pandemic-report-web.pdf. 

[18] Asia 417/2018/JN https://www.ombudsman.europa.eu/en/case/en/52034 ja asia 1233/2020/MMO https://www.ombudsman.europa.eu/en/case/en/55112.

[19] Perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla.

[20] Yleiskommentti nro 5, 27 päivänä lokakuuta 2017, 15 kohta ja 15 kohdan e alakohta.

[21] Lisäksi YK:n komitean mielestä EU:n varoja ei pitäisi käyttää olemassa olevien instituutioiden ylläpitämiseen, ja on tarpeen ”vahvistaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käytön seurantaa sen varmistamiseksi, että niitä käytetään yksinomaan vammaisten henkilöiden tukipalvelujen kehittämiseen paikallisyhteisöissä eikä instituutioiden uudistamiseen tai laajentamiseen”. Lisäksi komitea suositteli, että ”Euroopan unioni keskeyttää, peruuttaa ja perii takaisin maksut, jos perusoikeuksien kunnioittamista koskevaa velvoitetta rikotaan” [päätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta, 51 kohta].

[22] Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 johdanto-osan 13 kappale: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32013R1303.

[23] Ks. myös yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artikla.

[24] Ennakkoehto 9.1 edellyttää, että on olemassa ja pannaan täytäntöön köyhyyden vähentämistä koskeva kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jonka tavoitteena on työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivinen osallistaminen ottaen huomioon työllisyyden suuntaviivat, jotka kattavat toimenpiteet laitoshoidosta avohoitoon siirtymiseksi. Yleisessä ennakkoehdossa nro 3 edellytetään, että on olemassa hallinnolliset valmiudet panna täytäntöön ja soveltaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus ERI-rahastojen alalla neuvoston päätöksen 2010/48/EY mukaisesti.

[25] Asetus (EU) N:o 1304/2013 Euroopan sosiaalirahastosta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32013R1304.

[26] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä [COM(2018) 375]: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM%3A2018%3A375%3AFIN.