Kantelu

1. Kantelu koskee (i) komission tapaa käsitellä kantelua, joka liittyi väitettyyn etnisistä syistä tapahtuneeseen syrjintään ja siihen liittyviin kysymyksiin Erasmus-opiskelijavaihdossa sekä (ii) pyyntöä saada tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin.

2. Kantelun tehnyt nainen on romanitaustainen Suomen kansalainen. Tässä käsiteltävien tapahtumien ajankohtana kantelija opiskeli suomalaisessa ammattikorkeakoulussa (jäljempänä ”lähettävä oppilaitos”). Vuonna 2011 hän osallistui Erasmus-opiskelijavaihtoon[1]. Vaihdon aikana hän opiskeli korkea-asteen oppilaitoksessa Alankomaissa (jäljempänä ”isäntäoppilaitos”).

3. Kantelijan vaihto keskeytettiin ennakoitua aikaisemmin, kun hän oli hyökännyt toisen opiskelijan kimppuun isäntäoppilaitoksessa. Kantelija katsoi, että hänen oleskelunsa isäntäoppilaitoksessa keskeytettiin hänen romanitaustansa vuoksi, koska joukko muita opiskelijoita, jotka eivät kuuluneet etniseen vähemmistöön, sai jatkaa opiskeluaan, vaikka he olivat ensin käyneet hänen kimppuunsa kolmasti.

4. Kantelijan sisar kirjoitti marraskuussa 2011 Euroopan komissiolle sekä Suomen ja Alankomaiden kansallisille toimistoille[2] ja pyysi näitä ryhtymään asianmukaisiin toimiin. Komissio keskusteli tapauksesta molempien kyseessä olevien kansallisten toimistojen kanssa. Se katsoi, ettei sille esitettyjen todisteiden pohjalta mikään viitannut siihen, että Erasmus-oppilaitoksen peruskirjan[3] ehtoja olisi rikottu.

5. Kantelija kirjoitti komissiolle uudelleen 26. maaliskuuta 2012 ja pyysi saada tutustua asiakirjoihin, joita lähettävä oppilaitos ja isäntäoppilaitos olivat lähettäneet komissiolle asiassa. Hän oli tyytymätön komissiolta saamaansa vastaukseen.

6. Kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen 10. kesäkuuta 2012.

Tutkimuksen aihe

7. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen seuraavista väitteistä ja vaatimuksista:

Väitteet

(1) Komissio ei (i) asianmukaisesti selvittänyt tosiasiallista taustaa, johon se perusti päätöksensä kantelijan tapauksessa; (ii) varmistanut kantelijan oikeuksien asianmukaista suojelua eikä (iii) tutkinut kantelijan väitettä etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä.

(2) Komissio ei antanut kantelijan tutustua asiakirjoihin, joita hän pyysi 26. maaliskuuta 2012.

Vaatimukset

(1) Komission olisi annettava kantelijalle yksityiskohtainen selvitys siitä, miten se käsitteli hänen tapaustaan, joka liittyi hänen erottamiseensa isäntäoppilaitoksesta.

(2) Komission olisi annettava kantelijan tutustua asiakirjoihin, joita hän pyysi 26. maaliskuuta 2012.

Tutkimus

8. Oikeusasiamies pyysi 11. heinäkuuta 2012 komissiolta lausuntoa edellä esitetyistä väitteistä ja vaatimuksista. Komissio lähetti lausuntonsa 28. marraskuuta 2012.

9. Komission lausunto välitettiin kantelijalle huomautuksia varten. Kantelija esitti huomautuksia komission lausunnosta 4. joulukuuta 2012 ja 3. tammikuuta 2013. Kantelijan sisar esitti myös huomautuksia komission lausunnosta 4. joulukuuta 2012 ja toi esiin pääosin samat näkemykset kuin kantelija.

Oikeusasiamiehen analyysi ja johtopäätökset

Alustavat huomiot

10. Huomautuksissaan kantelija toi esiin joukon väitteitä, jotka koskivat tapaa, jolla lähettävä oppilaitos, isäntäoppilaitos ja kansalliset toimistot olivat käsitelleet hänen tapaustaan. Hän näytti myös kehottavan oikeusasiamiestä tutkimaan, oliko Alankomaiden ja Suomen kansallista lainsäädäntöä noudatettu asianmukaisesti. Näiden väitteiden tutkiminen ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, joka hänen ohjesääntönsä 2 artiklan 1 kohdan mukaan rajoittuu Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimintaan.

11. Huomautuksissaan kantelija näytti kyseenalaistavan myös komission toimien oikea-aikaisuuden hänen tapauksessaan. Tältä osin oikeusasiamies toteaa, että ei vaikuta siltä, että kantelija olisi saattanut tämän kysymyksen komission tietoon ennen kuin hän otti asian esille oikeusasiamiehen kanssa, kuten oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Väitettä ei siten tällä hetkellä voida ottaa käsiteltäväksi. Komission käyttämä aika vaikuttaa joka tapauksessa kohtuulliselta.

A. Väite, jonka mukaan komissio ei asianmukaisesti selvittänyt tapauksen tosiasiallista taustaa, varmistanut kantelijan oikeuksien asianmukaista suojelua eikä tutkinut kantelijan väitettä etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä, ja ensimmäinen vaatimus

Oikeusasiamiehelle esitetyt argumentit

12. Kantelussaan kantelija väitti, että komissio ei (i) asianmukaisesti selvittänyt tosiasiallista taustaa, johon se perusti päätöksensä kantelijan tapauksessa, (ii) varmistanut kantelijan oikeuksien asianmukaista suojelua eikä (iii) tutkinut kantelijan väitettä etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä. Hän vaati, että komission olisi annettava hänelle yksityiskohtainen selvitys siitä, miten se käsitteli hänen tapaustaan, joka liittyi hänen erottamiseensa isäntäoppilaitoksesta.

13. Lausunnossaan komissio totesi, että tämä tapaus oli ollut äärimmäisen monimutkainen ja epätavallinen, kun otetaan huomioon, että Euroopassa on opiskelijavaihdossa joka vuosi 235 000 Erasmus-opiskelijaa. Tapauksen taustan osalta komissio selitti, että se oli selittänyt tosiasiat kantelijalle 13., 28. ja 29. marraskuuta 2011 lähettämissään sähköposteissa. Komission yksiköt olivat olleet yhteydessä sekä Alankomaiden että Suomen kansallisiin toimistoihin ja pyytäneet niiltä tietoa toimista, joita ne olivat toteuttaneet asian tutkimisen ja tarkastelun yhteydessä. Komissio myös tarkisti, olivatko molemmat kansalliset toimistot toimineet velvollisuuksiensa ja vastuidensa mukaisesti. Se lisäsi, että sen käsityksen mukaan sekä lähettävä oppilaitos että isäntäoppilaitos ja ainakin alkuun myös kantelija vaikuttivat tehneen yhteisen johtopäätöksen, että kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu oli keskeyttää kantelijan Erasmus-vaihto isäntäoppilaitoksessa aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu.

14. Mitä tuli kantelijan oikeuksien suojeluun, komissio selitti, että lähettävän oppilaitoksen laatimasta raportista kävi ilmi, että kantelija oli saanut kopion Erasmus-opiskelijan peruskirjasta ennen lähtöään Alankomaihin. Peruskirjassa määrätään erityisesti, että opiskelijoiden olisi noudatettava isäntäoppilaitoksen sääntöjä ja määräyksiä, ja täsmennetään, miten toimia, jos ongelmia ilmenee. Tässä tapauksessa kantelija oli itse sähköpostissa ehdottanut, että hänen oleskelunsa isäntäoppilaitoksessa keskeytetään, ja pitänyt sitä parhaana ratkaisuna kyseisessä tilanteessa, vaikka hän muuttikin mieltään myöhemmin. Komissio oheisti lausuntoonsa kopion kyseisestä sähköpostista. Se lisäsi, että vaikka kantelija perui aikaisemman päätöksensä vaihdon keskeyttämisestä, hän ei vaikuttanut kiistävän tosiseikkoja, joihin päätös perustui. Tässä yhteydessä komissio myös totesi, että isäntäoppilaitoksen sisäisissä säännöissä ei hyväksytä fyysistä tai henkistä kiusaamista.

15. Komissio selitti edelleen, että se oli varmistanut, että kantelija sai kaiken tarvittavan tiedon yhteyshenkilöistä ja hänen vaihdostaan. Tarkasteltuaan Alankomaiden ja Suomen kansallisten toimistojen tutkimusten tuloksia ja niiden toimittamia tausta-asiakirjoja komissio totesi, että kantelijalle oli annettu useita mahdollisuuksia keskustella tapauksestaan parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi, vaikka hän ei aina ilmeisesti hyödyntänyt niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun isäntäoppilaitoksen yhteyshenkilö lisäksi oli pyytänyt kantelijaa keskusteluun selventääkseen muiden opiskelijoiden raportoimia seikkoja, kantelija oli vahvistanut, että muut opiskelijat puhuivat totta. Komissio oheisti kopion kantelijan 23. maaliskuuta 2012 päivätystä sähköpostista, joka sisälsi kantelijan asiaa koskevan toteamuksen. Komissio lisäsi, että kantelija kiisti tämän havainnon vasta myöhemmin.

16. Mitä tuli kantelijan väitteeseen siitä, että komissio ei asianmukaisesti tutkinut hänen väitteitään, jotka liittyivät etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään, komissio totesi, että molemmat kansalliset toimistot olivat vahvistaneet, että tässä tapauksessa oli noudatettu Erasmus-oppilaitoksen peruskirjaa. Komissio oheisti isäntäoppilaitoksen kantelijalle 21. lokakuuta 2011 lähettämän kirjeen, josta kävi ilmi, että isäntäoppilaitoksen päätös perustui yksinomaan siihen, että kantelija oli rikkonut oppilaitoksen sääntöjä, jotka koskivat fyysistä ja henkistä kiusaamista. Päätös ei siten liittynyt kantelijan etniseen alkuperään. Molemmat kansalliset toimistot sekä Alankomaiden ja Suomen asiasta vastaavat syrjintätapauksia käsittelevät viranomaiset vahvistivat myös, että syrjintää ei ollut tapahtunut. Komissio totesi lopuksi, että auttaakseen kantelijaa se oli toimittanut hänelle asiasta vastaavan Alankomaiden viranomaisen yhteystiedot ja myös antanut hänelle tietoa syrjinnän vastaisesta unionin lainsäädännöstä.

17. Huomautuksissaan kantelija pääosin toisti näkemyksensä siitä, että ei ollut oikeudenmukaista, että hänet erotettiin isäntäoppilaitoksesta mutta hänen kimppuunsa ensiksi hyökänneitä ei. Hän myös kiisti komission väitteet siitä, että hän oli suostunut lähtemään vapaaehtoisesti ja että häntä oli kuultu ja opastettu ennen kuin päätös hänen vaihtonsa keskeyttämisestä tehtiin. Mitä tuli hänen oikeuksiensa suojeluun, hän väitti, että isäntäoppilaitos ei ollut koskaan suostunut toimittamaan hänen kanssaan kirjeenvaihtoa käyneen työntekijän esimiehen yhteystietoja. Lopuksi hän katsoi, että komission näkemykset eivät perustuneet mihinkään todisteisiin.

Oikeusasiamiehen arvio

18. Lähtökohtaisesti oikeusasiamies toteaa, että Erasmus-opiskelijan peruskirjan[4] asiaa koskevista määräyksistä ilmenee, että opiskelijan tulee ”[s]uorittaa koko Erasmus-vaihto vastaanottavassa korkeakoulussa/yrityksessä, tentit ja muut arviointimenettelyt mukaan luettuina, sekä noudattaa vastaanottavan korkeakoulun/yrityksen sääntöjä ja määräyksiä” (lihavointi lisätty). Mitä tulee Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistuvan oppilaitoksen velvollisuuksiin, niiden tulee muun muassa noudattaa elinikäistä oppimista koskevassa ohjelmassa asetettuja syrjinnän vastaisia tavoitteita[5].

19. Kun otetaan tässä yhteydessä huomioon, että (i) Erasmus-ohjelman täytäntöönpano kuuluu kansallisten toimistojen toimivaltaan ja (ii) vain toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat suorittaa yksittäistapauksia koskevia tutkimuksia, oikeusasiamies katsoo, että komission rooli rajoittuu tämänkaltaisissa tapauksissa siihen, että varmistetaan, että Erasmus-oppilaitoksen peruskirjan ja Erasmus-opiskelijan peruskirjan asiaa koskevia sääntöjä on noudatettu. Seuraavassa oikeusasiamies analysoi kantelijan väitteitä siis tätä taustaa vasten.

20. Mitä tulee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan komissio ei asianmukaisesti selvittänyt tosiasiallista taustaa, johon se perusti päätöksensä kantelijan tapauksessa, komission toimittamista asiakirjoista ilmenee, että (i) komissio sai tiedon kantelijan tapauksesta kantelijalta itseltään ja (ii) komissio otti tämän jälkeen yhteyttä kansallisiin toimistoihin. Käyttäen pohjana saamiaan tietoja, jotka komissio kuvasi kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa ja lausunnossaan, komissio tuli siihen tulokseen, että Erasmus-oppilaitoksen peruskirjaa ei ollut rikottu esillä olevassa tapauksessa. Kantelijan väite siitä, että komission väite ei perustunut mihinkään todisteisiin, ei siten ole vakuuttava. Tästä seuraa, että oikeusasiamies ei voi tulla siihen johtopäätökseen, että komissio ei olisi asianmukaisesti selvittänyt kantelijan tapauksen tosiasiallista taustaa.

21. Mitä tulee kantelijan väitteeseen siitä, että komissio ei varmistanut hänen oikeuksiensa asianmukaista suojelua, ilmenee, että komissio toteutti toimenpiteitä varmistaakseen kantelijan oikeuksien suojelun, kun se otti yhteyttä toimivaltaisiin kansallisiin toimistoihin. Komission toimittamista asiakirjoista saa itse asiassa sen käsityksen, että nämä elimet kuulivat ja opastivat kantelijaa. Komissio antoi lisäksi kantelijalle lisäohjeita. Oikeusasiamies katsoo, että kantelijan väite ei näin ollen ole vakuuttava.

22. Mitä tulee kantelijan väitteeseen siitä, että komissio ei tutkinut hänen väitteitään, jotka liittyivät etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään, asiakirjoista ilmenee, että komissio otti yhteyttä kansallisiin toimistoihin ja että se saamiensa tietojen pohjalta tuli siihen tulokseen, että kantelijaa ei ollut syrjitty etnisen alkuperän perusteella. Käsitystä muodostaessaan komissio otti lisäksi huomioon, että kaksi syrjintää käsittelevää elintä oli tutkinut kantelijan tapauksen ja tullut siihen lopputulokseen, että etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ei voitu todeta. Esitetyistä asiakirjoista ilmenee lisäksi, että asiasta vastaavat kansalliset elimet ovat arvioineet tosiseikat, jotka liittyivät tapahtumiin, jotka johtivat siihen, että kantelijan oleskelu isäntäoppilaitoksessa keskeytettiin ennenaikaisesti. Tämä sisältää välitysyrityksen, johon osallistuivat kaikki vaihdossa mukana olleet opiskelijat. Koska komission rooli yksittäistapausten arvioinnissa on rajallinen, oikeusasiamies toteaa, että komission toimintaa ei voida tältä osin kritisoida.

23. Edellä esitetyn valossa oikeusasiamies katsoo, että komission toiminnassa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa kantelijan ensimmäisen väitteen osalta. Kantelijan asiaa koskeva vaatimus ei näin ollen myöskään voi menestyä.

B. Väite, jonka mukaan komissio ei antanut kantelijan tutustua pyydettyihin asiakirjoihin, ja toinen vaatimus

Oikeusasiamiehelle esitetyt argumentit

24. Kantelussaan kantelija väitti, että komissio ei antanut hänen tutustua asiakirjoihin, joita hän pyysi 26. maaliskuuta 2012. Pyyntö koski asiakirjoja, jotka komissio oli vastaanottanut lähettävältä oppilaitokselta ja isäntäoppilaitokselta tapauksen yhteydessä.

25. Lausunnossaan komissio selitti, että kantelijan 26. maaliskuuta 2012 esittämän pyynnön jälkeen komissio vastasi hänelle, että hän oli jo saanut kaikki komission hallussa olevat asiakirjat, jotka kuuluivat hänen pyyntönsä piiriin. Isäntäoppilaitoksesta saadun asiakirjan, jonka kopio oli oheistettu lausuntoon, kantelija oli itse lähettänyt komission yksiköille lokakuussa 2011. Suomen kansallinen toimisto oli lokakuussa 2011 lähettänyt kantelijalle suoraan lähettäjäoppilaitokselta saadun suomenkielisen raportin. Komission yksiköt saivat suullisesti tiedon tämän raportin sisällöstä marraskuussa 2011 Suomen kansallisen toimiston yhteyshenkilöiltään ja myöhemmin toukokuussa 2012 Suomen kansalliselta toimistolta tämän raportin epävirallisen englanninkielisen käännöksen, joka oli oheistettu komission lausuntoon. Lisäksi komission lausuntoon oli liitetty kahden kansallisen toimiston kirjalliset yleisesitykset, joissa vahvistettiin komission yksiköille tiedustelujen johdosta suullisesti annetut tiedot.

26. Huomautuksissaan kantelija vaikutti kehottavan oikeusasiamiestä pyytämään "todisteita" siitä, että komissio oli toimittanut hänelle pyydetyt asiakirjat.

Oikeusasiamiehen arvio

27. Oikeusasiamies muistuttaa, että kantelijan pyyntö saada tutustua asiakirjoihin koski asiakirjoja, joita lähettäjäoppilaitos ja isäntäoppilaitos olivat lähettäneet komissiolle hänen tapauksessaan. Lausunnossaan komissio selitti, että se oli yksilöinyt neljä asiakirjaa sellaisiksi, jotka kuuluivat kantelijan pyynnön piiriin: (i) isäntäoppilaitoksen asiakirja, (ii) lähettäjäoppilaitoksen laatima raportti ja (iii) Suomen ja Alankomaiden kansallisten toimistojen laatimat kirjalliset yleisesitykset.

28. Lausunnossaan komissio selitti edelleen, että asiakirjan (i) osalta kantelija oli itse toimittanut sen kopion komissiolle. Suomen kansallinen toimisto oli lokakuussa 2011 lähettänyt kantelijalle asiakirjan (ii) alkuperäisen suomenkielisen version. Komissio oli vastaanottanut toukokuussa 2012 tämän asiakirjan epävirallisen englanninkielisen käännöksen, joka oli oheistettu komission lausuntoon, jonka oikeusasiamies välitti kantelijalle. Myös kaksi edellä kohdassa (iii) tarkoitettua asiakirjaa oli oheistettu komission lausuntoon.

29. Oikeusasiamies katsoo, että vaikuttaa siltä, että komissio ei alun perin ollut täysin vastannut kantelijan pyyntöön saada tutustua asiakirjoihin. Hän kuitenkin toteaa, että komissio on sittemmin asettanut kantelijan saataville kaikki asiakirjat, jotka kuuluivat kantelijan pyynnön piiriin. Huomautuksissaan kantelija ei kiistänyt tätä mutta vaati siitä huolimatta "todisteita". Tältä osin oikeusasiamies toteaa, että komission lausuntoon liitetyt asiakirjat todistavat, että komissio on nyt esittänyt asiakirjat kantelijalle.

30. Edellä esitetyn valossa oikeusasiamies katsoo, että kantelijan toista väitettä ja siihen liittyvää vaatimusta koskevat jatkotutkimukset eivät ole perusteltuja.

C. Johtopäätökset

Kantelua koskevan tutkimuksen pohjalta oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraaviin johtopäätöksiin:

Kantelijan ensimmäisen väitteen ja siihen liittyvän vaatimuksen osalta komission toiminnassa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Kantelijan toisen väitteen ja siihen liittyvän vaatimuksen osalta jatkotutkimukset eivät ole perusteltuja.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

 

Emily O'Reilly

Tehty Strasbourgissa 20. päivänä marraskuuta 2013

---

[1] “Erasmus” on EU:n koulutus- ja harjoitteluohjelma, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella ja työskennellä ulkomailla. Siitä rahoitetaan lisäksi korkea-asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä Euroopassa.

[2] Kansallisten toimistojen tehtävänä on varmistaa Erasmus-ohjelman täytäntöönpano kansallisella tasolla. Kullakin jäsenvaltiolla on kansallinen toimisto.

[3] http://ec.europa.eu/education/erasmus/documents/eucstandard_en.pdf

[4] http://ec.europa.eu/education/erasmus/erasmus-student-charter_en.htm

[5] Ks. alaviite 3 edellä.