Kantelun tausta

1. Kantelija on entinen ulkopuolinen asiantuntija, jonka kanssa Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) on tehnyt sopimuksen. Hänen sopimuksensa oli määrä olla voimassa maaliskuusta 2025 joulukuuhun 2025. Kantelija työskenteli osana turvapaikka-asioiden tukiryhmää ja hänen tehtävänsä oli esimerkiksi haastatella turvapaikanhakijoita tulkkien avulla. Hänellä ei ollut minkäänlaista hierarkkista vastuuta tulkeista.

2. Huhtikuussa 2025 EUAA saattoi valituksen tekijän tietoon väitetyn epäammattimaisen käytöksen tarjotessaan palveluja EUAA:lle ja antoi sen jälkeen kirjallisen varoituksen.

3. Elokuussa 2025 kantelijalle ilmoitettiin, että hänet oli erotettu tehtävistään tarkoituksenaan irtisanoa työsopimuksensa tulkkeihin kohdistuneen epäammattimaisen käytöksen vuoksi. Tämän jälkeen kantelija esitti kirjallisia huomautuksia turvapaikkavirastolle.

4. EUAA päätti irtisanoa hänen sopimuksensa elokuun 2025 lopussa viitaten neljään kantelijaa vastaan esitettyyn valitukseen. Irtisanomisen syyksi selitettiin kantelijan sopimusvelvoitteiden rikkominen, joka johtuu hänen sopimukseensa liitetyistä asiantuntijoiden käytännesäännöistä ja kaikkiin turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuviin asiantuntijoihin sovellettavista käytännesäännöistä [1]. Irtisanomiskirjeessä todettiin lisäksi, että kantelijan epäammattimaisesta käyttäytymisestä hänen vuorovaikutuksessaan EUAA:n operaatioita tukevien tulkkien kanssa esitettiin vakavia huolenaiheita.

5. Tämän jälkeen kantelija teki Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun sopimuksensa keskeyttämisestä ja myöhemmästä päättämisestä.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen saadakseen selvennyksiä kantelijan sopimuksen irtisanomisen syistä, koska nämä syyt eivät käyneet ilmi irtisanomiskirjeestä.  

7. Tutkimuksen aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki EUAA:n asiaa koskevan asiakirja-aineiston, tapasi EUAA:n edustajia ja sai kantelijan huomautukset kokousraportista.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Kantelijan toimesta

8. Kantelija väitti, että hänen keskeyttämiselleen ja sopimuksensa myöhemmälle päättämiselle esitetyt syyt olivat riittämättömät. Keskeyttämis- ja irtisanomispäätöksissä ei selitetty, miten hänen sopimuksensa ja menettelysääntöjen asiaankuuluvia määräyksiä sovellettiin käsiteltävän asian tosiseikkoihin. Hänen mukaansa tämä esti häntä ymmärtämästä toteutettujen toimenpiteiden oikeusperustaa.

9. Kantelija katsoi myös, että hänen oikeuttaan tehokkaaseen puolustukseen ei kunnioitettu, koska hänelle ei ilmoitettu häntä vastaan esitettyjen väitteiden asiasisällöstä. Mitään erityisiä tietoja, päivämääriä tai yksilöitä ei paljastettu. Toistuvista pyynnöistä huolimatta hänelle ei annettu oikeutta tutustua taustalla oleviin kanteluihin. Koska täsmällisiä ja todennettavissa olevia syytöksiä ei ollut, hän ei voinut vastata tarkoituksenmukaisesti.

10. Valituksen tekijä kiisti myös todisteet, jotka johtivat keskeyttämistä ja päättämistä koskeviin päätöksiin. Hänen erottamiseensa johtanut kertomus perustui tulkkien todistuksiin, joita ei ollut vahvistettu kirjallisesti, ja hän kyseenalaisti tällaisten todisteiden luotettavuuden ja vastuuvelvollisuuden. EUAA piti kantelujen olemassaoloa ratkaisevana näyttönä väärinkäytöksestä arvioimatta tosiseikkoja objektiivisesti ja tasapainoisesti ja olettaen siten tosiasiallisesti syyllisyyttään.

11. Kantelija väitti, että menettely ei ollut puolueeton, koska hänen omia huoliaan tulkkien pätevyydestä ja ammatillisesta käyttäytymisestä ei käsitelty mielekkäällä tavalla. Yksi kyseisistä tulkeista irtisanottiin myöhemmin ammatillisten puutteiden vuoksi, mikä hänen mukaansa vahvistaa hänen esiin tuomansa huolenaiheet ja kyseenalaistaa tapahtumien alustavan arvioinnin.

12. Kantelija kiisti useita menettelyn yhteydessä esitettyjä väitteitä. Hän kiisti hyväksyneensä varoituksen vallan väärinkäytöstä ja hylkäsi ehdotuksen, jonka mukaan varhaisen reagoinnin puuttuminen merkitsisi väärinkäytöksen implisiittistä tunnustamista. Hän kiisti käyttäytymisensä luokittelun aggressiiviseksi ja kiisti vetoaneensa henkilökohtaisiin olosuhteisiinsa tai perhetilanteeseensa perustellakseen käyttäytymistään.

13. Kantelija totesi lisäksi, että tilanteen selvittämiseksi ei ollut toteutettu rakentavia toimia. Hän oli ehdottanut tapaamista asianomaisten tulkkien kanssa mahdollisten väärinkäsitysten ratkaisemiseksi, mutta tällaista tapaamista ei järjestetty. Hän viittasi myös laajempaan toimintaympäristöön ja totesi, että rakenteelliset tai organisatoriset tekijät ovat saattaneet vaikuttaa työympäristöön ja että ne olisi pitänyt ottaa huomioon.

14. Lopuksi kantelija katsoi, että toteutetut toimenpiteet olivat suhteettomia. Hän väitti, että hänen sopimuksensa irtisanottiin ilman perusteltuja havaintoja ja että lievempiä toimenpiteitä olisi pitänyt harkita. Kaiken kaikkiaan hän kyseenalaisti sen, perustuivatko päätökset avoimeen, objektiiviseen ja tasapainoiseen arviointiin, ja ilmaisi huolensa vaikutuksesta hänen ammatilliseen maineeseensa.

EUAA:n toimesta

15. EUAA väitti, että päätös valituksen tekijän sopimuksen keskeyttämisestä ja myöhemmästä irtisanomisesta oli perustunut useisiin raportteihin epäammattimaisesta käyttäytymisestä, mukaan lukien useat tapaukset, joissa oli osallisena tulkkeja. EUAA:n mukaan näissä raporteissa kuvailtiin EUAA:n käytännesääntöjen vastaista käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta, epäasianmukaista kuulustelua, fyysistä puuttumista ja ammatillisten rajojen huomiotta jättämistä.

16. Kantelijalle oli ilmoitettu näistä huolenaiheista useiden kanavien kautta, mukaan lukien henkilökohtaiset ja verkkokokoukset EUAA:n koordinaattoreiden kanssa, sekä sähköpostitse ja kantelijan säännöllisillä toimintakertomuksilla. Ennen keskeyttämisen aloittamista turvapaikkavirasto oli ryhtynyt toimiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi valituksen tekijän kanssa muun muassa tarjoamalla valituksen tekijälle mahdollisuuden levätä, koska henkilökohtaiset olosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen. Valitukset eivät siis olleet mielivaltaisia tai todentamattomia.

17. EUAA:n mukaan siitä huolimatta, että asioita yritettiin käsitellä suoraan kantelijan kanssa, sille esitettiin uusia valituksia sen jälkeen, kun kantelija oli saanut varoituksia. Päätös irtisanoa sopimus oli tehty sen turvallisuuden ja ammattitaidon tason varmistamiseksi, jota edellytetään työympäristössä, jossa on osallisena haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä.

18. EUAA totesi, että kantelun tehneiden henkilöiden luottamuksellisuuden suojaaminen on ollut ensisijaisen tärkeää. Ilmoitettuja tietoja oli näin ollen tasapainotettu menettelyn oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi samalla kun suojeltiin henkilöitä, jotka olivat ilmoittaneet tuntevansa olonsa uhatuksi. EUAA:n mukaan tämä oli edellyttänyt tiettyjen ilmoitettuja vaaratilanteita koskevien yksityiskohtaisten tietojen salaamista valituksen tekijältä turvallisen työympäristön säilyttämistä koskevan tavoitteen mukaisesti.

19. EUAA totesi kaiken kaikkiaan, että se oli toiminut asianmukaisesti ja menettelyidensä mukaisesti ja että toteutetut toimenpiteet olivat perustuneet perusteltuihin raportteihin ja tarpeeseen ylläpitää turvallisuutta ja ammatillisia normeja toiminnassaan.

Oikeusasiamiehen arviointi

20. EU:n elimillä on laaja harkintavalta henkilöstöpolitiikkansa täytäntöönpanossa, myös silloin, kun sopimus irtisanotaan. Tämä vahvistetaan EU:n oikeuskäytännössä. EU:n tuomioistuimet voivat puuttua asiaan vain, jos päätöksen perustana olevien tosiseikkojen arvioinnissa on ilmeinen virhe tai jos harkintavaltaa on käytetty väärin.^[2] Oikeusasiamiehen rooli on yhtä rajallinen.

21. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen perustuen johdonmukaiseen näkemykseensä, jonka mukaan päättäessään sopimussuhteen päättämisestä EU:n elinten on esitettävä selkeät, oikeudenmukaiset ja objektiiviset perusteet tällaiselle päätökselle ja varmistettava, että asianomaisella henkilöllä on ollut todellinen mahdollisuus ilmaista näkemyksensä. Nämä vaatimukset heijastavat hyvän hallinnon keskeisiä periaatteita, kuten perusteluvelvollisuutta ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamista. Tässä tapauksessa irtisanomiskirjeestä ei ilmennyt, että nämä vaatimukset olisi täysin täytetty.

22. Oikeusasiamies toteaa, että kantelijan toiminnasta esitettyihin huolenaiheisiin sisältyi väitteitä aggressiivisuudesta, epäasianmukaisesta kuulustelusta ja vallan väärinkäytöstä tulkkeja kohtaan. Asianomaiset eivät dokumentoineet joitakin tapauksia kirjallisesti, vaan ne perustuivat tulkeilta kerättyihin suullisiin lausuntoihin. EUAA merkitsi muistiin haastatteluihin perustuvat valitukset ja kirjasi kantelijan toimintakertomuksiin yleisiä huomautuksia, joita käytettiin sen arvioinnin perustana kantelijan käyttäytymisestä.

23. Tutkimuksessa kävi ilmi, että EUAA oli sopimuksen irtisanomista edeltävänä ajanjaksona ollut useaan otteeseen yhteydessä kantelijaan tämän käytökseen liittyvien huolenaiheiden vuoksi. Huhtikuussa 2025 kaksi tulkkia valitti kirjallisesti kantelijan hierarkialle siitä, mitä he pitivät kantelijan sopimattomana käytöksenä, kuten huutamisesta ja epäasianmukaisen auktoriteetin käyttämisestä. Näistä ongelmista keskusteltiin vielä huhtikuussa 2025 kantelijan ja hänen hierarkiansa välillä, kun taas ongelmista ja tarkoista välikohtauksista ilmoittaneiden henkilöiden henkilöllisyyttä ei paljastettu kantelijalle tulkkien suojelemiseksi. Valituksen tekijä sai myös huhtikuussa 2025 kirjallisen varoituksen, jossa mainittiin kolme tapausta, jotka saattoivat olla epäammattimaista toimintaa. Lisäksi turvapaikkavirasto mainitsee nämä tapaukset valituksen tekijän huhtikuun 2025 toimintakertomuksessa, jonka hän oli allekirjoittanut. Näiden tapausten yksityiskohtia ei täsmennetty.

24. Kesäkuussa 2025 tulkit tekivät suullisesti useita muita valituksia, jotka koskivat kantelijan väitettyä aggressiivista käyttäytymistä. EUAA keskusteli käyttäytymisestä valituksen tekijän kanssa kesäkuun lopussa ja antoi hänelle viimeisen suullisen varoituksen. Viittaus tähän keskusteluun ja huhtikuussa 2025 annettuun kirjalliseen varoitukseen sisältyy kantelijan kesäkuun 2025 toimintakertomukseen, jonka hän oli myös allekirjoittanut. Heinäkuussa 2025 tehtiin useita muita valituksia, kuten se, että kantelija oli esittänyt väitetysti epäasianmukaisia huomautuksia ja kuulustellut turvapaikanhakijoita epäasianmukaisella tavalla.

25. Oikeusasiamies katsoo, että näissä keskusteluissa, joihin sisältyi kokouksia, jatkotoimia koskevia tiedonantoja, kuten kantelijan huhti- ja kesäkuun toimintakertomuksissa olevat viittaukset ja kirjallinen varoitus, jota seurasi lopullinen suullinen varoitus, esitettiin väitteiden sisältö riittävän yksityiskohtaisesti, jotta kantelija oli tietoinen esitettyjen huolenaiheiden luonteesta. Hänelle annettiin myös mahdollisuus vastata huolenaiheisiin ja esittää virallisia huomautuksia keskeyttämiskirjeessä asetetussa 15 päivän määräajassa.

26. Oikeusasiamies panee lisäksi merkille, että turvapaikkavirasto toteutti toimia tilanteen ratkaisemiseksi ennen irtisanomispäätöksen tekemistä. EUAA oli tarjonnut tukitoimenpiteitä, kuten kantelijalle vapaa-aikaa henkilökohtaisten asioiden käsittelyyn, mistä kantelija kieltäytyi. Tämä osoittaa, että turvapaikkavirasto ei lopettanut toimia suoraan vaan pyrki ratkaisemaan ongelmat lievemmillä keinoilla.

27. Kantelijan prosessuaalisten oikeuksien osalta oikeusasiamies toteaa, että kantelijalle annettiin käytännössä mahdollisuus tulla kuulluksi. Vaikka turvapaikkavirasto ei paljastanut valituksen taustalla olevia valituksia yksityiskohtaisesti, se keskusteli niiden luonteesta valituksen tekijän kanssa useaan otteeseen [3]. Oikeusasiamies myöntää myös, että henkilöstön turvallisuuteen liittyvät luottamuksellisuusnäkökohdat voivat oikeuttaa tietyt tietojen ilmaisemista koskevat rajoitukset edellyttäen, että asianomainen henkilö pystyy edelleen ymmärtämään väitteet ja vastaamaan niihin [4]. Tässä tapauksessa EUAA:n ja valituksen tekijän väliset keskustelut kokonaisuutena antoivat riittävän käsityksen tapahtumista, jotka johtivat valituksen tekijän sopimuksen irtisanomiseen.

28. Vaikka oikeusasiamies pystyi määrittämään tapahtumien pääjärjestyksen ja luonteen tämän tutkimuksen yhteydessä, olisi ollut enemmän hyvän hallintokäytännön mukaista, että EUAA olisi pitänyt yksityiskohtaisempaa ja jäsennellympää sisäistä kirjanpitoa kyseisistä tapauksista ja jakanut ne mahdollisuuksien mukaan jäsennellymmin kantelijan kanssa ennen sopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen tekemistä. Tällainen lähestymistapa olisi lisännyt menettelyn avoimuutta ja vähentänyt väärinkäsitysten riskiä.

29. Oikeusasiamies katsoo myös, että irtisanomiskirjeessä olisi voitu esittää yksityiskohtaisemmin päätöksen perustana olevat tosiseikat. Periaatteessa yksityiselle vastaiseen päätökseen olisi liitettävä perustelut, joiden avulla se voidaan ymmärtää täysin sellaisenaan. Unionin tuomioistuimet ovat kuitenkin katsoneet, että päätöksen perusteluja voidaan pitää riittävinä, jos ne on tehty asianomaisen tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella he voivat ymmärtää päätöksen ulottuvuuden [5]. Tässä tapauksessa EUAA:n aiemmin kantelijan kanssa käymät keskustelut tarjoavat tällaisen asiayhteyden, jossa selvennetään tosiasiallista taustaa sekä sopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen perusteluja ja tavoitetta, joka sillä oli tarkoitus saavuttaa ja jotka esitettiin irtisanomiskirjeessä.

30. Näin ollen, kun otetaan huomioon kaikki tutkimuksen aikana kerätyt tiedot, oikeusasiamies katsoo, että EUAA oli yhteydessä kantelijaan ennen tutkimuksen päättämistä, että kantelijan on katsottava olleen tietoinen esiin tulleista huolenaiheista sekä EUAA:n päätöksen että niiden olosuhteiden kautta, joissa päätös tehtiin ja annettiin hänen tietoonsa, ja että päätös perustui useisiin kertomuksiin, joita EUAA piti uskottavina. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies ei havaitse ilmeistä arviointivirhettä tai menettelyvirhettä, joka olisi niin vakava, että se merkitsisi hallinnollista epäkohtaa.

Päätelmät

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa siinä, miten EUAA käsitteli päätöstä irtisanoa kantelijan sopimus.

Valituksen tekijälle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle (EUAA) ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 2.7.2026

[1] https://www.euaa.europa.eu/sites/default/files/2022-06/code_of_conduct_20220617.pdf

[2] Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 29.4.2015, CJ v. ECDC, T-370/15 P, 188 kohta, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:62012FJ0159

[3] Ks. edellä 23–25 kohta.

[4] Oikeusasiamies toteaa tältä osin, että unionin tuomioistuimet hyväksyvät anonymisoinnin, yhteenvedon laatimisen tai todistajanlausuntojen muokkaamisen kaltaisia tekniikoita sen varmistamiseksi, että todistajanlausunnot pysyvät luottamuksellisina ja että tällaisen luottamuksellisuuden tavoitteita kunnioitetaan, samalla kun varmistetaan asianomaisten henkilöiden oikeus tulla kuulluiksi ennen heille vastaisen päätöksen tekemistä. Ks. vastaavasti ja analogisesti unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.9.2021, KN v. ETSK, T-377/20, 113–114 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen: https://infocuria.curia.europa.eu/tabs/affair?lang=en&sort=AFF_NUM-DESC&searchTerm=%22T-377%2F20%22&julkaistuId=T-377%2F20&juridiction=T.

[5] Oikeuskäytännön mukaan päätöksen perusteluja voidaan pitää riittävinä, jos se on tehty asianomaisen tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella kyseinen henkilö voi ymmärtää sen ulottuvuuden. Lisäksi se, että asianomainen on tietoinen asiayhteydestä, jossa päätös on tehty, voi olla kyseisen päätöksen perustelu. Ks. tältä osin tuomio Guinet v. EIP (F‑107/12, 44 kohta): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=celex:62012FJ0107_SUM