Hyvä K.

Teitte 22. helmikuuta 2000 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan parlamentin päätöksestä olla sallimatta osallistumistanne valintamenettelyyn EUR/A/146/98.

Toimitin kantelun 30. maaliskuuta 2000 Euroopan parlamentin puhemiehelle. Parlamentti lähetti lausuntonsa 7. syyskuuta 2000, ja minä lähetin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Teiltä ei ole näköjään saatu huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija teki helmikuussa 2000 kantelun Euroopan parlamentin päätöksestä olla sallimatta hänen osallistumistaan rekrytointikilpailuun. Kantelun taustalla olivat seuraavat seikat:

Huhtikuussa 1999 kantelija jätti hakemuksen osallistuakseen rekrytointikilpailuun EUR/A/146/98. Parlamentti hylkäsi hakemuksen marraskuussa 1999 sillä perusteella, että kantelijalla ei ollut yliopiston tai korkeakoulun tutkintoa. Kantelija kirjoitti parlamentille, että hän piti parlamentin päätöstä asiasisällöltään virheellisenä. Hän totesi, että hänellä on kaksi kandidaatin tutkintoa, joista kumpikin on peräisin Handelshøjskolenista (Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu). Hän totesi myös, että kilpailuilmoituksessa edellytettiin ainoastaan, että hakijoiden olisi pitänyt läpäistä loppukoe yliopistosta tai korkeakoulusta. Kantelija totesi myös, että hänen pätevyytensä oli aiemmin mahdollistanut hänen osallistumisensa muihin neuvoston ja komission järjestämiin A-tason rekrytointikilpailuihin.

Tammikuussa 2000 parlamentin valintalautakunta ilmoitti kantelijalle, että se oli edelleen hylännyt hänen hakemuksensa sillä perusteella, että se oli päättänyt ottaa vastaan ainoastaan sellaisia hakijoita, jotka ovat suorittaneet kokopäiväisiin nelivuotisiin opintoihin perustuvan tutkinnon. Kantelijan tutkinnot eivät täyttäneet tätä vaatimusta.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että hänen olisi voitava osallistua rekrytointikilpailuun. Hän esitti väitteensä tueksi seuraavat väitteet:

1) Valintalautakunta sovelsi virheellisesti kilpailuilmoituksessa mainituista perusteista poikkeavia perusteita

2) Parlamentin valintalautakunta sovelsi virheellisesti komission ja neuvoston soveltamista valintaperusteista poikkeavia valintaperusteita

3) Syrjintää on se, että tanskalaisia hakijoita ei sallita osallistumaan kandidaatin tutkinnon perusteella, koska muut kansalaiset (esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset) saavat osallistua tällä perusteella.

KYSYMYS

Kantelu toimitettiin Euroopan parlamentille, joka antoi tiivistetysti seuraavan vastauksen väitteisiin.

Ensimmäisen väitteen osalta parlamentti vahvisti, että sen valintalautakunta oli vahvistanut vaatimuksen nelivuotisista kokopäiväisistä opinnoista. Tämä kilpailuilmoituksen tulkinta hyväksyttiin tasa-arvon ja johdonmukaisuuden korkean tason varmistamiseksi. Koska kumpikaan kantelijan kandidaatintutkinnoista ei perustunut nelivuotisiin päätoimisiin opintoihin, ne eivät vastanneet valintalautakunnan tulkintaa. Kantelijan kandidaatin tutkinnot eivät myöskään olleet kumulatiivisia vaan täysin erillisiä.

Parlamentti oli ottanut yhteyttä asianomaisiin Tanskan toimielimiin ja viranomaisiin saadakseen lisätietoja kantelijan tutkintojen luonteesta. Näiden tutkimusten tulokset tukivat parlamentin päätelmiä.

Toisen väitteen osalta parlamentti huomautti aluksi, että yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan yhden toimielimen palvelukseenottosääntöihin ei voida vedota toisen toimielimen valintalautakunnan päätöksen kumoamiseksi. Parlamentti oli kuitenkin ottanut epävirallisesti yhteyttä komissioon ja neuvostoon saadakseen tietoja kantelijan aiemmasta menestyksestä pääsyssä A-tason kilpailuihin kyseisissä toimielimissä. Parlamentille oli ilmoitettu, että kantelija oli osallistunut vain yhteen paikallisviranomaisten rekrytointikilpailuun.

Kolmannen väitteen osalta parlamentti totesi, että se oli hylännyt kaikki kantelijan tutkintoja vastaavat tutkinnot.

Parlamentti kiinnitti lopuksi huomiota pyrkimyksiinsä selkeyttää kilpailuilmoituksia. Parlamentti on näin ollen julkaissut liitteen, jossa esitetään hyväksytyt tutkinnot ja täsmennetään, että tutkintojen luokittelua tarkistetaan usein. Lisäksi parlamentti analysoi parhaillaan, miten kilpailuilmoitusten sanamuotoa voidaan täsmentää ja voidaanko hyväksytyt tutkinnot mainita nimenomaisesti itse kilpailuilmoituksessa.

Kantelija ei näytä lähettäneen huomautuksia.

PÄÄTÖS

1.1 Kantelija väitti, että valintalautakunta oli väärässä soveltaessaan muita kuin kilpailuilmoituksessa mainittuja perusteita. Parlamentti on vastannut, että se on tulkinnut kilpailuilmoitusta yhdenvertaisen ja johdonmukaisen kohtelun varmistamiseksi.

1.2 Korkeakoulututkintoja ei ole yhdenmukaistettu Euroopan unionissa. Euroopan unionin toimielinten ja elinten on näin ollen omaksuttava itsenäisesti oma lähestymistapansa korkea-asteen koulutuksen vaatimuksiin. Käyttäessään lähestymistapaansa toimielimet ovat luonnollisesti velvollisia toimimaan oikeudellisten valtuuksiensa rajoissa ja soveltamaan lähestymistapaa asianmukaista huolellisuutta noudattaen.

1.3 Käsiteltävänä olevassa asiassa parlamentti on vahvistanut täsmällisemmän vaatimuksen kilpailuilmoitukseen sisältyvän laajan vaatimuksen tulkinnaksi. Vaikka on valitettavaa, että täsmällisempää vaatimusta ei nimenomaisesti mainittu kilpailuilmoituksessa, sen sisältö oli pikemminkin tiedonannon välttämätön tulkinta kuin uusi vaatimus. Koska täsmällinen vaatimus on hyväksytty parlamentin oikeudellisen toimivallan rajoissa ja sitä on kantelijan tapauksen tosiseikkojen osalta sovellettu huolellisesti, oikeusasiamies päättelee, että ensimmäisen väitteen osalta ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

2.1 Kantelija väitti, että parlamentin valintalautakunta oli väärässä soveltaessaan eri valintaperusteita kuin komissio ja neuvosto. Parlamentti on huomauttanut, että yhteisön oikeudessa ei velvoiteta sitä noudattamaan muiden toimielinten palvelukseenottokäytäntöjä.

2.2 Oikeusasiamies toteaa, että parlamentilla ei ollut oikeudellista velvoitetta soveltaa samoja palvelukseenottokäytäntöjä kuin komissiolla tai neuvostolla, ja päättelee näin ollen, että toinen väite oli perusteeton. Näin ollen tässä väitteessä ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

3.1 Kantelija väitti, että oli syrjintää olla sallimatta tanskalaisten hakijoiden osallistumista kandidaatin tutkinnon perusteella, koska muut kansalaiset (esim. Parlamentti on vastannut, että se oli hylännyt kaikki kantelijan tutkintoja vastaavat tutkinnot.

3.2 Oikeusasiamiehelle ei ole toimitettu mitään näyttöä, joka näyttäisi tukevan kantelijan väitettä. Oikeusasiamies päättelee näin ollen, ettei kolmannen väitteen osalta ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Euroopan parlamentissa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan parlamentin puhemiehelle.

Vilpittömästi,

Jacob Söderman