- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 43/2000/PB Euroopan komissiota vastaan
Päätös
Kanteluasia 43/2000/IJH(PB) - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Tiistaina | 08 helmikuuta 2000 - Päätökset, pvm Perjantaina | 30 marraskuuta 2001
Hyvä jäsen A.
Teitte 10. tammikuuta 2000 Brettonwood Partnership Ltd:n puolesta kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Tacis-sopimuksesta nro 96-0564.
Toimitin kantelun 8. helmikuuta 2000 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 17. toukokuuta 2000. Toimitin sen Teille 29. kesäkuuta 2000 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.
Kirjoitin 10.7.2000 komissiolle pyytääkseni lisätietoja. Kysyin myös, edistyivätkö komission ilmoittamat yritykset ratkaista kiista teidän kanssanne. Kerroin teille pyynnöstäni samana päivänä.
Lähetitte minulle 10. lokakuuta faksin, johon oli liitetty jäljennökset komission kirjeistä, joissa ilmoitettiin, että komission petostentorjuntavirasto (OLAF) oli aloittanut tutkimukset edellä mainittuun Tacis-sopimukseen liittyvistä asioistanne. Komissio vastasi 24.10.2000 10.7.2000 esittämääni tietopyyntöön. Lähetin 26.10.2001 komission vastauksen teitä edustaville asianajajille (Humblet & Partners) huomautusten esittämistä varten. Teitä edustavat asianajajat esittivät huomautuksensa 30.11.2000.
Humblet &in Louis, Partners, soitti 5.3.2001 asianajotoimistooni, joka oli vastuussa valituksen käsittelystä. Louis ilmoitti oikeudelliselle neuvonantajalle, että hän oli ollut yhteydessä OLAFiin ja että hänellä oli vaikeuksia saada selville, oliko OLAF todella aloittanut tutkimukset ja millä perusteella. Kirjoitin 27.3.2001 OLAFin johtajalle ja pyysin tietoja OLAFin mahdollisesti aloittamien tutkimusten luonteesta ja laajuudesta.
OLAF vastasi 27.4.2001 aloittaneensa tutkimuksen komission SCR-yksikön toimittamien tietojen perusteella. Pyysin Teitä 16. toukokuuta 2001 esittämään huomautuksensa OLAFin vastauksesta. Teitä edustavat asianajajat esittivät huomautuksensa 6. heinäkuuta 2001. Pyysin 21.8.2001 OLAFilta lisätietoja. OLAF vastasi 8. lokakuuta 2001 pyyntööni, josta ilmoitin Teille 23. lokakuuta 2001 päivätyssä kirjeessäni.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.
KILPAILUKYKY
Kantelu tehtiin 10. tammikuuta 2000. Se koski Euroopan komission väitettyä hallinnollista epäkohtaa Tacis-sopimuksen nro 96-0564 valvonnassa.
Kantelun taustalla olivat tiivistetysti seuraavat seikat:
Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1996 työstä Tadžikistanissa. Vuonna 1997 Tadžikistanista tuli turvaton, minkä vuoksi komissio peruutti hankkeen. Tämän jälkeen kantelija toimitti laskunsa komissiolle. Marraskuussa 1998 komissio ilmoitti kantelijoille, että kahta laskua ei maksettaisi, koska komissio oli päättänyt tarkastaa hankkeen.
Maaliskuussa 1999 komission tarkastaja antoi kertomuksensa, joka sisälsi kantelijan kannalta kaiken kaikkiaan kielteisen päätelmän. Joulukuun 1999 puolivälissä hankkeen valvonnasta vastaavat komission yksiköt yrittivät ratkaista asian kantelijan kanssa pidetyssä kokouksessa. Yksiköt katsoivat, että tukeen oikeuttamattomien kustannusten määrää voitaisiin vähentää siinä määrin, että kantelijalla olisi itse asiassa oikeus joihinkin maksuihin. Kantelija hylkäsi ehdotetun sovintoratkaisun. Joulukuun 1999 lopulla asiasta vastaavat komission yksiköt ehdottivat pääjohtajalleen tilien tasaamista.
Kantelija katsoi, että tilintarkastuskertomukseen perustuva komission taloudellinen asema oli asiasisällöltään virheellinen ja että siihen liittyi menettelyvirheitä. Kantelija totesi, että jos laskuja ei makseta pian, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa yhteyttä laillisiin edustajiinsa asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Yhteenvetona kantelija väitti, että komission Tacis-rahoitusyksikkö oli perusteettomasti kieltäytynyt maksamasta 86 283,49:n 30. heinäkuuta 1998 päivättyjä loppulaskuja yrityksensä suorittamista sopimustöistä. Kantelija väitti myös, että Tacis-rahoitusyksikön virkamiehet olivat olleet epäkohteliaita, hyödyttömiä ja töykeitä, että he olivat kieltäytyneet vastaamasta hänen kysymyksiinsä tai kommunikoimasta hänen kanssaan ja että hän oli kärsinyt rotusyrjinnästä (kantelija oli aasialaista alkuperää).
KYSYMYS
Komission lausuntoKantelu toimitettiin Euroopan komissiolle, joka antoi lausuntonsa toukokuussa 2000. Komissio esitti aluksi yleisen huomautuksen, jonka mukaan
"Tämän sopimuksen mukaiset maksut ovat tosin joissakin tapauksissa viivästyneet komission maksupalvelujen kanssa syntyneiden kiistojen vuoksi. Tämä on puolestaan johtanut laajaan ja joskus vahvasti muotoiltuun kirjeenvaihtoon, koska riitojen ydin on johtunut siitä, että komissio on kieltäytynyt hyväksymästä [kantelijan] pyrkimyksiä mielikuvitukselliseen kirjanpitoon ja vaatinut, että [kantelija] esittää oikeat laskut ja tilit säädetyssä muodossa, kuten mikä tahansa muu toimeksisaaja.”
1. Sopimuksessa määrättiin nimenomaisesti yhteensä kymmenestä erillisestä laskusta ja maksusta hankkeen edistymisen mukaisesti, mutta kantelija on mielivaltaisesti esittänyt 27 erillistä laskua epäsäännöllisin väliajoin. Kaiken kaikkiaan kantelijan virheellinen laskutus ylittää tällaisen sopimuksen tavanomaisen virhetason.
2. Kantelijan laskutuskäytännöissä ilmeni tavanomainen määrä kaksinkertaista laskutusta, laskutusasiantuntijoita, joista ei määrätty sopimuksessa, joista ei esitetty lainkaan työaikalistaa tai joista esitettiin työaikalistat, mutta joita asianomainen henkilö ei selvästikään allekirjoittanut. Muut kantelijan ”virheet” koskivat sopimukseen sisältymättömien töiden laskuttamista ja sovittujen maksujen erisuuruisten maksujen veloittamista. Korvattavien kulujen maksaminen kärsi samankaltaisista virheellisistä laskelmista ja oikeista tositteista ja todisteista. Ei ole yllättävää, että nämä käytännöt johtivat tarkastus- ja oikaisupyyntöihin sekä laajaan kirjeenvaihtoon ja viivästyksiin laskujen käsittelyssä, minkä aikana kantelija myönsi kaksinkertaiseen laskutukseen liittyvät virheet.
3. Ongelmat olivat niin suuria, että asiasta vastaava maksupalvelu määräsi tilit tarkastettaviksi ennen lopullisten laskujen käsittelyä, minkä seurauksena kantelijan ilmoittamasta yhteensä 922 955 eurosta noin 134 442 euroa todettiin tukeen oikeuttamattomiksi. Koska aiemmat ennakkomaksut ja välimaksut ylittivät tämän määrän, kantelijan yritykseltä on perittävä takaisin yhteensä 48 159 liikamaksua. Kaksi viimeistä laskua on keskeytetty, kunnes nämä asiat on ratkaistu. Kantelijalle on ilmoitettu aina, kun Tacis Finance Teamin maksama määrä on poikennut laskutetusta määrästä, ja kantelijalle on myös ilmoitettu lopullisten laskujen keskeyttämisestä.
4. Lokakuussa 1999 komissio oli valmis neuvottelemaan sovintoratkaisun kantelijan kanssa. Tätä varten se tapasi hänet joulukuussa 1999, mutta sopimukseen ei ole vielä päästy. Komissio kieltäytyy maksamasta kantelijan kirjanpitovirheitä, mutta hyväksyy tietenkin kaikki asianmukaisesti todistetut ja dokumentoidut erät. Se on jopa valmis ehdottamaan erityistä riitojenratkaisusopimusta asianmukaisen sopimuspohjan luomiseksi tietyille lisätöille, joita ei alun perin ennakoitu. Keskusteluja johtaa SCR-yksikön (yksikkö A3) asiasta vastaava operatiivinen yksikkö, ja parhaillaan laaditaan virallistamista koskevaa kirjettä.
5. Toisesta väitesarjasta on todettava, että on perusteetonta ja perusteetonta katsoa tämän kantelun taustalla olevan kiistan johtuvan komission taloushallinnon virkamiesten epäpätevyydestä, huonosta tahdosta ja rodullisesta ennakkoluuloista ottamatta huomioon kantelijan omaa asennetta.
Päätelmissään komissio pahoitteli asian kehittymistä ja totesi odottavansa mieluummin riidan ratkaisemista lopullisesti. Se kehotti kantelijaa neuvottelemaan sovintoratkaisun perusteltujen ja oikeiden tilien perusteella.
Komission lausuntoon liitettiin muun muassa jäljennös tarkastuskertomuksesta.
Kantelijan huomautuksetKomission lausunto toimitettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten.
Kantelija pysytti väitteensä. Hän väitti myös, että hänen kuluilmoituksillaan oli sopimusperusteinen perusta lisäyksessä (lisäys 2), jota tilintarkastaja ei ollut ottanut huomioon kertomuksessaan. Lisäksi hän totesi, että tiettyjen sivukirjeiden puuttuminen (tarkastuskertomuksessa havaittu ongelma) johtui komission hallinnollisista ongelmista.
Kantelija väitti myös, että hänen tekemänsä kaksinkertaisen laskutuksen virheet, jotka tilintarkastuskertomuksessa oli asianmukaisesti yksilöity, olivat liian pieniä, jotta niillä olisi yleistä vaikutusta hänen yrityksensä laskutuskäytäntöjen arviointiin.
Kantelija kyseenalaisti myös komission arviointimenetelmän esimerkiksi kysymällä, mitä "tavanomainen virhetaso" merkitsee tällaisessa sopimuksessa.
Kantelija ilmaisi lisäksi huolensa komission lausunnon sanamuodosta. Hän viittasi komission lausunnossa esitettyihin huomautuksiin "pyrkimyksistään luoda mielikuvituksellista kirjanpitoa" ja kutsui tätä "loukkaavaksi mielleyhtymäksi".
LisätiedustelutKantelijan huomautusten perusteella oikeusasiamies totesi, että oli esitetty kaksi uutta väitettä, jotka olisi sisällytettävä tähän tutkimukseen:
i) komission lausunnossa ja sen perustana olevassa aineistossa, erityisesti tilintarkastuskertomuksessa, ei oteta huomioon lisäystä 2 (päivätty 14. toukokuuta 1998) komission ja kantelijan yrityksen väliseen sopimukseen.
ii) tarkastaja ei ole ottanut huomioon sitä, että tiettyjen sivukirjeiden puuttuminen johtuu komission hallinnollisista ongelmista eikä näin ollen ole kantelijan vastuulla.
Oikeusasiamies kirjoitti tästä syystä 10. heinäkuuta 2000 komissiolle ja viittasi kahteen edellä mainittuun kantelijan esittämään uuteen väitteeseen.
Oikeusasiamies totesi myös, että komission lausunnossa viitattiin mahdollisiin pyrkimyksiin päästä sopimukseen kantelijan yrityksen kanssa. Oikeusasiamies pyysi tietoja asian edistymisestä.
Komissio vahvisti 24 päivänä lokakuuta 2000 antamassaan toisessa lausunnossa aiemman kantansa ja esitti seuraavat huomautukset kahdesta uudesta väitteestä:
1. Lisäyksen nro 2 osalta kantelijan väite, jonka mukaan tätä lisäystä ei otettu huomioon tarkastuskertomuksessa, on asiasisällöltään virheellinen.
Tacis-ohjelman järjestelmässä palvelusopimuksen perusteella aiheutuneiden menojen ja lisäykseen 2 sisältyvään tarkistettuun talousarvioon liittyvien aiheutuneiden menojen tueksi on esitettävä alkuperäiset ja asianmukaisesti allekirjoitetut asiakirjat, joista käy ilmi tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset. Tätä ei ole noudatettu nyt käsiteltävässä asiassa.
2. Sivukirjeiden osalta komissio korosti, että tarkastuskertomuksessa, josta kantelija on saanut jäljennöksen, ei ole jätetty huomiotta tiettyjen sivukirjeiden puuttumista, vaan siinä on ainoastaan korostettu sopimuspohjan puuttumista.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa komission yksiköt olivat periaatteessa valmiita tasaamaan tietyt tukikelpoiset määrät. Tarkasteltuaan perusteellisesti uudelleen kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia, myös sopimuksen nojalla työskentelevän asiantuntijan esittämiä väitteitä, ne katsoivat kuitenkin, että ne joutuivat toimittamaan asiakirja-aineiston petostentorjuntaviranomaiselle (OLAF) muodollista petostutkintaa varten, joka on vielä kesken.
Komission lausunnosta kävi ilmi, että kantelijan kanssa ei ollut päästy sopimukseen.
Komission toinen lausunto lähetettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten. Kantelijan asianajajat esittivät 30. marraskuuta 2000 huomautuksia kantelijan puolesta. Huomautukset koskivat lähinnä kantelijan väitteitä.
Kantelijan ja hänen asianajajiensa kanssa käydyn kirjeenvaihdon jälkeen OLAFin tutkimusten laajuus vaikutti epäselvältä. Oikeusasiamies päätti näin ollen pyytää OLAFia toimittamaan tietoja kantelijan asioita koskevien tutkimusten luonteesta ja laajuudesta.
OLAF vastasi oikeusasiamiehen tietopyyntöön 27. huhtikuuta 2001. OLAF vahvisti aloittaneensa tutkimukset selvittääkseen, oliko syytä epäillä, että Tacis-hankkeen täytäntöönpanon aikana oli tapahtunut petoksia tai vakavia sääntöjenvastaisuuksia.
OLAFin vastaus toimitettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten.
Kantelijan asianajajat esittivät huomautuksensa 6 päivänä heinäkuuta 2001. Ne pitivät virheellisenä sitä, että viittaus OLAFiin oli tehty kuulematta ensin kantelijaa. Huomautukset sisälsivät myös lukuja, joiden tarkoituksena oli osoittaa, että kantelijan yritys oli kärsinyt tappioita komission suorittaman hanketta koskevan tarkastuksen vuoksi.
Oikeusasiamies päätti 21. elokuuta 2001 pyytää OLAFia toimittamaan tietoja a) ajankohdasta, jona OLAF odotti saaneensa päätökseen kantelijan asioita koskevat tutkimuksensa, ja b) syistä, joiden perusteella OLAF katsoi tutkimuksen olevan perusteltua.
OLAF vastasi oikeusasiamiehen pyyntöön 8. lokakuuta 2001. OLAF ilmoitti, että se odottaa saavansa tutkimuksensa päätökseen vuoden 2001 loppuun mennessä. OLAF perusteli tutkimusta a) komission SCR-yksikön (eli Tacis-asioita käsittelevän yksikön) toimittamilla tiedoilla ja b) lisätiedoilla, jotka viittasivat mahdolliseen vilpilliseen laskutukseen ja muihin sääntöjenvastaisuuksiin.
PÄÄTÖS
1 Virheellinen maksun pidättäminen1.1 Kantelija väitti, että komission Tacis-rahoitusyksikkö oli perusteettomasti jättänyt maksamatta 86 283,49 -ohjelmaa koskevat lopulliset laskut, jotka oli päivätty 30. heinäkuuta 1998 kantelijan yrityksen suorittamista sopimustöistä. Kantelija esitti huomautuksissaan kaksi lisäväitettä, jotka oikeusasiamies otti tutkittavaksi. Näitä lisäväitteitä käsitellään jäljempänä 2 osassa.
1.2 Komissio on selittänyt, että sen haluttomuus suorittaa maksu johtuu kantelijan sopimusta koskevassa tarkastuksessa tehdyistä havainnoista. Tarkastuskertomuksessa yksilöitiin muun muassa kaksinkertaiseen laskutukseen liittyvät ongelmat ja se, että sivukirjeitä ei käytetty tiettyjen kantelijan palkkaamien asiantuntijoiden kulujen kattamiseen.
1.3 Euroopan oikeusasiamies selvensi sopimusriitoja koskevaa tarkastusmenetelmäänsä vuosikertomuksessaan 1997. Kuten kyseisessä kertomuksessa todetaan, oikeusasiamies ei monissa jäsenvaltioissa käsittele sopimusriitoja kansallisen lainsäädännön mukaisten sopimusten yleisten ominaispiirteiden vuoksi tai siksi, että oikeusasiamiehen toimeksiantoa koskevassa laissa suljetaan nimenomaisesti pois sopimusasiat. Osana Euroopan oikeusasiamiehen tehtävää on auttaa keventämään riita-asioiden taakkaa edistämällä ystävällisiä ratkaisuja ja antamalla suosituksia, joilla vältetään oikeudenkäyntien tarve tuomioistuimissa. Euroopan oikeusasiamies käsittelee näin ollen sopimussuhteista johtuvia hallinnollisia epäkohtia koskevia kanteluja. Hän ei kuitenkaan pyri selvittämään, onko jompikumpi sopimuspuoli rikkonut sopimusta. Tämä kysymys voitaisiin käsitellä tehokkaasti vain toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jolla olisi mahdollisuus kuulla asianosaisten väitteitä asiaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja arvioida ristiriitaisia todisteita kaikista kiistanalaisista tosiseikoista. Hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti viranomaisen, joka käsittelee sopimusriitaa yksityisen osapuolen kanssa, olisi kuitenkin aina voitava antaa oikeusasiamiehelle johdonmukainen selvitys toimiensa oikeusperustasta ja siitä, miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu.
1.4 Mitä tulee kantelijan tässä osassa esittämään ensimmäiseen väitteeseen, kantelija kiistää osan tarkastuskertomuksen päätelmistä, mutta tunnustaa toisten paikkansapitävyyden (kaksinkertainen laskutus). Riita koskee suurelta osin sitä, missä määrin komissio on itse aiheuttanut laskutusongelmia, mitä käsitellään jäljempänä 2 osassa. Arvioidessaan, onko komissio esittänyt johdonmukaisen selvityksen toimiensa oikeusperustasta ja miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu, oikeusasiamies toteaa, että komissio tukeutuu tarkastuskertomukseen, joka näyttää sisältävän objektiivisen arvioinnin kantelijan sopimuksesta komission kanssa. Oikeusasiamies katsoo, että tarkastuskertomuksen havainnot antoivat komissiolle asianmukaisen perustan päätellä, että kantelijan vaatimaa maksua ei voitu suorittaa kokonaisuudessaan. Kantelun tämän näkökohdan osalta oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei komissiossa ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
2 Lisäväitteet2.1 Kantelija esitti huomautuksissaan seuraavat kaksi lisäväitettä:
i) komission lausunnossa ja sen perustana olevassa aineistossa, erityisesti tilintarkastuskertomuksessa, ei oteta huomioon komission ja kantelijan yrityksen välisen sopimuksen lisäystä 2; ja
ii) tarkastaja ei ole ottanut huomioon sitä, että tiettyjen sivukirjeiden puuttuminen johtuu komission hallinnollisista ongelmista eikä näin ollen ole kantelijan vastuulla.
2.2 Ensimmäisen lisäväitteen osalta komissio on hylännyt sen, että tarkastuskertomuksessa ei olisi otettu huomioon lisäystä 2. Toisen lisäväitteen osalta komissio on selittänyt, että se oli valmis oikaisemaan tapauksen mahdollisuuksien mukaan, jotta kantelijalle voitaisiin suorittaa maksu. Viime kädessä kaikki laillistamissuunnitelmat on kuitenkin keskeytetty komission petostentorjuntaviranomaisen (OLAF) käynnistämien tutkimusten vuoksi.
2.3 Kantelijan lisäväitteestä, jonka mukaan lisäystä 2 ei otettu huomioon komission tarkastuksessa, oikeusasiamies toteaa, että lisäys 2 näyttää itse asiassa olleen osa tarkastajan arviointia. Näin ollen ensimmäistä lisäväitettä ei ole perusteltu, minkä vuoksi kantelun tämän näkökohdan osalta ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
2.4 Oikeusasiamies toteaa lisäväitteestä, jonka mukaan tarkastaja ei ole ottanut huomioon sitä, että tiettyjen sivukirjeiden puuttuminen johtuu komission hallinnollisista ongelmista eikä siten ole kantelijan vastuulla, seuraavaa. Tämän tutkimuksen aikana toimitettujen todisteiden perusteella näyttää siltä, että komission valvovien yksiköiden lähestymistapa laskutukseen oli huomattavan joustava. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tämä vaikutti siihen, miten kantelija itse käsitteli laskutusasioita. On kuitenkin myös selvää, että komission hallinnolliset ongelmat eivät yleensä vapauta kantelijaa noudattamasta sopimusvelvoitteitaan. Kuten edellä todettiin, oikeusasiamies katsoo, että komissio on esittänyt johdonmukaisen näkemyksen kannastaan. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies katsoo, että toista lisäväitettä ei ole perusteltu, minkä vuoksi vaikuttaa siltä, ettei komissiolla ole hallinnollista epäkohtaa.
3 Käyttäytymiseen ja menettelyyn liittyvät kysymykset3.1 Toisessa väitesarjassaan kantelija väitti, että Tacis-talousyksikön virkamiehet olivat olleet epäkohteliaita, hyödyttömiä ja töykeitä, että he olivat kieltäytyneet vastaamasta hänen kysymyksiinsä tai kommunikoimasta hänen kanssaan ja että hän oli kärsinyt rotusyrjinnästä.
3.2 Komissio on myöntänyt, että se on joskus käsitellyt kantelijaa tiukasti, mutta että se oli välttämätöntä kantelijan oman käyttäytymisen vuoksi. Komissio on myös hylännyt täysin väitteen, jonka mukaan sen henkilöstö olisi rotuun perustuvaa ennakkoluuloa tai että se ei olisi vastannut hänen kysymyksiinsä tai ollut yhteydessä häneen.
3.3 Käsiteltävänä olevassa asiassa oikeusasiamiehelle ei ole esitetty mitään seikkaa, joka osoittaisi, että komission virkamiehet olisivat toimineet rotuun perustuvaa ennakkoluuloa loukkaavalla tavalla tai että komissio olisi laiminlyönyt velvollisuutensa vastata ja antaa tietoja, joten kantelun tämän näkökohdan osalta ei ole todettu hallinnollista epäkohtaa.
3.4 Epäkohteliaisuutta ja epäkohteliaisuutta koskevien väitteiden osalta kantelija näyttää katsovan, että komissio on edelleen epäkohtelias ja epäkohtelias tämän tutkimuksen aikana. Hän on viitannut komission ensimmäisen lausunnon sanamuotoon, jossa komissio esitti huomautuksia kantelijan "pyrkimyksistä mielikuvitukselliseen kirjanpitoon" ja ”A:n muut ”virheet” koskivat sopimukseen sisältymättömien töiden laskuttamista – –”.
3.5 Komission ensimmäisessä lausunnossa esitetyt toteamukset vaikuttavat epäkohteliailta ja niiden vihjailut loukkaavilta. Kantelijan huomautuksissaan esittämä moite oli näin ollen perusteltu. Komission lausumat olivat lisäksi vastoin komission tavanomaista käytäntöä vastata kanteluihin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämän perusteella oikeusasiamies toteaa, että kantelun tässä osassa on ilmennyt hallinnollinen epäkohta, ja esittää jäljempänä kriittisen huomautuksen.
4 PäätelmäOikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:
Komission ensimmäisessä lausunnossa esitetyt lausumat vaikuttavat epäkohteliailta ja niiden vihjailut loukkaavilta. Kantelijan huomautuksissaan esittämä moite oli näin ollen perusteltu. Komission lausumat olivat lisäksi vastoin komission tavanomaista käytäntöä vastata kanteluihin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämän perusteella oikeusasiamies päättelee, että kantelun tässä osassa on ilmennyt hallinnollinen epäkohta.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.
Vilpittömästi,
Jacob SÖDERMAN