Euroopan oikeusasiamies Teresa Anjinho on havainnut useita menettelyllisiä puutteita siinä, miten Euroopan komissio valmisteli useita kiireellisinä pitämiään lainsäädäntöehdotuksia. Kaiken kaikkiaan puutteet merkitsivät hallinnollista epäkohtaa.

Havainnot perustuvat kolmeen erilliseen valitukseen perustuvaan tutkimukseen, joissa tarkasteltiin, missä määrin komissio sovelsi vakiomuotoisia päätöksentekosääntöjä ja -menettelyjä laatiessaan lainsäädäntöluonnoksia yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Omnibus I), yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) ja muuttajien salakuljetuksen torjunnasta.

Valmistellessaan näitä kiireellisiä lainsäädäntöehdotuksia komissio ei toteuttanut tiettyjä osia omista paremman sääntelyn säännöistään, joiden tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädäntö perustuu näyttöön, on avointa ja osallistavaa.

”Komission on kyettävä reagoimaan nopeasti erilaisiin tilanteisiin, erityisesti nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Sen on kuitenkin varmistettava, että vastuuvelvollisuus ja avoimuus ovat edelleen osa sen lainsäädäntöprosesseja ja että sen toimet selitetään selkeästi kansalaisille”, Anjinho totesi.

”Tulevaisuudessa on löydettävä parempi tasapaino ketterän hallinnon ja lainsäädäntää koskevien menettelyllisten vähimmäisvaatimusten takaamisen välillä. Tiettyjä hyvän lainsäädännön periaatteita ei voida vaarantaa edes kiireellisyyden vuoksi.”  

”Komission olisi parannettava parempaa sääntelyä koskevia sääntöjään niin, että kiireellisen lainsäädännön valmistelu pysyy avoimena ja näyttöön perustuvana”, oikeusasiamies totesi.

Oikeusasiamiehen tutkimuksissa havaittuihin menettelyllisiin puutteisiin kuului muun muassa se, ettei lainsäädäntöehdotusten kiireellisyyttä ollut täysin perusteltu suurelle yleisölle eikä dokumentoitu syitä, joiden vuoksi oikeusasiamies poikkesi lainsäädäntötyötä koskevista sisäisistä säännöistään, joita kutsutaan paremman sääntelyn säännöiksi.

Kuhunkin kolmeen lainsäädäntöprosessiin liittyi myös erityisiä ongelmia, joita olivat muun muassa seuraavat: 

komission yksiköiden välisen kuulemisajan lyhentäminen alle 24 tuntiin viikonlopun aikana (Omnibus I)

Lainsäädäntöehdotusta tukevan asiakirjan julkaiseminen myöhässä (maahanmuuttajien salakuljetusta koskeva lainsäädäntö) ja sen jälkeen, kun lainsäädäntö on jo hyväksytty (YMP)

- Ilmastotoimien johdonmukaisuuden arvioinnista ei ole tehty selkeitä sisäisiä rekistereitä (YMP ja kokoomasäädös I)

Suositukset ja lisäehdotukset

Oikeusasiamies pyysi komissiolle antamissaan kahdessa tulevaisuuteen suuntautuvassa suosituksessa komissiota varmistamaan, että paremman sääntelyn sääntöjä sovelletaan ennakoitavasti, johdonmukaisesti ja ei-mielivaltaisesti ja että lainsäädäntöehdotusten tuleva kiireellinen valmistelu on aina avointa, näyttöön perustuvaa ja osallistavaa.

Oikeusasiamies teki myös useita ehdotuksia parempaa sääntelyä koskevien sääntöjen tulevan tarkistamisen perusteella. Näitä ovat muun muassa sen selventäminen, että ilmastoarvioinnit olisi tehtävä kaikista lainsäädäntöehdotuksista, ja sidosryhmien kuulemisten vähimmäisvaatimusten selventäminen kiireellisissä menettelyissä.

Taustaa

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistetaan säännöt, joita Euroopan komissio noudattaa valmistellessaan uusia aloitteita ja ehdotuksia sekä hallinnoidessaan ja arvioidessaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Vaikka komissio on todennut, että paremman sääntelyn säännöt eivät ole oikeudellisesti sitovia, oikeusasiamies on johdonmukaisesti todennut, että EU:n toimielinten olisi sovellettava omia sääntöjään.

Kaikki kolme tutkimusta – jotka liittyivät kestävyyttä koskevaan koontiasetukseen, YMP:hen ja lainsäädäntöehdotuksiin muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi – käynnistettiin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tekemien valitusten perusteella.

Oikeusasiamiehen suositus löytyy täältä.