Kantelija, joka on belgialainen voittoa tavoittelematon järjestö, osallistui EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena oli puuttua ikääntyneiden ongelmiin tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käytössä. Tilintarkastuksessa havaittiin, että kantelijan työajan kirjaamiseen käyttämä järjestelmä oli epäluotettava. Tämän seurauksena komissio pyrki perimään kantelijalta takaisin yli 85 000 euroa.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että tarkastajat olivat todenneet, että kantelijan kahteen erityiseen suoritteeseen tekemä työ oli oikeutettua, samoin kuin työaika. Hän katsoi näin ollen, että komissiolla ei ollut perusteita hylätä tähän työhön liittyviä henkilöstökustannuksia. Tämän vuoksi hän suositti komissiolle, että se vähentäisi takaisinperittävää määrää vastaavasti.

Komissio hyväksyi täysin oikeusasiamiehen suosituksen ja suostui vähentämään takaisinperittävää määrää lähes 37 000 eurolla. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies päätti asian käsittelyn. Oikeusasiamies jatkaa kuitenkin erillistä tutkimusta, joka koskee varojen takaisinperintää suhteessa muihin suoritteisiin.

Asia koski Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tekemää arviointia kahdesta oikeudellisesta käännöspalvelusta tehdystä tarjouksesta. Valituksen tekijä, joka oli hylätty tarjoaja, väitti, että tarjouskilpailumenettely ei täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, koska i) tarjousten arviointia ei ollut dokumentoitu asianmukaisesti, ii) sisäistä hallinnollista uudelleentarkastelua ei ollut mahdollista pyytää ja iii) se ei taannut nimettömyyttä.

Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut hallinnollista epäkohtaa tilintarkastustuomioistuimessa. Oikeusasiamies esitti kuitenkin kolme parannusehdotusta tilintarkastustuomioistuimelle: se i) vaati sisäisiä arvioijia allekirjoittamaan ja päiväilemään kokeiden arviointilomakkeet, ii) perusti sisäisen uudelleentarkastelumekanismin hylättyjen hakijoiden valitusten käsittelemiseksi ja iii) anonymisoi tarjoajien kokeet sisäisten arvioijien arviointiprosessin aikana tekemää arviointia varten.

Kantelija, joka on reilun kaupan sertifiointijärjestö, pyysi komissiota antamaan päätöksen tai epävirallisen ohjekirjeen siitä, ovatko sen kaupalliset menettelyt EU:n kilpailusääntöjen mukaisia. Sen jälkeen kun komissio oli hylännyt kantelijan pyynnön, kantelija pyysi saada tutustua komission asiakirja-aineistoon. Kantelija kiisti komission päätöksen olla antamatta täyttä oikeutta tutustua sisäiseen kirjeenvaihtoonsa ja sisäiseen muistioonsa.

Oikeusasiamies esitti tutkimuksensa aikana alustavan näkemyksensä, jonka mukaan komissio oli poistanut enemmän tietoja kuin oli ehdottoman välttämätöntä. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on tarkastellut kyseisiä asiakirjoja uudelleen ja päättänyt myöntää laajemman tutustumisoikeuden. Hän katsoo näin ollen, että asia on ratkaistu.

Kantaja, joka osallistui EPSOn palvelukseenottomenettelyyn, ei varannut määräaikaa tietokoneella suoritettavalle kokeelleen, joten hänet suljettiin menettelyn ulkopuolelle. Kantelija väitti, että EPSO ei ollut lähettänyt hänelle kutsua kokeen varaamiseen. EPSO vaati kutsun lähettämistä. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tarkasti EPSOn asiakirja-aineiston eikä löytänyt viitteitä mistään teknisestä ongelmasta, joka olisi voinut johtaa siihen, että kantelijalle ei lähetetty automaattista kutsua osallistua tietokoneella tehtävään kokeeseen ajoissa. Oikeusasiamies ei näin ollen havainnut EPSOn toiminnassa hallinnollista epäkohtaa.

Asia koski EU:n Armenian-edustuston väitettyä lainvastaista ja/tai epäoikeudenmukaista päätöstä irtisanoa Armeniassa ja Jordaniassa toteutettuun hankkeeseen liittyvä avustussopimus kehitysyhteistyöalalla toimivan italialaisen kansalaisjärjestön kantelijan vahingoksi. Arvioituaan huolellisesti kaikki tosiseikat ja perustelut oikeusasiamies totesi, että edustuston selvitys päättämispäätöksestä oli puutteellinen. Oikeusasiamies ehdotti siksi, että komissio EU:n edustustojen valvontatehtävässään antaisi kantelijalle kattavamman selvityksen hankkeen päättämisen perusteista.

Vastauksena oikeusasiamiehen ehdotukseen komissio ilmoitti, että lähetystö oli ottanut huomioon kaikki merkitykselliset tekijät päättäessään sopimuksen irtisanomisesta. Se myönsi kuitenkin, että tuen lakkauttamisen perustelut eivät ehkä olleet riittävän kattavat. Sen vuoksi se toimitti oikeusasiamiehelle kirjeen, jonka edustusto oli lähettänyt kantelijalle ja jossa se selitti kaikki arvioinnissaan huomioon ottamansa tekijät.

Oikeusasiamies katsoi, että komissio oli ryhtynyt toimiin asian ratkaisemiseksi, ja päätti näin ollen lopettaa asian käsittelyn.

Asia koski EU:n Armenian-edustuston väitettyä lainvastaista ja/tai epäoikeudenmukaista päätöstä irtisanoa Armeniassa ja Jordaniassa toteutettuun hankkeeseen liittyvä avustussopimus kehitysyhteistyöalalla toimivan italialaisen kansalaisjärjestön kantelijan vahingoksi. Arvioituaan huolellisesti kaikki tosiseikat ja perustelut oikeusasiamies totesi, että edustuston selvitys päättämispäätöksestä oli puutteellinen. Oikeusasiamies ehdotti siksi, että komissio EU:n edustustojen valvontatehtävässään antaisi kantelijalle kattavamman selvityksen hankkeen päättämisen perusteista.

Vastauksena oikeusasiamiehen ehdotukseen komissio ilmoitti, että lähetystö oli ottanut huomioon kaikki merkitykselliset tekijät päättäessään sopimuksen irtisanomisesta. Se myönsi kuitenkin, että tuen lakkauttamisen perustelut eivät ehkä olleet riittävän kattavat. Sen vuoksi se toimitti oikeusasiamiehelle kirjeen, jonka edustusto oli lähettänyt kantelijalle ja jossa se selitti kaikki arvioinnissaan huomioon ottamansa tekijät.

Huolimatta siitä, että kantelija ilmaisi tyytymättömyytensä komission vastaukseen sovintoratkaisua koskevaan ehdotukseensa, oikeusasiamies katsoi, että komissio oli ryhtynyt toimiin asian ratkaisemiseksi. Näin ollen hän päätti lopettaa asian käsittelyn.

Kantelun teki komissiota vastaan kansalaisryhmän edustaja, joka oli esittänyt eurooppalaisen kansalaisaloitteen. Se koski allekirjoitusten keruujärjestelmää verkossa ja tällaisten järjestelmien isännöintiä komission palvelimilla sekä mahdollisuuksia muuttaa eurooppalaista kansalaisaloitetta sen jälkeen, kun se on toimitettu rekisteröitäväksi. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella oikeusasiamies katsoi, että komission kanta oli kohtuullinen. Näin ollen hän päätteli, ettei komissio ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Oikeusasiamies totesi luottavansa siihen, että komissio ottaa hänen näkemyksensä huomioon tarkistaessaan eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa asetusta vuonna 2015.

Oikeusasiamies ehdotti, että heti kun ehdotetun aloitteen alustava arviointi osoittaa, että aloite ei täytä rekisteröintiperusteita, komissio voisi, jos järjestäjä on ilmoittanut sille haluavansa käyttää omaa verkossa toteutettavaa keruujärjestelmäänsä, ilmoittaa asiasta järjestäjälle mahdollisimman nopeasti, jotta tämä ei aiheuttaisi tarpeettomia taloudellisia ja organisatorisia ponnisteluja.

Tapaus koski sitä, oliko Euroopan komissio perinyt oikeudenmukaisesti takaisin osan rahoitusosuudestaan kantelijalle, joka on yritys, EU:n rahoittaman hankkeen yhteydessä. Komissio myönsi tehneensä joitakin virheitä takaisinperittävän määrän laskennassa ja pyysi anteeksi. Se luopui myös osasta "likvidejä vahingonkorvauksia" koskevaa vaatimustaan, koska se olisi suhteeton. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoi, ettei käynnissä ollut hallinnollista epäkohtaa, eikä ryhtynyt lisätoimiin.

Valituksen tekijä, joka on elintarvikealan toimija, halusi, että sen tuotteeseen merkitään ruokahalun hillitsemistä ja painonpudotusta koskeva terveysväite. Sen vuoksi se toimitti terveysväitteensä asianomaisille kansallisille viranomaisille, jotka toimittivat sen komission arvioitavaksi Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolle, jäljempänä ’EFSA’, asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetyn hyväksymismenettelyn mukaisesti. Kansallisten viranomaisten virheen vuoksi terveysväite kuitenkin poistettiin komissiolle lähetetystä luettelosta. Komissio hylkäsi kansallisten viranomaisten komissiolle myöhemmin esittämän pyynnön lisätä terveysväite uudelleen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) toimitettuun luetteloon. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen väittäen, että komissio oli virheellisesti hylännyt tämän pyynnön. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission kieltäytymisen syyt olivat oikeita. Hän totesi, ettei komissio ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, ja päätti asian käsittelyn.

Kantelu tässä tapauksessa oli, että Euroopan komissio oli toiminut epäoikeudenmukaisesti pyrkiessään perimään takaisin osan EU:n rahoittamalle hankkeelle myönnetystä taloudellisesta tuesta. Kantelija oli voittoa tavoittelematon järjestö, ja se totesi, että sen ei ollut mahdollista täyttää komission vahvistamia takaisinperintäehtoja. Tarkasteltuaan lokakuussa 2012 tehtyä kantelua oikeusasiamies ehdotti komissiolle asian ystävällistä ratkaisua. Oikeusasiamies ehdotti, että komissio pidentäisi ajanjaksoa, jonka kuluessa kantelijan oli määrä maksaa rahat takaisin, ja että komissio harkitsisi luopumista vaatimuksesta, jonka mukaan kantelijan on otettava käyttöön vakuus palautettavan määrän kattamiseksi. Komissio hyväksyi tämän ehdotuksen. Asian käsittelyn päätteeksi oikeusasiamies ehdotti osapuolille, että niiden olisi otettava suoraan yhteyttä näiden sovintojärjestelyjen ratkaisemiseksi.