Asia koski Euroopan komission kieltäytymistä antamasta valituksen tekijälle, joka on asianomainen osapuoli, mahdollisuutta tutustua unionin tuotannonalan alkuperäiseen pyyntöön laajentaa polkumyyntitulleja Venäjältä peräisin oleviin ammoniumtuotteisiin. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission kieltäytyminen ei perustunut polkumyyntiasetuksen sovellettaviin säännöksiin ja että se on saattanut heikentää kantelijan puolustautumisoikeuksia kyseisessä menettelyssä. Näin ollen hän suositteli komissiolle, että tämä paljastaisi asiaa koskevan pyynnön.

Vaikka komissio oli eri mieltä oikeusasiamiehen hallinnollisen epäkohdan toteamisesta, se hyväksyi oikeusasiamiehen suosituksen paljastaa asiaa koskeva pyyntö. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn.

Asia koski norjalaisen yrityksen pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyvät komission ja Italian väliseen yhteydenpitoon, jonka tarkoituksena oli tarkistaa, onko Italia noudattanut tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia, erityisesti lumisukkien käytölle asetettujen rajoitusten osalta (lumisukat on suunniteltu palvelemaan samaa tarkoitusta kuin lumiketjut).

Komissio hylkäsi pyynnön sillä perusteella, että asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi vaarantaa meneillään olevan tutkimuksen. Oikeusasiamies tutki asiaa. Tämän jälkeen oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin myönnettiin, minkä perusteella oikeusasiamies päätteli, että komissio oli ratkaissut asian.

Kantelija, joka on Ranskan kansalainen, muutti asuinpaikkansa Belgiasta Ranskaan. Hän haki aiemmin Belgiassa rekisteröidyn ajoneuvonsa rekisteröintiä Ranskassa. Ranskan viranomaiset kieltäytyivät tunnustamasta Belgian viranomaisten antamaa katsastustodistusta ja vaativat, että kantelijan ajoneuvolle on tehtävä täydellinen katsastus Ranskassa, jotta se voidaan rekisteröidä. Sen vuoksi kantelija valitti Euroopan komissiolle, että Ranska rikkoi vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Komissio aloitti rikkomusmenettelyn. Saatuaan Ranskan viranomaisilta selvityksen komissio päätti lopettaa kantelun käsittelyn. Kantelija ei ollut samaa mieltä tästä päätöksestä ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamiehelle lähettämässään lausunnossa komissio katsoi kaiken kaikkiaan, että unionin oikeudessa ei velvoiteta jäsenvaltiota tunnustamaan automaattisesti kokonaan tai osittain toisessa jäsenvaltiossa suoritettua katsastusta, kun se rekisteröi uudelleen aiemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja.

Vastauksena oikeusasiamiehen lisäkysymyksiin, jotka koskivat asiaa koskevan oikeuskäytännön tulkintaa, komissio muutti alkuperäistä näkemystään. Se selitti, että yhteisöjen tuomioistuimen äskettäisen tuomion jälkeen se päätti tarkastella uudelleen alkuperäistä päätöstään, jolla kantelijan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva asia päätettiin, ja pyytää Ranskan viranomaisilta lisäselvityksiä. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että näin tehdessään komissio on ratkaissut kantelun. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn.

Kantelija, joka on ranskalainen maanviljelijöiden yhdistys, valitti Euroopan komissiolle, että Ranskan viranomaiset eivät noudattaneet eläinlääkkeiden rinnakkaistuontia koskevia EU:n lainsäädännön säännöksiä. Se väitti, että Ranska ei antanut eläinlääkäreille, maanviljelijöille, farmaseuteille ja muille vähittäiskauppiaille mahdollisuutta käyttää eläinlääkkeiden rinnakkaistuontia koskevaa yksinkertaistettua lupamenettelyä. Lisäksi Ranskan viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä VMP:iden rinnakkaistuontia koskevaan yksinkertaistettuun menettelyyn pääsyä tukkukauppiaille, joilla oli lupa myydä VMP:itä muissa jäsenvaltioissa.

Komissio aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn ja lähetti Ranskan viranomaisille virallisen ilmoituksen. Tämän jälkeen Ranskan viranomaiset muuttivat eläinlääkkeiden rinnakkaistuonnin lupamenettelyä koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Tämän vuoksi komissio päätti lopettaa asian käsittelyn. Kantelija väitti, että väitteet, jotka komissio esitti rikkomista koskevan kantelun käsittelyn lopettamista koskevassa päätöksessään, olivat riittämättömiä ja epäuskottavia. Se vaati, että komission olisi joko peruutettava päätöksensä lopettaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kantelu tai aloitettava uusi jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely Ranskan viranomaisia vastaan.

Lausunnossaan komissio katsoi ensin, että eläinlääkkeiden rinnakkaistuonti henkilökohtaiseen käyttöön ei ole sallittua, jos eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/82/EY asiaa koskevia säännöksiä ei noudateta. Komissio totesi yhteenvetona, että eläinlääkkeiden rinnakkaistuonti on yleensä avointa viljelijöille, eläinlääkäreille ja farmaseuteille tai tukkukauppiaille, jos ne noudattavat kyseisen direktiivin erityissäännöksiä, jotka koskevat eläinlääkkeiden jakelua, hallussapitoa ja jakelua sekä lääketurvatoimintaa.

Oikeusasiamies katsoi, että komissio ei esittänyt asianmukaisia perusteluja päätökselleen lopettaa kantelijan rikkomuskantelu. Näin ollen hän esitti komissiolle suositusluonnoksen. Suositusluonnoksensa jälkeen komissio päätti aloittaa uuden rikkomusmenettelyn, joka koskee esteitä, joita tukkukauppiaat kohtaavat yrittäessään tuoda eläinlääkkeitä rinnakkaistuontina. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että komissio oli tähän mennessä toteuttanut riittävät toimenpiteet suositusluonnoksensa täytäntöönpanemiseksi. Tämän vuoksi hän päätti lopettaa asian käsittelyn.