Strasbourgissa 13.6.2017

Aihe: EU:n henkilöstösääntöjen 16 artiklan täytäntöönpano

Hyvä Farkas

Kuten ehkä tiedätte, olen viime vuosina tutkinut, miten Euroopan komissio on käsitellyt tilanteita, joissa henkilöstö lähtee työskentelemään yksityiselle sektorille ja joissa henkilöstö siirtyy komissioon työskenneltyään yksityisellä sektorilla (ns. pyöröovi-ilmiö). Tutkimukseni johti siihen, että annoin ehdotuksia ja ohjeita, joilla vahvistetaan komission menettelyjä EU:n henkilöstösääntöjen asiaa koskevien säännösten täytäntöönpanemiseksi [1].

Käynnistin äskettäin seurantatutkimuksen [2], jonka tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus tiedottaa toimista, joita se on toteuttanut ehdotusteni ja suuntaviivojeni perusteella.

Henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 kohdassa säädetään pyöröovitilanteita koskevista säännöksistä, että nimittävän viranomaisen on lähtökohtaisesti kiellettävä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana harjoittamasta edunvalvontaa tai vaikuttamista entisen toimielimensä henkilöstöön liiketoiminnassaan, asiakkaissaan tai työnantajissaan asioissa, joista he olivat vastuussa palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana. Direktiivin 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kukin toimielin julkaisee vuosittain tiedot tämän velvoitteen täytäntöönpanosta, mukaan lukien luettelo arvioiduista tapauksista.

Lainsäätäjien hyväksymien tarkistettujen henkilöstösääntöjen voimaantulosta on kulunut yli kolme vuotta. Tarkistettuihin asetuksiin sisältyy EU:n toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille asetettu uusi velvoite panna täytäntöön vuoden pituinen lobbaus-/edunvalvontakielto, joka koskee EU:n virkamiehistä lähteneitä EU:n korkeita virkamiehiä, ja julkaista vuosittain tiedot tätä tarkoitusta varten arvioiduista tapauksista. Mielestäni nyt on hyvä hetki arvioida käytäntöjämme näiden velvoitteiden noudattamisessa.

Tähän mennessä toimistoni on julkaissut kolme kertomusta [3] henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta. Tutkiessani sitä, miten komissio on käsitellyt tilanteita, joissa henkilöstö on lähtenyt työskentelemään yksityiselle sektorille ja päinvastoin, komissio julkaisi ensimmäisen kertomuksensa vuodelta 2014. Tällä välin komissio on julkaissut toisen kertomuksen. Vaikka olin tyytyväinen siihen, että komissio julkaisi ensimmäisen kerran tiedot palveluksestaan lähteneiden ylempien toimihenkilöiden ammatillisesta toiminnasta, pidin kiinni ehdotuksestani, jonka mukaan komission olisi julkaistava kaikki päätökset mahdollisimman pian ja yksityiskohtaisemmin ja sisällytettävä luetteloon kaikki arvioidut tapaukset eikä ainoastaan niitä hakemuksia, joiden se katsoi voivan johtaa edunvalvontaan tai edunvalvontaan. Ehdotin myös, että komissio ilmoittaisi minulle jokaisesta tapauksesta, jossa poikkeukselliset ja pakottavat yksityisyyden suojaan liittyvät syyt estävät yksittäisen päätöksen julkaisemisen.

Euroopan oikeusasiamiehenä haluan auttaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia kehittämään vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevia tiukimpia vaatimuksia ja tukea niiden toimia auttamalla tunnistamaan parhaita käytäntöjä. Sen vuoksi kirjoitan myös muille EU:n toimielimille ja elimille kuin komissiolle, jotka soveltavat henkilöstösääntöjä ja jotka ovat edustettuina henkilöstösääntöihin liittyvien asioiden valmistelukomiteassa [4], sekä useille EU:n erillisvirastoille [5], jotta voidaan kerätä tietoja nykyisistä käytännöistä ja mahdollisista haasteista, jotka liittyvät henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanoon.

Jotta voisin selvittää, mitä nykyiset käytännöt ovat, pyydän teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

i) Julkaiseeko toimielimenne jo henkilöstösääntöjen 16 artiklan 4 kohdassa vaaditut vuosittaiset tiedot tai aikooko se julkaista ne? Jos vastasitte myöntävästi, voisitteko toimittaa minulle jäljennöksen edellisestä kertomuksesta tai alustavan luonnoksen? Voitteko antaa minulle raportin internetosoitteen?

ii) Mikä on näiden tietojen nykyinen tai ehdotettu muoto, laajuus ja sisältö? Sisältyykö luetteloon erityisesti kaikki arvioidut tapaukset vai ainoastaan ne, joihin toimielimenne mielestä voisi liittyä lobbausta tai edunvalvontaa?

iii) Miten toimielimenne määrittelee tai aikoo määritellä ”ylemmät virkamiehet”?  Mainitseeko toimielimenne tai aikooko se mainita kyseisten virkamiesten nimet julkisesti saatavilla olevassa kertomuksessa?

iv) Milloin ja miten laitoksenne arvioi tai aikoo arvioida lobbauksen ja edunvalvonnan käsitteitä?

v) Mitkä ovat vaaditun julkaisun yksityiskohdat ja aikataulu? Oliko tapauksia, joissa poikkeukselliset ja pakottavat yksityisyyden suojaan liittyvät syyt estivät yksittäisen päätöksen julkaisemisen?

Pyydän Teitä toimittamaan vastauksenne kolmen kuukauden kuluessa tämän kirjeen päiväyksestä. Voitte mainita vastauksessanne esimerkkejä parhaista käytännöistä. Huomatkaa, että vastauksenne on mielestäni hyvä olla saatavilla verkkosivustollani.

Saatuani ja analysoituani kaikki vastaukset otan yhteyttä kaikkiin asianomaisiin toimielimiin sekä EU:n virastojen verkostoon jakaakseni työni tulokset.

Odotan innolla rakentavaa yhteistyötä kanssanne tässä asiassa. Jos henkilöstönne tarvitsee lisätietoja tai selvennyksiä, he voivat ottaa yhteyttä Alice Bossièreen (+32 2 283 34 01) toimistossani.

Teidän vilpittömästi,

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

[1] Päätös lopettaa Euroopan komission pyöröovi-ilmiön käsittelyä koskeviin kanteluihin 2077/2012/TN ja 1853/2013/TN perustuva tutkimus. Saatavilla osoitteessa

https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/decision.faces/en/71136/html.bookmark

[2] Kirjeeni komissiolle seurantatutkimuksen aloittamisesta on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/correspondence.faces/en/77544/html.bookmark

[3] Vuosia 2014, 2015 ja 2016 koskevat kertomukset ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/fi/resources/ethics_and_conduct/home.faces

[4] Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto, EU:n tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan ulkosuhdehallinto, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

[5] EMA, EFSA, ECHA, EASA, ESMA, EPV ja EIOPA. Nämä virastot valittiin niiden koon ja/tai sääntelytehtävän perusteella.