Strasbourgissa 13.6.2017

Re: EU:n henkilöstösääntöjen 16 artiklan täytäntöönpano

Hyvä Rasi

Kuten ehkä tiedätte, olen viime vuosina tutkinut, miten Euroopan komissio käsittelee tilanteita, joissa henkilöstö lähtee työskentelemään yksityiselle sektorille ja joissa henkilöstö liittyy komissioon työskenneltyään yksityisellä sektorilla (ns. pyöröovi). Tutkimukseni perusteella annoin ehdotuksia ja suuntaviivoja, joilla vahvistetaan komission menettelyjä EU:n henkilöstösääntöjen asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanemiseksi [1].

Käynnistin äskettäin seurantatutkimuksen [2] antaakseni komissiolle tilaisuuden tiedottaa minulle toimista, joita se on toteuttanut ehdotusteni ja suuntaviivojeni johdosta.

Pyöröovitilanteita sääntelevistä säännöksistä henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 kohdassa säädetään, että nimittävän viranomaisen on lähtökohtaisesti kiellettävä entisiä korkeita virkamiehiä toimikautensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana harjoittamasta entisen toimielimensä henkilöstöön nähden edunvalvontaa tai vaikuttamista yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajiensa puolesta asioissa, joista he olivat vastuussa kolmen viimeisen palvelusvuotensa aikana. Direktiivin 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kukin toimielin julkaisee vuosittain tiedot tämän velvoitteen täytäntöönpanosta, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.

Lainsäätäjien hyväksymien tarkistettujen henkilöstösääntöjen voimaantulosta on kulunut yli kolme vuotta. Tarkistettuihin asetuksiin sisältyy EU:n toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille asetettu uusi velvoite panna täytäntöön vuoden mittainen lobbaus- ja edunvalvontakielto, joka koskee EU:n virkamieskunnasta lähteneitä EU:n ylempiä toimihenkilöitä, ja julkaista vuosittain tiedot tätä tarkoitusta varten arvioiduista tapauksista. Mielestäni tämä on hyvä hetki arvioida käytäntöjämme näiden velvoitteiden noudattamisessa.

Toimistoni on tähän mennessä julkaissut kolme kertomusta [3] henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta. Tutkiessani, miten komissio on käsitellyt tilanteita, joissa henkilöstö on lähtenyt työskentelemään yksityiselle sektorille ja päinvastoin, komissio julkaisi ensimmäisen kertomuksensa vuodelta 2014. Tällä välin komissio on julkaissut toisen kertomuksen. Vaikka suhtauduinkin myönteisesti siihen, että komissio julkaisi ensimmäisen kerran tietoja palveluksestaan lähteneiden ylempien toimihenkilöiden ammatillisesta toiminnasta, kannatin ehdotustani, jonka mukaan komission olisi julkaistava kaikki päätökset mahdollisimman pian ja yksityiskohtaisemmin ja että sen olisi sisällytettävä luetteloon kaikki arvioidut tapaukset eikä ainoastaan niitä hakemuksia, joiden se katsoi voivan johtaa lobbaukseen tai edunvalvontaan. Ehdotin myös, että komissio ilmoittaisi minulle jokaisesta tapauksesta, jossa poikkeukselliset ja pakottavat yksityisyyden suojaan liittyvät syyt estävät yksittäisen päätöksen julkaisemisen.

Euroopan oikeusasiamiehenä haluan auttaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia kehittämään vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevia tiukimpia vaatimuksia ja tukea niiden pyrkimyksiä auttamalla parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa. Kirjoitan sen vuoksi myös muille EU:n toimielimille ja elimille kuin komissiolle, jotka soveltavat henkilöstösääntöjä ja jotka ovat edustettuina henkilöstösääntöjen valmistelukomiteassa [4], sekä useille EU:n erillisvirastoille [5]. Tarkoituksena on kerätä tietoa henkilöstösääntöjen 16 artiklan 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanoon liittyvistä nykykäytännöistä ja mahdollisista haasteista.

Jotta voisin selvittää, mitkä ovat nykyiset käytännöt, olisin kiitollinen, jos vastaisitte seuraaviin kysymyksiin:

i) Julkaiseeko toimielimenne jo tai aikooko se julkaista henkilöstösääntöjen 16 artiklan 4 kohdassa edellytetyt vuosittaiset tiedot? Jos vastasitte myöntävästi, voisitteko toimittaa minulle jäljennöksen viimeisimmästä kertomuksesta tai alustavan luonnoksen? Voitteko antaa minulle raportin internet-osoitteen?

ii) Mikä on näiden tietojen tosiasiallinen tai ehdotettu muoto, laajuus ja sisältö? Sisältyykö luetteloon erityisesti kaikki arvioidut tapaukset vai ainoastaan ne tapaukset, joiden toimielimenne katsoo voivan sisältää lobbausta tai edunvalvontaa?

iii) Miten toimielimenne määrittelee tai aikoo määritellä ”vanhimmat virkamiehet”?  Mainitseeko toimielimenne tai aikooko se mainita kyseisten virkamiesten nimet julkisesti saatavilla olevassa kertomuksessa?

iv) Milloin ja miten laitos arvioi tai aikoo arvioida ”lobbauksen” ja ”asianajamisen” käsitteitä?

v) Mitkä ovat vaaditun julkaisun yksityiskohdat ja ajoitus? Onko ollut tapauksia, joissa poikkeukselliset ja pakottavat yksityisyyden suojaan liittyvät syyt olisivat estäneet yksittäisen päätöksen julkaisemisen?

Pyydän Teitä toimittamaan vastauksenne kolmen kuukauden kuluessa tämän kirjeen päiväyksestä. Mainitse vastauksessasi esimerkkejä parhaista käytännöistä. Huomaa, että vastauksenne voi olla hyödyllistä julkaista verkkosivustollani.

Saatuani ja analysoituani kaikki vastaukset otan yhteyttä kaikkiin asianomaisiin toimielimiin sekä EU:n virastojen verkostoon jakaakseni työni tulokset.

Odotan innolla rakentavaa yhteistyötä kanssanne tässä asiassa. Jos henkilöstönne tarvitsee lisätietoja tai selvennyksiä, he voivat ottaa yhteyttä Alice Bossièreen (32 2 283 34 01) toimistossani.

Vilpittömästi, 

Emily O'Reilly

[1] Päätös tutkimuksen päättämisestä kantelujen 2077/2012/TN ja 1853/2013/TN perusteella, jotka koskevat pyöröovi-ilmiön käsittelyä Euroopan komissiossa. Saatavilla osoitteessa

https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/decision.faces/en/71136/html.bookmark

[2] Kirjeeni komissiolle seurantatutkimuksen aloittamisesta on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/correspondence.faces/en/77544/html.bookmark

[3] Vuosia 2014, 2015 ja 2016 koskevat kertomukset ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/fi/resources/ethics_and_conduct/home.faces

[4] Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto, EU:n tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan ulkosuhdehallinto, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

[5] EMA, EFSA, ECHA, EASA, ESMA, EPV ja EIOPA. Nämä virastot valittiin niiden koon ja/tai sääntelytehtävän perusteella.