Kantelujen tausta

1. Tapaukset koskevat EU:n ja Turkin välistä sopimusta, jäljempänä ’sopimus’[1], joka tehtiin 18. maaliskuuta 2016, ja Euroopan komission väitettyä laiminlyöntiä tehdä sopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Sopimus tehtiin vastauksena EU:n muuttoliikekriisiin [2].  Eurooppa-neuvoston hyväksyessä EU:n ja Turkin välisen sopimuksen se päätti myös, että "komissio koordinoi ja järjestää yhdessä jäsenvaltioiden ja virastojen kanssa tarvittavat tukirakenteet sopimuksen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön".

2. Sopimuksessa määrätään muun muassa, että i)”kaikki uudet laittomat muuttajat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemuksia ei 20. maaliskuuta 2016 mennessä ole otettu käsiteltäväksi ja jotka ylittävät rajan Turkista Kreikan saarille, palautetaan Turkkiin”; ja että ii) ”jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohti uudelleensijoitetaan toinen syyrialainen suoraan Turkista EU:hun”; ja että iii) ”Turkki toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen uusien meri- tai maareittien avaamisen Turkista EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä varten.” [3]

3. Kantelijat, espanjalaiset kansalaisjärjestöt (Espanjan pakolaisten avustuskomitea CEAR [4], Espanjan nuorten asianajajien yhdistys [5] ja Women’s Link Worldwide [6]) ja Espanjan yksittäiset kansalaiset ottivat yhteyttä komissioon huhti- ja elokuun 2016 välisenä aikana. He olivat huolissaan sopimuksen vaikutuksesta turvapaikanhakijoiden ja Kreikasta Turkkiin palautettavien muuttajien ihmisoikeuksiin. Women’s Link Worldwide kehotti komissiota erityisesti tekemään sopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin keskittymällä erityisesti maahanmuuttajanaisten ja -lasten tilanteeseen.

4. Kantelijat huomauttivat komissiolle osoittamissaan kirjeissä, että sopimuksen mukaan uusia muuttajia voidaan palauttaa Kreikasta Turkkiin sen jälkeen, kun heidän turvapaikkahakemuksensa on käsitelty kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin jälkeen ja jos heitä ei oteta käsiteltäväksi. Maahanmuuttajat, joiden turvapaikkahakemukset hyväksyttiin, saisivat muuttaa mantereelle ja heidän turvapaikkahakemuksensa käsiteltäisiin edelleen.  Turvapaikkamenettelyjen keston vuoksi Turkkiin on todellisuudessa palautettu hyvin vähän muuttajia, ja Kreikan saarten järjestelykeskuksista [7] on tullut liian täynnä. Manner-Kreikan leirit olivat myös ylikansoitettuja. Kantelijoiden mukaan tällä oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maahanmuuttajien ´-perusoikeuksiin.

5. Kaikki kantelijat viittasivat EU:n direktiiveihin (palauttamisdirektiivi [8], turvapaikkamenettelydirektiivi [9] ja vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi [10]) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (turvapaikkaoikeus ja joukkokarkotusten kielto) ja viittasivat useisiin väitettyihin perusoikeuksien loukkauksiin Kreikan järjestelykeskuksissa ja vastaanottokeskuksissa [11]. Jotkut kantelijat viittasivat omiin Kreikkaan suuntautuviin kenttämatkoihinsa sekä UNHCR:n, Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin toteuttamiin matkoihin, jotka kaikki (he väittivät) vahvistavat jatkuvat perusoikeuksien loukkaukset ja erittäin huonot olosuhteet, joissa pakolaiset elävät mantereen hotspot-alueilla ja leireillä. Yksi kantelija viittasi siihen, mitä hän havaitsi toimiessaan vapaaehtoisena humanitaarisen avun antajana järjestelykeskuksissa. 

6. Kaikki kantelijat väittivät, että järjestelykeskusten tilanahtaus, joka puolestaan johti ihmisoikeusloukkauksiin, oli seurausta sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi ne väittivät [12], että Turkki ei ole turvapaikkamenettelydirektiivissä tarkoitettu turvallinen kolmas maa ja että palauttaminen Turkkiin voi olla vastoin perusoikeuskirjan palauttamiskiellon periaatetta [13].

7. Komissio joko ei vastannut kantelijoiden kirjeisiin [14] tai sen vastausten väitettiin olevan riittämättömiä [15].

Tiedustelu

8. Oikeusasiamies käynnisti yhteisen tutkimuksen näistä kanteluista ja yksilöi seuraavat kantelijoiden väitteet ja vaatimukset.

Väitteet:

Komissio ei vastannut joihinkin kantelijoihin tai sen vastaukset eivät olleet riittäviä. 

Komissio ei tehnyt sopimusta koskevaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia huolimatta Euroopan neuvoston [16], YK:n [17], joidenkin kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten sekä monien muiden oikeusalan toimijoiden [18] väitteistä, joiden mukaan sopimuksen täytäntöönpano merkitsisi perusoikeuksien loukkaamista.

Kantelijoiden vaatimukset:

Komission olisi annettava asianmukaiset vastaukset.

Komission olisi tehtävä sopimuksesta ihmisoikeusvaikutusten arviointi erityisesti sukupuolinäkökulmasta ja keskityttävä lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja suojeluun.

9. Oikeusasiamies otti 29. heinäkuuta 2016 yhteyttä komissioon ja pyysi sitä puuttumaan kantelijoiden huolenaiheisiin ja selittämään, miten se panee sopimuksen täytäntöön [19]. Komissio antoi kaksi vastausta. Ensimmäinen vastaus lähetettiin 29. heinäkuuta 2016 (samana päivänä kuin oikeusasiamies otti yhteyttä) ja toinen 15. syyskuuta 2016.  Komissio lähetti nämä vastaukset Women’s Link Worldwide -järjestölle. Koska vastausten sisältö viittasi siihen, että ne kuvastavat myös komission kantaa muiden kantelijoiden esille ottamiin kysymyksiin, oikeusasiamies välitti komission vastaukset kaikille kantelijoille ja kehotti niitä esittämään huomautuksia. CEAR ja Women’s Link esittivät huomautuksia lokakuun 2016 loppuun mennessä. Komission antamien vastausten perusteella oikeusasiamies katsoo, että ensimmäinen (edellä esitetty) väite ja vaatimus on käsitelty. Tätä tutkimusta tehdessään oikeusasiamies on ottanut huomioon kaikkien osapuolten väitteet ja mielipiteet.

Väite, jonka mukaan EU:n ja Turkin välisen sopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja vastaavaa vaatimusta ei ole tehty

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

10. Ensimmäisessä vastauksessaan komissio totesi, että EU:n ja Turkin välinen sopimus on luonteeltaan poliittinen. Sen tavoitteena on i) rikkoa salakuljettajien liiketoimintamallia; ii) tarjota muuttajille vaihtoehto heidän henkensä vaarantamiselle; iii) vähennetään riskejä, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka yrittävät ylittää vaarallisia meriä vaarallisilla aluksilla: iv) varmistaa kansainvälisen suojelun korkea taso ensimmäisessä turvapaikkamaassa eli Turkissa.

11. Komissio viittasi sopimuksen täytäntöönpanosta 15 päivänä kesäkuuta 2016 antamaansa toiseen kertomukseen [20], jäljempänä ’toinen kertomus n-ohjelmasta EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä’. Kertomuksen mukaan Turkista Kreikkaan saapuvien laittomien muuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä oli siihen mennessä vähentynyt jyrkästi. Komission mielestä tämä osoitti ”[sopimuksen/lausuman] vaikuttavuuden. ”Komissio totesi kirjeessään, että kertomuksessa”huomio haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin, on valtavirtaistettu”.  Mietinnössä viitataan myös EU:n rahoitusapuun Kreikalle ja Turkille, humanitaarinen apu mukaan luettuna.

12. Komissio totesi, että humanitaariset vaatimukset ja perusoikeudet ovat ohjaavia periaatteita EU:n lähestymistavassa pakolaisiin ja muuttajiin. Humanitaarista apua annetaan Kreikassa ja Turkissa yksinomaan tarpeiden perusteella, ja siinä keskitytään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Komissio on huolissaan leirien humanitaarisista olosuhteista ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, myös ilman huoltajaa olevien lasten, suojelusta Kreikassa. ”Kriisin toimijat ovat kuitenkin todellisessa ja vaikeassa tilanteessa eivätkä ihanteellisessa skenaariossa.” Komissio katsoo, että ” kentällä tapahtuvaa kehitystä seurataan tiiviisti”. Komissio ilmoitti tukevansa Kreikan hallinnon pyrkimyksiä parantaa tilannetta leireillä ja löytää sopivia ratkaisuja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Se antoi Kreikan armeijalle 30 miljoonaa euroa hätäapua tarvittavien palvelujen (elintarvike-, lääkintä- ja siivouspalvelut) hankkimiseksi.

13. Toisessa vastauksessaan komissio viittasi 16 päivänä maaliskuuta 2016 antamaansa tiedonantoon, jäljempänä ’16 päivänä maaliskuuta annettu tiedonanto’[21]. Komissio totesi, että tiedonannossa esitetään kuusi periaatetta muuttoliikettä koskevan EU:n ja Turkin yhteistyön kehittämiseksi edelleen EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Komissio katsoi, että ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, joka koskee laittomien muuttajien palauttamista Kreikasta Turkkiin, on otettu täysimääräisesti huomioon 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa ja sitä seuraavissa määräaikaiskertomuksissa EU:n ja Turkin välisen sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä.  Koska komissio ei joka tapauksessa pidä sopimusta (SEUT 218 artiklassa tarkoitettuna) kansainvälisenä sopimuksena vaan poliittisena julistuksena, se katsoi, että sopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arviointi ei ole tarpeen.

14. Komissio totesi lisäksi, että 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa todetaan, että kaikkien Kreikkaan äskettäin saapuneiden laittomien muuttajien ja turvapaikanhakijoiden palauttamisessa Turkkiin on noudatettava EU:n ja kansainvälistä oikeutta. Turkkiin palautettuja henkilöitä suojaavia oikeudellisia takeita ja kaikkia tällaisiin palautuksiin liittyviä käytännön näkökohtia analysoitiin ”laajasti” 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa ja sopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa määräaikaiskertomuksissa. Esimerkiksi 20 päivänä huhtikuuta 2016 [22] ja 15 päivänä kesäkuuta 2016 [23] päivätyissä ensimmäisessä ja toisessa kertomuksessa komissio totesi, että sopimus oli alkanut tuottaa tuloksia, vaikka monia haasteita oli edelleen olemassa. Komission mukaan tärkein tekijä on se, että sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen Egeanmerellä menetettyjen ihmishenkien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Turkista Kreikkaan saapuvien laittomien muuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä väheneminen on osoitus sopimuksen tehokkuudesta. Komission mukaan sopimuksessa on eritelty salakuljettajien liiketoimintamalli. Maahanmuuttajat saivat selkeän viestin siitä, että ei ole järkevää nousta veneeseen Turkista Kreikkaan ja vaarantaa heidän henkeään, koska on olemassa laillinen ja turvallinen tapa päästä EU:hun uudelleensijoittamismenettelyn kautta. Komissio ilmoitti aikovansa kiinnittää huomiota sopimuksen täytäntöönpanon jatkamiseen ihmisoikeuksien näkökulmasta sekä EU:n että Turkin alueella.

15. CEAR väitti 10 päivänä lokakuuta 2016 esittämissään huomautuksissa, että sopimuksen kuvauksella ”poliittisena julistuksena” ei ole merkitystä tutkimuksen yhteydessä. CEAR huomautti, että komissio ei voi tässä nimenomaisessa tapauksessa päättää olla tekemättä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, koska komission tehtävänä on valvoa perussopimusten ja perusoikeuskirjan soveltamista. Näin ollen kaikkia unionin toimielinten, myös komission, toimia on arvioitava suhteessa perussopimusten ja perusoikeuskirjan määräyksiin.  Espanjan nuorten asianajajien yhdistys ja Women’s Link Worldwide esittivät saman näkemyksen 24 ja 26 päivänä lokakuuta 2016 esittämissään huomautuksissa.

16. CEAR väitti, että Turkkiin palautettuja henkilöitä suojaavia oikeudellisia takeita ja kaikkia tällaisiin palautuksiin liittyviä käytännön näkökohtia ei ollut analysoitu (kuten komissio väitti) ”laajasti” 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa.

17. Lisäksi CEARin mukaan Kreikan olisi turvapaikkamenettelydirektiivin 38 artiklan mukaisesti tutkittava kukin hakemus yksilöllisesti sen selvittämiseksi, onko kyseinen kolmas maa (Turkki) turvallinen tietylle hakijalle. Kantelija katsoo, että turvapaikkamenettelyjä koskevassa sopimuksessa määrätty nopeutettu lähestymistapa tekee mahdottomaksi kunkin hakemuksen perusteellisen yksilöllisen tutkinnan eikä mahdollista haavoittuvassa asemassa olevien tilanteiden tunnistamista. Turvapaikkahakemusten tutkimatta jättämistä koskevista ensimmäisen oikeusasteen päätöksistä tehtyjen valitusten suuri määrä vahvistaa tämän näkemyksen.

18. Turkin osalta CEAR huomautti, että turvapaikkamenettelydirektiivin 39 artiklassa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä kolmatta maata voidaan pitää turvallisena maana.  Jotta kolmatta maata voitaisiin pitää turvallisena, sillä olisi oltava käytössä laissa säädetty turvapaikkamenettely, sen olisi pitänyt ratifioida Geneven yleissopimuksen määräykset ja noudattaa niitä ilman maantieteellisiä rajoituksia, ja sen olisi pitänyt ratifioida Euroopan ihmisoikeussopimus ja noudattaa sitä. CEARin mukaan Turkki ´s -turvapaikkalainsäädäntö ei ole täysin riittävä: turvapaikkajärjestelmä ei toimi; Turvapaikkaan ei ole yhtäläistä pääsyä. Lisäksi CEAR väitti, että Turkki soveltaa maantieteellistä rajoitusta Geneven yleissopimuksen soveltamiseen sulkemalla muut kuin eurooppalaiset pakolaisaseman ulkopuolelle. Turkki ei myöskään ole ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljättä pöytäkirjaa, jossa kielletään joukkokarkotukset. Espanjan nuorten asianajajien yhdistys ja Women’s Link Worldwide esittivät samat näkemykset. Espanjan nuorten asianajajien yhdistys ehdotti, että EU:n olisi tarkistettava, täyttääkö Turkki ”turvalliseksi maaksi” nimeämisen edellytykset.

19. Lopuksi CEAR totesi, että komissio ei ollut vastauksissaan maininnut, että sopimuksen seurauksena muuttovirta ei ollut pysähtynyt: Maahanmuuttoreitit yksinkertaisesti muuttuivat. Sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen CEARin mukaan muuttajat kulkevat reittejä, jotka ovat paljon vaarallisempia kuin aiemmin käytetyt reitit, ja kuolonuhrien määrä Välimerellä oli kaksinkertaistunut verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin.

20. Women’s Link Worldwide katsoi, että komission on toimittava huolellisesti ja noudatettava hyvän hallinnon periaatteita varmistamalla ihmisoikeuksien kunnioittaminen sukupuolen ja lasten näkökulmasta.

21. Women’s Link Worldwide -järjestön mielestä 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa ja sopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa raporteissa ei käytetä asianmukaisia ihmisoikeusvaikutusten arviointivälineitä.

22. Women’s Link Worldwide väitti, että sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä kaikki joko EU:n jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten tai Turkin toteuttamat toimet vaikuttavat suoraan muuttajiin ja pakolaisiin, erityisesti naisiin ja lapsiin. Tämän vuoksi komission olisi tehtävä erityinen analyysi sopimuksen vaikutuksista ihmisoikeuksiin siten, että se voi määrittää tarvittavat lieventävät toimenpiteet. Tämä koskee erityisesti sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluvien naisten ja lasten tilannetta.

Oikeusasiamiehen arviointi

23. Ottamatta kantaa sopimuksen oikeudelliseen asemaan tai legitimiteettiin oikeusasiamies huomauttaa aluksi olevansa tietoinen sopimukseen liittyvästä kiistasta. Oikeusasiamiehen kannalta tärkeää on kuitenkin sopimuksen täytäntöönpano, joka olisi toteutettava perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden ja arvojen mukaisesti.

24.  Komissio esitti vastauksissaan kaksi perustelua sille, miksi sen ei tarvitse tehdä sopimusta koskevaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Ensinnäkin sopimus on luonteeltaan poliittinen. Toiseksi 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa ja sitä seuraavissa sopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa komission kertomuksissa ”heijastetaan” tällaista ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Oikeusasiamies arvioi nämä kaksi väitettä.

25. Ensimmäisen väitteen osalta oikeusasiamies katsoo, että sen poliittinen luonne tai otsikko ”Sopimus” tai ”Julkilausuma” eivät millään tavoin vähennä komission vastuuta varmistaa, että sen toimet ovat EU:n perusoikeussitoumusten mukaisia. Oikeusasiamies panee merkille toimistonsa pitkäaikaisen näkemyksen, jonka mukaan hyvä hallinto tarkoittaa ensisijaisesti perusoikeuksien noudattamista ja kunnioittamista; Jos perusoikeuksia ei kunnioiteta, hyvää hallintoa ei voi olla. Näin ollen kaikissa EU:n toimielinten ja elinten politiikoissa ja toimissa, jotka vaikuttavat ihmisiin, kaikissa arvioinneissa olisi otettava nimenomaisesti huomioon näiden politiikkojen ja toimien vaikutukset ihmisoikeuksiin. Tällaisissa vaikutustenarvioinneissa olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate.  Euroopan unionin perusoikeuskirjan [24] johdanto-osassa todetaan, että ”unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun jakamattomiin yleismaailmallisiin arvoihin: Se perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin (...).” Lisäksi SEU-sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa määrätään, että ”ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat unionin oikeuden yleisiä periaatteita”. 

26. Vaikka Eurooppa-neuvoston ja Turkin välisellä sopimuksella on varmasti poliittinen ulottuvuus, komissio vastaa sen täytäntöönpanosta hallinnollisin toimin. Oikeusasiamies katsoo, että olisi edellä mainittujen määräysten hengen mukaista tehdä sopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arviointi ensimmäisenä askeleena kohti komission täytäntöönpanovelvoitteiden täyttämistä [25]. Tämä on olennaisen tärkeää, koska sopimuksen täytäntöönpano vaikuttaa kohtuullisesti ja väistämättä a) muuttajien ihmisoikeuksiin (suoraan tai välillisesti) ja b) EU:n ja asianomaisten jäsenvaltioiden kykyyn täyttää ihmisoikeusvelvoitteensa.

27. Oikeusasiamies päättelee, että sopimuksen poliittinen ulottuvuus ei estä komissiota tekemästä ihmisoikeusvaikutusten arviointia sen täytäntöönpanosta.

28. Tämän päätelmän perusteella ja komission toisen väitteen käsittelemiseksi oikeusasiamies on tarkastellut perusteellisesti 16. maaliskuuta annettua tiedonantoa ja komission myöhempiä kertomuksia sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä määrittääkseen, voidaanko komission siinä tekemiä havaintoja pitää asianmukaisena korvikkeena ihmisoikeusvaikutusten arvioinnille.

29. Yleisellä tasolla ei ole näkemystä siitä, miten ihmisoikeuksia koskevat vaikutustenarvioinnit olisi tehtävä. Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että tämän välineen tarkoituksena ei ole arvioida todellista ihmisoikeustilannetta tai päättää, mikä lieventävä toimenpide voisi olla asianmukaisin. Käytännössä tätä välinettä käytetään joko ennen sopimusta, jolla on todennäköinen vaikutus ihmisoikeuksiin, tai sen jälkeen, kun tällainen sopimus on otettu käyttöön, tai molempia. Oikeusasiamies on jo määritellyt käsityksensä ihmisoikeusvaikutusten arvioinneista. Päätöksessään kantelusta 1409/2014/MHZ, joka koski sitä, että komissio ei ollut tehnyt EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen ihmisoikeusvaikutusten arviointia, oikeusasiamies huomautti, että ”ihmisoikeusvaikutusten arviointi ei ole tietojen kerääminen tai vastaus julkiseen vastustukseen vaan pikemminkin analyyttinen väline sen osoittamiseksi, että kaikki tarvittavat tekijät ja olosuhteet on otettu huomioon toimintapolitiikkaa laadittaessa. Ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointivälineellä tunnistetaan riskien lähteet ja ihmisoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset asianomaisiin sidosryhmiin hankkeen elinkaaren kussakin vaiheessa. Sen rooli on ennalta ehkäisevä ensinnäkin siksi, että kun kielteisiä vaikutuksia havaitaan, joko neuvoteltuja määräyksiä on muutettava tai lieventävistä toimenpiteistä on päätettävä ennen sopimuksen tekemistä.”[26]

30. Valitettavasti tässä tapauksessa ihmisoikeuksia koskevaa vaikutustenarviointia ei tehty ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tässä vaiheessa, kun sopimus on jo pantu täytäntöön, on kuitenkin olennaisen tärkeää, että sen vaikutusta muuttajien ihmisoikeuksiin arvioidaan jatkuvasti koko sopimuksen keston ajan. Tällaiseen arviointiin sisältyisi ihannetapauksessa analyysi sopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksista ihmisoikeuksiin perusoikeuskirjassa ja kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä vahvistettujen ihmisoikeusvelvoitteiden valossa. Ihannetapauksessa arviointi tarjoaisi järjestelmällisesti vastauksia kolmeen kysymykseen: i) mikä on sopimuksen täytäntöönpanon (suora ja välillinen) vaikutus niiden henkilöiden ihmisoikeuksiin, joihin se vaikuttaa suoraan, erityisesti naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin? ii) missä määrin asianomaiset EU:n virastot ja asianomaiset jäsenvaltiot pystyvät täyttämään ihmisoikeusvelvoitteensa sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä? iii) mitä lieventäviä toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan?

31. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa ja tähän mennessä annetuissa edistymiskertomuksissa yksilöidään laajasti ne alat, jotka todennäköisimmin vaikuttavat ihmisoikeuksiin (palautukset, vastaanottotilat, uudet meri- tai maareitit). Näissä asiakirjoissa yksilöidään mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä näillä ongelma-alueilla [27]. Oikeusasiamies toteaa myös, että kysymystä siitä, onko Turkki turvallinen maa, käsitellään (vaikkakin lyhyesti) näissä asiakirjoissa [28] ja että palautettujen muuttajien määrään viitataan [29]. Nämä viittaukset ovat kuitenkin yleisluonteisia eivätkä vastaa tarvetta yksilöidä nimenomaisesti ne ihmisoikeusnäkökohdat, joihin sopimuksen täytäntöönpano voi vaikuttaa kielteisesti. Lisäksi ei ole olemassa kattavaa analyysia syistä, joiden vuoksi Turkkiin sopimuksen nojalla palautettujen muuttajien määrä on melko pieni. Yksi tällainen syy on kuitenkin Kreikan tuomioistuinten päätökset, jotka koskevat Turkin asemaa turvallisena kolmantena maana [30].

32. Oikeusasiamiehen mielestä edistymiskertomuksissa olisi oltava erillinen jakso, jossa keskitytään niihin erityisaloihin, joilla sopimuksen täytäntöönpanolla voi olla merkittäviä (suoria ja välillisiä) kielteisiä vaikutuksia tunnistettuihin ihmisoikeuksiin. Lisäksi edistymiskertomuksissa olisi yksilöitävä tarvittavat toimenpiteet ihmisoikeuksiin kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Jos näin ei ole ja kun otetaan huomioon edellä 31 kohdassa esitetyt havainnot, kertomuksia ei voida pitää asianmukaisena korvikkeena ihmisoikeusvaikutusten arvioinnille.

33. Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että EU:n on noudatettava tiukkoja periaatteita ja normeja, jotka se on asettanut itselleen perussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja asiaa koskevissa direktiiveissä. Oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että nyt käsiteltävät järjestelyt Turkin kanssa ovat luonteeltaan poliittisia. Oikeusasiamies arvostaa myös poliittisia realiteetteja, joita sekä EU:n toimielimet että jäsenvaltiot kohtaavat yrittäessään käsitellä erittäin kiireellistä tilannetta, johon sopimuksella on tarkoitus puuttua. Poliittisia toimia on kuitenkin arvioitava samojen periaatteiden ja normien mukaisesti, joiden tarkoituksena on tiedottaa kaikista EU:n toimielinten toimista. Oikeusasiamies katsoo, että komissio voi tässä tapauksessa tehdä enemmän osoittaakseen, että sopimuksen täytäntöönpanossa pyritään noudattamaan EU:n perusoikeussitoumuksia. Oikeusasiamies päättää tämän tutkimuksen ehdottamalla komissiolle parannuksia tuleviin kertomuksiinsa sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä.

Parannusehdotus

Komission olisi sisällytettävä tuleviin kertomuksiinsa sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä, jäljempänä ’EU:n ja Turkin julkilausuma’, erillinen jakso, jossa keskitytään täytäntöönpanon tiettyihin näkökohtiin, jotka aiheuttavat merkittäviä riskejä ihmisoikeuksien noudattamiselle, ja toimenpiteisiin, joilla pyritään minimoimaan ihmisoikeuksiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

Emilly O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 18.1.2017

Liite Euroopan oikeusasiamiehen päätökseen yhteisestä tutkimuksesta, joka koskee kanteluja 506-509-674-794-927-1381/2016/MHZ Euroopan komissiota vastaan EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen liittyvästä ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista

Maaliskuun 16. päivänä annettu tiedonanto:

Sivulla 4 (" järjestelykeskusten infrastruktuuria olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon takaisinotto- ja turvapaikkatoimistot ja käsitellä asianmukaisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä; ”saaren vastaanottokapasiteetin merkittävä lisääminen (...)”; ”turvapaikkahakemusten määrä todennäköisesti kasvaa. Ensimmäinen vaatimus olisi nopeutettujen turvapaikkamenettelyjen käyttöönotto (...) Kreikan turvapaikkaviraston valmiuksia olisi lisättävä (...) EASOa olisi myös kehotettava tukemaan Kreikan viranomaisia"; ”EU:n talousarviosta tarvittaisiin tukea noin 20 miljoonaa euroa kuukaudessa” ja sivulla 5 (”uudelleensijoittamisjärjestelmä toimii, jos jäsenvaltiot antavat riittävän määrän uudelleensijoittamislupauksia”).

Ensimmäinen raportti:

Sivulla 5 (”kaikki uudet tulokkaat rasittavat entisestään jo ennestään ahtaita vastaanottovalmiuksia, erityisesti kun otetaan huomioon tarve kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja taata keskeiset palvelut, kuten siivous, ateriapalvelut ja lääkinnällinen tuki.”; ”turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut (...) Pitkät menettelyt rasittaisivat entisestään Kreikan jo ennestään ylikuormittunutta turvapaikkavirastoa. Sen vuoksi saarilla ollaan nyt ottamassa käyttöön nopeutettuja menettelyjä kaikissa vaiheissa (...) turvapaikkamenettelydirektiivin vaatimusten mukaisesti.”), sivulla 6 (”Keskeiset haasteet/seuraavat vaiheet (...) säilöönoton/suljetun vastaanottokapasiteetin lisääminen suhteessa turvapaikanhakijoiden määrän lisäämiseen varmistaen samalla asianmukaiset olosuhteet näille laitoksille (...) kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin Turkissa.”), sivulla 8 (”Yhden reitin muuttovirtojen tyrehdyttäminen uhkaa lisätä painetta muilla reiteillä. Salakuljettajat jatkavat haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien hyväksikäyttöä ja yrittävät löytää uusia reittejä. (...) Tilannetta seurataan tiiviisti.”) ja sivulla 13 (”Kreikan tukemisen yhteydessä jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan – ei ainoastaan parantaakseen edelleen turvapaikkahakemusten käsittelyä saarilla vaan myös auttaakseen Kreikkaa puuttumaan humanitaariseen tilanteeseen erityisesti panemalla nopeasti täytäntöön sisäisiä siirtoja koskevat sitoumukset”).

Toinen raportti:

Sivulla 6 (”Turkin turvapaikka- ja vastaanottovalmiuksien jatkuva tukeminen ja parantaminen helpottavat entisestään turvapaikkahakemusten yksilöllistä arviointia. Tämä osoittaa, että julkilausuman täytäntöönpano on niin epävakaata.” Kreikan saarilla on edelleen noin 8450 muuttajaa, mikä ylittää 7450 henkilön vastaanottokapasiteetin. Tämä aiheuttaa tilanahtautta ja liiallista painetta laitoksille, myös alaikäisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Puutteet viranomaisten koordinoinnissa järjestelykeskuksissa haittaavat edelleen tilanteen tehokasta hallintaa...”; ”Maanosan ja saarten vastaanottokapasiteettia on kiireellisesti lisättävä merkittävästi. Kreikka on alkanut siirtää muuttajia saarten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien välillä erityisiin laitoksiin. Tätä olisi tehostettava erityisesti siirtämällä ne, joiden turvapaikkahakemus on otettu käsiteltäväksi, pois saarilta.”; ”(...) Kreikan vastaanottokeskusten ja hotspot-alueiden turvallisuutta on vielä parannettava siirtotyöläisten ja kenttätyöntekijöiden suojelemiseksi, kun otetaan huomioon siirtotyöläisten tilanahtaus, turhautuminen ja toistuvat levottomuudet.” ”Tällä rahoituksella luodaan paremmat olosuhteet haavoittuvassa asemassa oleville muuttajille ja vahvistetaan rekisteröinti- ja turvapaikkaprosessia lisäresursseilla, paremmalla tietoteknisellä infrastruktuurilla, tulkkien paremmalla saatavuudella ja paremmalla tiedonsaannilla.”

Sivulla 7 koko osio ”Avainhaasteet ja seuraavat vaiheet”;

Sivulla 15 (”Täytäntöönpanon onnistuminen riippuu pääasiassa kaikkien osapuolten poliittisesta päättäväisyydestä ryhtyä välttämättömiin toimiin.”; ”Kreikan olisi lisättävä valmiuksiaan käsitellä turvapaikkahakemusten ja muutoksenhakujen yksilöllistä arviointia mahdollisimman nopeasti palauttamisten ja takaisinottojen varmistamiseksi (...) sekä parannettava vastaanottokapasiteettia saarilla ja parannettava hotspot-alueiden päivittäistä hallinnointia ja koordinointia EU:n ja sen jäsenvaltioiden koordinoidulla tuella.” ”EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi lujitettava uudelleensijoittamistoimia Turkista EU:hun.”

Kolmas raportti:

Sivulla 2 (”Kreikan saarten vastaanottotiloihin kohdistuu lisäpaineita”)

Sivulla 6 (Kreikan järjestelykeskukset ovat yhä ahtaampia, mikä luo vaikeat ja joskus vaaralliset olosuhteet (...) Saarilla on 27. syyskuuta yhteensä 13 863 muuttajaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin vastaanottokapasiteetti, joka on vain 7450.”; ”Tilannetta voidaan lieventää vain vähentämällä saarilla oleskelevien ihmisten määrää. (...) tämä edellyttää turvapaikkahakemusten nopeampaa käsittelyä saarilla tehtäviin hakemuksiin sovellettavassa rajamenettelyssä, jotta voidaan lisätä niiden henkilöiden palauttamista Turkkiin, joiden turvapaikkahakemuksia ei oteta käsiteltäväksi tai joiden turvapaikkahakemukset katsotaan perusteettomiksi.” ”Nykyinen tilanahtaus osoittaa myös, että vastaanottotiloja on laajennettava nopeasti (...) Ilman huoltajaa olevat alaikäiset olisi myös siirrettävä kiireellisesti erityisiin tiloihin (...) komissio (...) on asettanut saataville rahoitusta vastaanottokapasiteetin lisäämiseksi ja on kannustanut jäsenvaltioita siirtämään enemmän ilman huoltajaa olevia alaikäisiä.”

Sivuilla 7 ja 8, koko osiossa ”Avainhaasteet ja seuraavat vaiheet”.

 

 

[*] Oikeusasiamiehen heinäkuussa 2016 antamassa päätöksessä käytetään termiä "EU:n ja Turkin välinen sopimus". Huomatkaa, että EU:n yleinen tuomioistuin katsoi 28. helmikuuta 2017 antamissaan päätöksissä (asioissa T-192/16, T-193/16 ja T-257/16), että julkilausumaa ei voida pitää Eurooppa-neuvoston tai minkään muun EU:n toimielimen, elimen tai laitoksen hyväksymänä toimenpiteenä. Unionin tuomioistuin totesi, että näiden jäsenvaltioiden edustajat tapasivat turkkilaisen vastapuolensa jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehinä.

[1] Oikeusasiamies toteaa, että sanaa ”sopimus” ei käytetä johdonmukaisesti. Toukokuussa 2016 komissio käytti termiä EU:n ja Turkin välinen sopimus lehdistötiedotteessa ”Fact sheet – Implementing the EU-Turkey Agreement Questions and Answers”, mutta huhtikuussa 2016 päivätyssä ensimmäisessä sopimuksen täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessaan se käytti termiä EU:n ja Turkin julkilausuma. Oikeusasiamies on päättänyt käyttää termiä ”sopimus” koko tässä päätöksessä.

[2] ’Maahanmuuttokriisillä’ tarkoitetaan vuonna 2015 alkanutta ennennäkemätöntä muuttovirtaa, jossa yhä useammat ihmiset matkustavat Välimeren ja/tai Kaakkois-Euroopan halki hakeakseen turvapaikkaa useista Euroopan maista. Kyseessä on kriisi, joka johtuu ihmishenkien menetyksistä, näiden henkilöiden kohtaamista vaikeuksista ja vastaanottajamaiden viranomaisten kohtaamista vaikeuksista heidän pyrkimyksissään ottaa heidät vastaan” (ote Euroopan neuvoston pääsihteerin muuttoliikkeestä ja pakolaisista vastaavan erityisedustajan, suurlähettiläs Tomas Bocekin selvityksestä Kreikkaan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan 7.–11. maaliskuuta 2016, s. 4).

[3] Komission lehdistötiedote, joka on päivätty 18. maaliskuuta 2016 (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-942_en.htm).  Ks. myös http://www.consilium.europa.eu/press-releases-pdf/2016/3/40802210113_en.pdf

[4] CEAR on lyhenne sanoista Comisión Española de Ayuda al Refugiado, joka on espanjalainen komitea pakolaisten auttamiseksi. Verkkosivusto on www.cear.es. Oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua tuki noin 300 organisaatiota ja 11 000 kansalaista Espanjassa.

[5] Confederación Española de Abogados Jóvenes, http://ceaj.es/. Kantelu oikeusasiamiehelle tehtiin järjestön 50 tuhannen jäsenen puolesta.

[6] Women’s Link Worldwide toimii Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa (http://www.womenslinkworldwide.org)

[7] Euroopan muuttoliikeagendassa hotspot-alueelle on ominaista erityinen ja suhteeton muuttopaine, joka koostuu eri ryhmistä koostuvista muuttovirroista, jotka liittyvät suurelta osin muuttajien salakuljetukseen ja joissa asianomainen jäsenvaltio voi pyytää tukea ja apua selviytyäkseen paremmin muuttopaineesta. Hotspot-lähestymistavan käynnistäminen perustuu sekä asianomaisen jäsenvaltion arviointiin että asiaankuuluvien EU:n virastojen, erityisesti Frontexin ja EASOn, toimittamaan riskianalyysiin.

[8] Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98).

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu), EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60.

[10] Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU (EUVL 2013, L 180, s. 96).

[11] Esimerkiksi Women’s Link Worldwide tarjosi hotspot-alueilta seuraavat esimerkit:

i) valokuva maahanmuuttajasta, jolle on annettu viivakoodi, jossa ei ole henkilön nimen kaltaista henkilökohtaista tunnistetta (pelkän numeron käyttö tunnistamisessa on halventavaa ja loukkaa ihmisarvoa koskevaa perusoikeutta);

ii) Usein yhteisiä tiloja käytetään suihkussa käymiseen ja käymiseen wc: ssä. Ne eivät ole turvallisia eivätkä hyvin valaistuja. On raportoitu, että naiset tuntevat olonsa turvattomaksi näiden tekijöiden vuoksi ja ovat toteuttaneet äärimmäisiä toimenpiteitä, kuten vähentäneet tai lopettaneet ruoan ja veden saannin välttääkseen tarpeen käydä vessassa;

iii) Turvallisuusjoukkojen ja valtion edustajien vaatimukset seksuaalisista palveluksista vastineeksi rajanylityksistä tai suojelusta (UNHCR:n raportin mukaan näistä rikkomuksista ilmoitetaan vain, jos ne ovat aiheuttaneet vakavia terveysongelmia uhrille).

[12] Valituksen tekijät mainitsivat useiden YK:n komiteoiden, muun muassa kidutuksen vastaisen komitean, siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelukomitean, ihmisoikeuskomitean, naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean ja lapsen oikeuksien komitean, ilmaiseman huolen asiasta. YK:n komiteat kiinnittivät erityistä huomiota esimerkiksi vastaanottoa ja turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevien järjestelyjen puuttumiseen Turkissa sekä siihen, että ennen kuin pakolaisia alettiin palauttaa Kreikasta sopimuksen nojalla, ei ollut annettu takeita siitä, ettei heitä palauteta.

[13] UNHCR:n mukaan palauttamiskiellon periaate on turvapaikkaoikeuden ja kansainvälisen pakolaisoikeuden kulmakivi. Tämä periaate, joka perustuu oikeuteen hakea ja saada turvapaikkaa muista maista vainolta, kuvastaa kansainvälisen yhteisön sitoumusta varmistaa, että kaikki henkilöt voivat nauttia ihmisoikeuksista, mukaan lukien oikeus elämään, oikeus olla joutumatta kidutuksen tai julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi sekä oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Nämä ja muut oikeudet ovat uhattuina, kun pakolainen palautetaan vainoon tai vaaraan.

[14] Komissio ei vastannut kantelijoiden kirjeisiin asioissa 506/2016 ja 1381/2016.

[15] Valituksen tekijä otti CEAR-valituksessa yhteyttä komissioon 4 päivänä toukokuuta 2016. Komissio vastasi kantelijalle 23. toukokuuta. Tämä oli kuitenkin vakiovastaus, jota käytettiin tapauksissa, joissa jäsenvaltioita vastaan tehtiin kanteluja EU:n lainsäädännön rikkomisesta, kun taas CEAR-kirje ei ollut kantelu yhtäkään jäsenvaltiota vastaan, vaan se koski sopimuksen täytäntöönpanoa, joka kantelijan mielestä johti rikkomuksiin. Kantelija otti 4. ja 5. toukokuuta 2016 Women’s Link -valituksessa yhteyttä komissioon oikeaan osoitteeseen, kirjeitse pääsihteeristöön ja sähköpostitse. Komissio ei vastannut. Kantelija lähetti saman kantelun myös komission verkkosivuston ec. europa.eu/contact kautta. Europe Direct vastasi tähän kirjeenvaihtoon 5. toukokuuta. Se ei kuitenkaan vastannut kantelijan huolenaiheisiin, mutta totesi voivansa antaa tietoja ihmisoikeuksista.

[16] Ks. Euroopan neuvosto: Päätöslauselma 2109 (2016) EU:n ja Turkin välisen sopimuksen mukaisesta pakolaisten ja muuttajien tilanteesta, annettu 18. maaliskuuta 2016, http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=22738&lang=en/.

[17] Ks. http://www.unhcr.org/news/press/2016/3/56ec533e9/unhcr-eu-turkey-deal-asylum-safeguards-must-prevail-implementation.html, erityisesti tässä muistiossa viitataan sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin huolenaiheisiin. 

[18] Ks. esimerkiksi http://www.ecre.org/eu-leaders-agree-on-eu-turkey-deal-despite-serious-concerns-over-its-consequences-for-human-rights-of-refugees-and-migrants/

[19] Eurooppa-neuvoston päätettyä, että "komissio koordinoi ja järjestää yhdessä jäsenvaltioiden ja virastojen kanssa tarvittavat tukirakenteet sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten", puheenjohtaja Juncker nimitti EU:n koordinaattorin sopimuksen täytäntöönpanoa varten. Koordinaattorille on annettu oma organisaatiorakenne tehtäviensä tueksi.

[20] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Toinen kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2016) 349 final).

[21] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Seuraavat operatiiviset toimet EU:n ja Turkin yhteistyössä muuttoliikkeen alalla”, 16. maaliskuuta 2016 (COM(2016)166 final).

[22] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Ensimmäinen kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2016) 231 final).

[23] Ks. edellä alaviite 18.

[24] Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 alun perin 7 päivänä joulukuuta 2000 julistetulle perusoikeuskirjalle annettiin perussopimusten oikeusvaikutuksia vastaava sitova oikeusvaikutus. EU liittyi vuonna 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen, joka on erottamaton osa EU:n lainsäädäntöä.

[25] Ensimmäisessä kertomuksessaan EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2016)231 final) komissio toteaa seuraavaa: ”EU-koordinaattori vastaa komission, EU:n virastojen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden Kreikan viranomaisille antamasta tuesta. Hän koordinoi myös jäsenvaltioiden toimia Turkista tulevan uudelleensijoittamisohjelman täytäntöönpanemiseksi. Häntä tukee koordinointiryhmä, joka vastaa strategian yleisestä suunnasta ja suhteista keskeisiin sidosryhmiin. operaatioryhmä, joka vastaa kaikkien asiaankuuluvien tietojen analysoinnista sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden suunnittelusta ja lähettämisestä; ja uudelleensijoittamiseen keskittyvä ryhmä.”

[26] http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/64308/html.bookmark

[27] Ks. tämän päätöksen liite.

[28] Maaliskuun 16. päivänä annettu tiedonanto, s. 3: "(...) [turvapaikkamenettelydirektiivissä] määritellään Turkin osalta edellytykset (...), joita sovelletaan muun muassa Turkista lähteneiden syyrialaisten tilapäisen suojeluaseman uusimiseen, kaikkien kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden pääsyyn tehokkaisiin turvapaikkamenettelyihin (...) ja sen varmistamiseen, että muille kuin syyrialaisille, erityisesti palautetuille, annetaan Geneven yleissopimusta vastaavaa suojelua. (...) Turkin olisi noudatettava palauttamiskiellon periaatetta kaikissa tapauksissa voimassa olevien kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Edellyttäen, että (...) Turkki noudattaa näitä suojatoimia, tämä järjestelmä on EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukainen.”

[29] Kolmas kertomus, s. 5: ”– – mikä nostaa Turkkiin EU:n ja Turkin julkilausuman jälkeen palautettujen muuttajien kokonaismäärän 578:aan”

[30] Ks. http//www.bbc.com/news/world-europe-36345990