- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 1410/2009/(JMA)MHZ Euroopan komissiota vastaan
Päätös
Kanteluasia 1410/2009/(JMA)MHZ - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 09 syyskuuta 2009 - Päätökset, pvm Tiistaina | 29 kesäkuuta 2010
Kantelun tausta
1. Vuonna 2005 kantelija menestyi kilpailussa, jonka EPSO järjesti komissiolle (EuropeAid-yhteistyötoimisto) maa- ja vesirakentamisen alalla (viite:M). Hänet merkittiin kilpailun varallaololuetteloon (jäljempänä varallaololuettelo). Luettelon voimassaoloaikaa on jatkettu useita kertoja, ja sen on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa.
2. EPSO lähetti 15.9.2008 kantelijalle kirjeen, jossa hänelle ilmoitettiin hänen paikkansa luettelossa. EPSO korosti, että helmikuusta 2007 lähtien hänen ehdokkuutensa on ollut kaikkien niiden toimielinten harkittavissa, joilla on oikeus käyttää luettelossa olevaa kiintiötä.
3. Kyseistä kilpailua koskevassa kilpailuilmoituksessa oli hakuosiossa seuraava lauseke, joka kaikkien hakijoiden oli allekirjoitettava: "… Allekirjoittamalla hakemuslomakkeen [hakija] sitoutuu vastaanottamaan komission lähetystössä tapahtuvan tiedoksiannon, jos hänet otetaan palvelukseen ". Kantelija oli tietoinen tästä lausekkeesta, mutta EPSOn 15. syyskuuta 2008 päivätyn kirjeen perusteella hän ei katsonut, että tämä lauseke estäisi häntä ottamasta huomioon muita tehtäviä kuin EuropeAid-yhteistyötoimiston (DG AIDCO) lähetystöissä tarjottuja. Näin ollen hän haki useita avoimia toimia komission eri yksiköissä, joista yksi oli PO X. Hänen hakemuksensa hylättiin. Hän katsoi, että tämä johtui siitä, että hallinnon ja henkilöstöhallinnon pääosasto (ADMIN) ilmoitti pääosasto X:lle, että ainoat avoimet virat, joiden osalta hänet voitiin ottaa huomioon, olivat komission lähetystöissä olevat virat, koska hänet oli merkitty luetteloon.
4. Kantelija kirjoitti 12. helmikuuta 2009 henkilöstöhallinnon ja henkilöstöhallinnon pääosastolle selvittääkseen, estikö luettelo, johon hänet oli merkitty, häntä hakemasta virkaa jostakin EU:n toimielimen palveluksesta. Hän huomautti muun muassa, että muita luettelossa olevia hakijoita oli otettu palvelukseen komission päätoimipaikkaan. Kantelija lähetti 3 päivänä maaliskuuta 2009 komissiolle muistutuksen.
5. Koska komissio ei antanut vastausta, kantelija teki 19. maaliskuuta 2009 oikeusasiamiehelle kantelun, joka kirjattiin viitenumerolla 707/2009/JMA. Kantelija väitti, että komissio ei vastannut hänen 12. helmikuuta ja 3. maaliskuuta 2009 päivättyihin kirjeisiinsä, ja vaati toimielintä vastaamaan niihin.
6. Saadakseen nopeasti vastauksen kantelijan kirjeisiin oikeusasiamiehen sihteeristö otti yhteyttä komissioon puhelimitse.
7. Komissio toimitti 22. huhtikuuta 2009 oikeusasiamiehelle jäljennöksen yksiköidensä kantelijalle antamasta vastauksesta, joka lähetettiin 21. huhtikuuta 2009.
8. Yhteenvetona voidaan todeta, että komission vastauksessa kuvattiin, miten EPSO oli parantanut viestintämenettelyjään kilpailun läpäisseiden hakijoiden kanssa julkaisemalla yleisiä tietoja siitä, mitä rekrytointiprosessin aikana on odotettavissa, esimerkiksi kuinka kauan se kestää, ja miten varallaololuettelot jaetaan sisäisesti EU:n toimielinten kesken toimielinten välisessä yhteydessä ns. lippuvaltion avulla. Se selitti, että EPSO ilmoittaa kilpailun läpäisseille hakijoille henkilökohtaisesti heidän menestyksestään kilpailussa ja siitä, ovatko he varallaololuettelossa vai onko heidät määrätty tiettyyn toimielimeen. Hakijoille ilmoitetaan myös mahdollisista myöhemmistä muutoksista, jotka koskevat heidän asemaansa varallaololuettelossa, tai jos toimielin päättää kutsua heidät haastatteluun, ottaa heidät palvelukseen tai vapauttaa heidät varallaololuettelossa olevien hakijoiden joukkoon. Komissio totesi kuitenkin, että käytettävissä olevien palkinnonsaajien erittäin suuren määrän vuoksi EPSO tarvitsee suhteettomia henkilöresursseja voidakseen tarjota yksilöllisen ja säännöllisesti päivitettävän viestintäpalvelun.
9. Komissio väitti lisäksi, että kilpailuilmoitus oli edelleen sen kilpailun oikeudellinen kehys, johon kantaja oli hakenut, vaikkei kantelijan EPSO-profiilia ollut tutkittu tarkemmin. Tässä yhteydessä komissio muistutti, että kilpailuilmoitukseen, jota kantelija haki, sisältyi seuraava vastuuvapauslauseke: ”Tärkeää: Allekirjoittamalla hakemuslomakkeen [hakija] sitoutuu vastaanottamaan komission lähetystössä suoritettavan tiedoksiannon, jos hänet otetaan palvelukseen ”. Komissio selitti, että vaikka vastuuvapauslauseke rajoittaa kilpailun läpäisseiden hakijoiden rekrytointia komission lähetystöihin, nimittävällä viranomaisella on edelleen riittävästi harkintavaltaa. Komissio huomautti, että varallaololuetteloon merkitseminen ei merkitse sitä, että hakijalla olisi oikeus tulla otetuksi palvelukseen. Valitun hakijan" proaktiivisuus" voi auttaa häntä saamaan palvelukseen, mutta viime kädessä päätös riippuu toimielimen yksikön edusta. Palvelukseenoton rajoittaminen komission lähetystöihin on yleinen sääntö, josta voidaan poiketa, jos se on yksikön erityisen edun mukaista. Koska EPSO/A/19/04:n varallaololuettelo oli kuitenkin vanha, komissio oli samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa kilpailupyynnön esittäneen pääosaston ennakkoluvalla poistettaisiin yleinen sääntö, jonka mukaan palvelukseenotto rajoitetaan komission lähetystöihin, jos kyseisten asiantuntijoiden tehtäviä varten ei ole avoimia työpaikkoja eikä yleisvirkamiesten kilpailuissa (tai asianmukaisissa erityiskilpailuissa) ole sopivia palkinnonsaajia avoinna olevan paikan täyttämiseksi.
10. Komissio lisäsi, että kyseinen kilpailu koski palkkaluokan A6/A7 virkaa vaadittujen tehtävien erityisluonteen vuoksi. Yleisissä tehtävissä, esimerkiksi henkilöstöhallinnon, oikeustieteen, taloustieteen tai tilintarkastuksen alalla, komissio järjestää yleensä kilpailuja AD-palkkaluokan viroista alkaen AD5-peruspalkkaluokasta. Sen vuoksi komissio katsoi, että on sitäkin tärkeämpää, että rajoitusta noudatetaan tässä tapauksessa.
11. Lopuksi komissio käsitteli kysymystä EU12-maiden palvelukseenoton ensisijaisuudesta. Se selitti, että EU-10:n ja EU-2:n laajamittaisen laajentumisen yhteydessä komission ensisijaisena tavoitteena oli rekrytoida suuri määrä kansalaisia uusista jäsenvaltioista ja saavuttaa asetetut tavoitteet asetetuissa siirtymäkausissa (ennen vuoden 2010 loppua ja ennen vuoden 2011 loppua). Komissio totesi kuitenkin, että tästä ensisijaisesta tavoitteesta huolimatta EU2-maiden liittymisen jälkeen oli tarkoituksenmukaisempaa ottaa palvelukseen EU-15-maiden kansalaisia, ja totesi, että 1. toukokuuta 2004 lähtien komissio oli ottanut palvelukseen yli 2 700 EU-15-maiden virkamiestä tai väliaikaista toimihenkilöä ja että se ennusti EU-15-maiden palvelukseenoton jatkuvan. Komissio totesi myös asettaneensa 19. helmikuuta 2003 antamassaan tiedonannossa (K(2003)436) kullekin EU-10-jäsenvaltiolle "ohjeelliset tavoitteet" (eikä kiintiötavoitteita), jotka kuvastavat niiden suhteellista painoarvoa laajentuneessa unionissa. Lisäksi komissio asetti pääosastoille vuotuiset tavoitteet sen varmistamiseksi, että EU-10-jäsenvaltioiden kansalaiset rekrytoidaan asianmukaisesti ja tasapuolisesti komission eri yksiköissä.
12. Oikeusasiamies päätti 27. huhtikuuta 2009 asian 707/2009/JMA käsittelyn, koska komissio oli vastannut kantelijan pyyntöön, että kantelijan olisi vastattava 12. helmikuuta ja 3. maaliskuuta 2009 päivättyihin kirjeisiin. Oikeusasiamies korosti päätöskirjeessään, että hänen havaintonsa koskivat ainoastaan sitä, että komissio ei ollut vastannut mainittuihin kirjeisiin, mutta että hän ei ollut arvioinut komission kantelijalle 21. huhtikuuta 2009 lähettämän vastauksen sisältöä.
13. Kantelija ei ollut tyytyväinen komission 21. huhtikuuta 2009 antaman vastauksen sisältöön. Hän teki oikeusasiamiehelle uuden kantelun, joka on kirjattu viitenumerolla 1410/2009/(JMA)MHZ ja jota tämä päätös koskee.
Tutkinnan kohde
14. Kantelija väitti, että komission 21 päivänä huhtikuuta 2009 antama vastaus oli epätyydyttävä seuraavista syistä:
i) komissio ei käsitellyt asianmukaisesti hänen tiedustelunsa sisältöä eli sitä, voitaisiinko hänet hänen tapauksessaan ottaa palvelukseen muihin tehtäviin kuin komission lähetystöihin, kun otetaan huomioon, että muita luettelossa olevia hakijoita oli otettu palvelukseen komission päätoimipaikkaan (Brysseliin) eikä komission lähetystöihin;
ii) useat komission selvitykset olivat epäselviä tai ristiriitaisia. Erityisesti seuraavien seikkojen osalta: a) tiedot, jotka EPSOn olisi lähetettävä varallaololuettelossa oleville hakijoille heidän asemastaan; b) palkkaluokka, jossa kilpailu järjestettiin.
15. Kantelija väitti, että hänet olisi voitava ottaa palvelukseen muihin tehtäviin kuin komission lähetystöihin.
16. Hän väitti myös, että komission olisi annettava selkeämmät selitykset tiedoista, jotka EPSO lähettää varallaololuetteloissa oleville hakijoille heidän asemastaan ja palkkaluokasta, jossa kilpailut järjestetään.
17. Lopuksi hän vaati, että komission olisi toimitettava tarkat luvut niiden EU-15:n virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden määrästä, jotka on otettu palvelukseen 1. toukokuuta 2004 jälkeen.
18. Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti uuden väitteen, jonka mukaan oli harhaanjohtavaa julkaista kilpailuilmoituksessa seuraava lauseke: "… Allekirjoittamalla hakemuslomakkeen [hakija] sitoutuu vastaanottamaan komission lähetystössä suoritettavan tiedoksiannon, jos hänet otetaan palvelukseen ". Hän väitti, että lauseke ymmärretään todennäköisimmin hakijan ilmoitukseksi siitä, että jos hänet otettaisiin palvelukseen, hän ei kieltäytyisi menemästä komission lähetystöön. Komission mukaan lauseke tarkoitti kuitenkin jotain muuta, nimittäin sitä, että varallaololuetteloon merkityt hakijat otetaan yleensä palvelukseen ainoastaan komission lähetystöissä (eikä esimerkiksi kehitysyhteistyön pääosaston toimistossa Brysselissä), ellei kehitysyhteistyön pääosasto anna muiden pääosastojen/toimielinten valita hakijoita luettelosta. Kantelija huomautti näin ollen, että näin tärkeän kilpailuilmoituksen lausekkeen olisi pitänyt olla paljon täsmällisempi, ja sanamuodon "Allekirjoittamalla hakemuslomakkeen [hakija] sitoutuu ottamaan vastaan palveluksen […issa], jos hänet otetaan palvelukseen "sijasta olisi pitänyt käyttää samaa sanamuotoa kuin EPSOn äskettäin OLAFille järjestämässä kilpailussa [1]: "Jos sinut on merkitty varallaololuetteloon, sinut voidaan nimittää vain […]-virkaan".
19. Tältä osin oikeusasiamies huomauttaa, että EPSOn johtaja nimittävänä viranomaisena päättää Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan kilpailuilmoituksen sanamuodosta. Tämä väite kohdistuu kuitenkin komissioon eikä EPSOon. Oikeusasiamies ei näin ollen tutki 18 kohdassa esitettyä väitettä ja perusteluja tämän tutkimuksen yhteydessä. Hän pitää kuitenkin hyödyllisenä toimittaa EPSOlle anonymisoitu jäljennös tästä päätöksestä.
20. Samoista edellä esitetyistä syistä oikeusasiamies ei voi käsitellä kantelijan huomautuksissaan myöhemmin esittämää uutta väitettä, jonka mukaan EPSO lähetti hänelle myöhässä ensimmäisen ilmoituksen hänen asemastaan luettelossa, koska se teki niin vasta puolitoista vuotta luettelon laatimisen jälkeen.
21. Jos kantelija haluaa, että oikeusasiamies käsittelee hänen EPSOa vastaan tekemänsä valitukset, hänen olisi tehtävä uusi kantelu sen jälkeen, kun hän on tehnyt EPSOlle kaikki asianmukaiset edeltävät hallinnolliset menettelyt.
KYSYMYS
22. Oikeusasiamies välitti kantelun komissiolle 9. syyskuuta 2009 ja pyysi lausuntoa. Komissio lähetti 3. joulukuuta 2009 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle. Kantelija toimitti huomautuksensa 25 päivänä tammikuuta 2010.
OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT
A. Väitetty epätyydyttävä vastaus sääntöön, joka koskee palvelukseenoton rajoittamista komission lähetystöihin, asiaankuuluviin poikkeuksiin ja väitteeseen
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
23. Kantelija väitti, että komission 21. huhtikuuta 2009 antama vastaus oli epätyydyttävä, koska siinä ei käsitelty asianmukaisesti hänen tiedustelunsa sisältöä eli sitä, voidaanko hänet hänen tapauksessaan ottaa palvelukseen muihin tehtäviin kuin komission lähetystöihin. Hän väitti, että komission olisi sallittava tällainen palvelukseenotto.
24. Väitteensä ja vaatimuksensa tueksi kantelija lisäsi, että häntä oli syrjitty, koska poikkeuksia oli tehty ja muita luettelon hakijoita oli itse asiassa otettu palvelukseen komission päätoimipaikassa Brysselissä oleviin virkoihin.
25. Hän huomautti, että neljän vuoden aikana häntä ei ollut kutsuttu yhteen haastatteluun huolimatta siitä, että komission lähetystöjen virkamiesten vuorottelu merkitsee sitä, että on jatkuvasti esiinnyttävä avoimia työpaikkoja, joita virkamiehet haluaisivat hakea, elleivät he sijaitse erittäin epäsuosituisissa paikoissa.
26. Huomautuksissaan kantelija väitti myös, että komissio ei kohtele kaikkia varallaololuetteloita samalla tavalla. Hän viittasi esimerkiksi Euroopan petostentorjuntavirastoon (OLAF) rajoitettuun kilpailuun EPSO/AD/116/08 [2], jonka kilpailuilmoituksen 6 kohdassa todettiin selvästi, että ”jos hakija on merkitty varallaololuetteloon, hänet voidaan nimittää ainoastaan Euroopan petostentorjuntaviraston virkaan”. Tästä huolimatta luettelo avattiin neljä kuukautta kilpailun jälkeen muille toimielimille kuin OLAFille. Kantelijan luettelo on kuitenkin viiden vuoden kuluttua rajattu komission lähetystöihin.
27. Oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa komissio toisti luettelon osalta, että kilpailuilmoitus rajoitti kilpailun läpäisseiden hakijoiden rekrytointia komission lähetystöihin mutta jätti nimittävälle viranomaiselle riittävästi harkintavaltaa. Komissio täsmensi lisäksi, että kun hakijat ilmoittautuivat kilpailuun, he hyväksyivät kyseistä kilpailua koskevassa ilmoituksessa mainitut palvelukseenottoehdot. Ainoat olosuhteet, joissa komissio harkitsisi luettelon ehdokkaita muihin kuin komission lähetystöissä oleviin tehtäviin, olisivat seuraavat: a) AIDCO-pääosastolla, joka pyysi kilpailua, ei ollut avoimia työpaikkoja kilpailun alalla (maa- ja vesirakentaminen); b) muiden kuin komission lähetystöissä olevien virkojen toimenkuva vastasi maa- ja vesirakentamisen alaa; ja c) (muiden kilpailujen) läpäisseet hakijat eivät soveltuneet paremmin edellä mainittuihin tehtäviin.
28. Lisäksi se totesi, että kantelijaa ei ollut syrjitty, koska komissio oli johdonmukaisesti soveltanut sääntöä, jolla rajoitetaan palvelukseenotto komission lähetystöihin, ja poikkeuksia oli tehty vain ”eräissä hyvin erityisissä tapauksissa yksikön edun vuoksi” ja ainoastaan 27 kohdassa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Näin ollen 85 prosenttia komission palvelukseen ottamista kilpailun läpäisseistä hakijoista aloitti työskentelyn komission lähetystöissä, toisin sanoen he aloittivat työskentelyn kehitysyhteistyön pääosastossa.
29. Kantelijan väitteestä komissio totesi, että i) luettelo oli suhteellisen vanha, kuten se mainitsi jo 21 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään, ja ii) komission lähetystöihin tapahtuvan rekrytoinnin rajoittamista koskeva yleinen sääntö oli poistettu. Tämän seurauksena kantelija on "merkitty" komission puolesta pääosaston Y (PO Y) esittämän varaumapyynnön johdosta, ja häneen on otettava yhteyttä haastattelua varten "tulevina viikkoina" ja "haastattelun tuloksesta riippuen prosessi voi päättyä viralliseen työtarjoukseen".
30. Huomautuksissaan kantelija katsoi, että on epäselvää, miten rekrytoinnin rajoittamista koskevasta yleissäännöstä poiketaan, että avoimuus on puutteellista ja että kyseessä on syrjintä. Hän viittasi ensin komission lausuntoihin nimittävien viranomaisten harkintavallasta ja siitä, että ne voivat harkita "erityistapauksia yksikön edun mukaisesti". Toiseksi hän korosti, että yleisvirkamiesten kilpailun läpäisseitä koskeva edellytys c voidaan ymmärtää siten, että yleisten kilpailujen läpäisseet hakijat asetetaan etusijalle erityisissä varallaololuetteloissa oleviin hakijoihin nähden, myös erikoisosaamista edellyttävissä tehtävissä. Kolmanneksi hän totesi, että hänellä on" todisteita siitä, että ainakin osa niistä 15 prosentista hyvin erityisistä tapauksista, jotka ovat yksikön … edun mukaisia, ovat henkilöitä, jotka jo työskentelevät komissiossa erilaisilla sopimuksilla (sopimussuhteiset toimihenkilöt, väliaikaiset toimihenkilöt ja jopa virkamiehet, joilla on alempi palkkaluokka)".
31. Komissio totesi lausunnossaan, että luettelo "oli avattu". Kantelija huomautti huomautuksissaan, että komissio ei todennut näin 21 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään, jossa se ilmoitti, että se poistaisi yleisen säännön, jonka mukaan palvelukseenotto varataan tulevaisuudessa, jos kilpailua pyytäneellä pääosastolla ei ole avoimia työpaikkoja tarjolla kyseisten asiantuntijoiden tehtävissä ja jos avoimen paikan täyttämiseksi ei ole käytettävissä yleisvirkamiesten kilpailun soveltuvia palkinnonsaajia. Kantelija katsoi näin ollen, että hänen asemansa oli edelleen epäselvä.
32. Lisäksi hän ehdotti, että kaikkien EU:n toimielinten virkamiesten avoimet työpaikat olisi asetettava yleisön saataville ("kuten YK:n virastot tekevät") eikä niitä pitäisi julkaista ainoastaan suljetussa intranetissä (Sysper). Varallaololuetteloissa oleville hakijoille olisi vaihtoehtoisesti annettava erityinen salasana, jonka avulla he voivat hakea tällaisia avoimia työpaikkoja.
Oikeusasiamiehen arviointi
33. Oikeusasiamies huomauttaa ensinnäkin, että henkilöstösäännöissä annetaan toimielimille laaja harkintavalta niiden palvelukseenottomenettelyissä, myös yksikön edun arvioinnissa [3]. Yhteisön tuomioistuinten harjoittama valvonta rajoittuu sen tutkimiseen, onko viranomainen käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti [4]. Oikeusasiamies on johdonmukaisesti soveltanut samaa lähestymistapaa käsitellessään palvelukseenottoa koskevia kanteluja. Vaikka toimielimen päätökseen siitä, kenet otetaan palvelukseen varallaololuettelosta, liittyy laaja harkintavalta, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että tällaisen päätöksen perustelut voisivat olla mielivaltaisia, merkityksettömiä tai virheellisiä. Valitessaan ja ottaessaan palvelukseen hakijoita varallaololuettelosta toimielimen on näin ollen noudatettava kilpailuilmoituksen määräyksiä ja henkilöstösääntöjen asiaa koskevia pakottavia säännöksiä. Lisäksi laitoksen olisi voitava esittää perustellut syyt päätökselleen.
34. Mitä tulee poikkeuksiin, joita oikeusasiamies voi tehdä siitä, että luettelosta palvelukseen ottaminen rajoittuu komission lähetystöihin (edellä 27 kohta), oikeusasiamies pitää komission selvitystä tyydyttävänä. Hän katsoo lisäksi, että komissio ei ollut käyttänyt harkintavaltaansa epäasianmukaisesti vahvistamalla nämä edellytykset, mukaan lukien kiistanalainen edellytys c [5]. Hänen mielestään on täysin järkevää, että komission päätoimipaikassa avoinna olevat virat voitaisiin täyttää sellaisten kilpailujen läpäisseillä hakijoilla, jotka oli alun perin järjestetty näiden virkojen täyttämiseksi. Syrjintää ei voida myöskään väittää tapahtuneen, jos komissio on verrannut yhden kilpailun läpäisseitä hakijoita toisen kilpailun läpäisseihin hakijoihin, koska, kuten komissio on selittänyt, kullakin kilpailulla on omat erityissääntönsä.
35. Oikeusasiamies katsoo lisäksi, että komission harkintavallan käyttöä ei välttämättä pitäisi arvostella, jos se on tosiasiallisesti ottanut varallaololuettelosta palvelukseen hakijoita, jotka olivat jo työskennelleet toimielimessä, kuten sopimussuhteisia ja väliaikaisia toimihenkilöitä, tai jotka olivat, kuten kantelija väittää, virkamiehiä, edellyttäen, että komission itsensä vahvistamat (edellä 27 kohdassa mainitut) edellytykset täyttyivät ja että palvelukseen otetuilla henkilöillä oli asianomaisissa toimenkuvauksissa vaaditut taidot.
36. Kaiken palvelukseen ottamisen tarkoitus kuvataan henkilöstösääntöjen 27 artiklassa [6]. Tämän säännöksen mukaan virkamiesten palvelukseenotossa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä. Lisäksi, kuten edellä on jo todettu, nimittävällä viranomaisella on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan laaja harkintavalta hakiessaan hakijoita, jotka täyttävät tällaiset vaatimukset [7]. Kun luettelossa olevat hakijat, jotka ovat virkamiehiä tai sopimussuhteisia toimihenkilöitä, otettiin alun perin palvelukseen henkilöstösääntöjen 27 artiklan tai palvelussuhteen ehtojen [8] 12 artiklan nojalla, he olivat jo osoittaneet korkeatasoisen pätevyytensä, tehokkuutensa ja lahjomattomuutensa juuri siksi, että he olivat läpäisseet kilpailun [9]. Heidän myöhempää palvelukseen ottamistaan luettelosta ei näin ollen voida pitää kohtuuttomana. Kantelija ei myöskään toimittanut mitään näyttöä siitä, että ne palkinnonsaajat, jotka oli otettu luetteloon komission päätoimipaikan virkoihin, eivät tarjoaneet henkilöstösääntöjen 27 artiklassa edellytettyä laajaa maantieteellistä edustusta, minkä muut luettelon palkinnonsaajat olisivat voineet tehdä. Kantelija ei myöskään toimittanut mitään näyttöä siitä, että palvelukseen otetuilla palkinnonsaajilla ei ollut kyseisten virkojen toimenkuvauksissa vaadittuja taitoja. Kantelija ei myöskään toimittanut mitään näyttöä siitä, että ainoat luettelosta valitut ja päätoimipaikkaan palvelukseen otetut henkilöt olivat ne, jotka olivat aiemmin työskennelleet toimielimissä, minkä vuoksi luettelossa jäljellä olevien hakijoiden rekrytointimahdollisuudet rajoittuivat komission lähetystöihin.
37. Edellä esitettyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelijan väitteen osalta.
38. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että kyseinen kilpailu järjestettiin varallaololuettelon laatimiseksi hyvin erityiselle toiminta-alalle, jolla toimielin ei voinut kohtuudella odottaa voivansa tarjota monia avoimia työpaikkoja. Hän panee lisäksi merkille, että luettelon voimassaoloa jatkettiin useiden vuosien ajan sillä varauksella, että se rajattiin vain yhden komission pääosaston palvelukseenottoon. Oikeusasiamies katsoo, että nämä seikat voivat todellakin antaa palkinnonsaajille vaikutelman, että koko valintamenettely oli hyödytön. Oikeusasiamies ehdottaa, että tällainen vaikutelma olisi voitu välttää, jos toimielin olisi antanut tarkemman ennusteen todellisista palvelukseenottotarpeista. Lisäksi oikeusasiamies katsoo, että siitä hetkestä lähtien, kun komissio päätti avata luettelon kaikkien komission pääosastojen palvelukseenottoa varten, se olisi voinut harkita hakijoiden ennakoivan osallistumisen edistämistä avoimien työpaikkojen hakemiseen, mitä komissio näyttää pitävän myönteisenä ja rohkaisevan. Tämä olisi voitu tehdä antamalla heille pääsy komission intranet-ilmoituksiin avoimista työpaikoista, kuten kantelija ehdotti huomautuksissaan (edellä 32 kohta). Oikeusasiamies esittää jäljempänä lisähuomautuksen näistä seikoista.
39. Kantelijan väitteestä, jonka mukaan hänet olisi voitava ottaa muihin tehtäviin kuin komission lähetystöihin (IDCO-pääosasto), oikeusasiamies huomauttaa, että yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan hakijoilla, joiden nimet sisältyvät soveltuvien palkinnonsaajien luetteloon, ei ole oikeutta tulla nimitetyksi avoimeen toimeen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että" … on ainoastaan kelvollinen eikä sillä ole oikeutta tulla nimitetyksi"[10]. Oikeusasiamies panee merkille lausunnossaan komission viimeisimmän päätöksen, jonka oikeusasiamies ymmärtää korvaavan komission aikaisemmat päätökset, nimittäin sen, että kantelija on tällä hetkellä "liputettu" komission puolesta DGY:n pyynnöstä ja että häneen otetaan yhteyttä haastattelua varten "tulevina viikkoina" ja "haastattelun tuloksesta riippuen prosessi voi päättyä viralliseen työtarjoukseen". Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei kantelijan väitteen tutkiminen ole perusteltua.
B. Väitetty epäselvä tai ristiriitainen selitys hakijoille annetuista tiedoista. Asiaan liittyvät väitteet
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
40. Kantelussaan kantelija viittasi useisiin komission 21. huhtikuuta 2009 antaman vastauksen kohtiin, jotka hänen mielestään olivat epäselviä tai ristiriitaisia verrattuna tietoihin, jotka hän sai suoraan EPSOlta asemastaan luettelossa.
41. Kantelija huomautti myös, että komission kirjeessä oleva viittaus kilpailupalkkaluokkaan ei vastannut uusien henkilöstösääntöjen mukaista vakituisen henkilöstön palkkaluokkaa 1. huhtikuuta 2004 alkaen. Hän huomautti lisäksi, että komissio viittasi samassa kirjeessä siihen, että 1.5.2004 lähtien oli otettu palvelukseen yli 2 700 EU-15:n virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, mutta se ei eritellyt tarkkoja lukuja näiden kahden henkilöstöryhmän osalta.
42. Hän vaati näin ollen, että komission olisi annettava selkeämmät selitykset tiedoista, jotka EPSO lähettää varallaololuetteloissa oleville hakijoille heidän asemastaan ja palkkaluokasta, jossa kilpailut järjestetään, ja että sen olisi annettava tarkat luvut 1.5.2004 jälkeen palvelukseen otettujen 15 jäsenvaltion EU:n virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden lukumäärästä.
43. Lausunnossaan komissio ei pitänyt 21 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään antamaansa selitystä epäselvänä tai ristiriitaisena. Komissio selitti, että ”valinnan läpäisseiden hakijoiden erittäin suuren määrän (10 300)”[11] vuoksi EPSO lähettää heille henkilökohtaisia mutta automaattisia viestejä, jotka koskevat heidän asemaansa varallaololuettelossa, ja tämä viesti perustuu kilpailun läpäisseiden hakijoiden EPSO-profiilin ja toimielinten varallaololuetteloihin pääsyä varten käyttämän sähköisen E-RL-sovelluksen väliseen yhteyteen. Tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että varallaololuetteloiden koko voimassaolon ajan kunkin kilpailun oikeudellinen kehys on edelleen sen oma erityinen kilpailuilmoitus.
44. Komissio selvensi, että kilpailu käynnistettiin ennen kuin uudet henkilöstösäännöt tulivat voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004 ja että AD-tehtäväryhmää ei tuolloin ollut olemassa. Kilpailu järjestettiin siis tuolloin olemassa olleelle ura-alueelle A palkkaluokassa A6/A7. Uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien siirtymätoimenpiteiden mukaisesti kilpailun palkkaluokka muutettiin AD6:ksi. Vaikka komission kilpailut yleensä järjestetään peruspalkkaluokassa (AD 5 tehtäväryhmän AD osalta), kyseisen kilpailun taso määritettiin ottaen huomioon vaadittujen tehtävien erityisluonne.
45. Komissio selvensi myös, että 21 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyssä kirjeessä oleva sanamuoto, jonka mukaan " luettelossa kiintiöity toimielin voi ottaa huomioon", on ymmärrettävä siten, että " se toimielin, joka on pyytänyt kilpailun läpäisseitä hakijoita kilpailun käynnistämisen yhteydessä ", voi ottaa sen huomioon". Komissio selitti, että tämä tarkoittaa, että valituksi tullutta hakijaa ei voida ottaa palvelukseen toimielimen kaikkiin yksiköihin eikä mihinkään toimeen. Kilpailuilmoituksessa määrättyjä erityisehtoja sovelletaan. Komissio selvensi lisäksi, että varallaololuettelot muodostavat mahdollisten palvelukseen otettavien henkilöiden reservin useaksi vuodeksi kilpailun jälkeen. Toimielimet voivat ottaa palvelukseen varallaololuetteloon otettavia hakijoita vain, jos avoinna oleva paikka on avoinna ja jos heidän profiilinsa sopii tehtävään.
46. Lopuksi komissio ilmoitti kantelijalle niiden EU-15:n virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden määrän, jotka oli otettu palvelukseen 1. toukokuuta 2004 ja 1. syyskuuta 2009 välisenä aikana, ja erotteli nämä kaksi henkilöstöryhmää (3 300 EU-15:n virkamiestä ja 773 EU-15:n väliaikaista toimihenkilöä).
47. Kantelija korosti huomautuksissaan, että komission tulkinta sen 21 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyssä kirjeessä käytetystä sanamuodosta ", joka on saatavilla tarkasteltavaksi toimielimessä, jolla on kiintiö luettelossa" ja jonka komissio katsoo olevan "saatavilla tarkasteltavaksi toimielimessä, joka on pyytänyt kilpailun läpäisseitä hakijoita kilpailun käynnistämisen yhteydessä", ei vastaa EPSOn verkkosivuillaan ehdottamaa sanamuotoa, johon ulkopuoliset kilpailun läpäisseet voivat tutustua [12]. Kantelija toimitti jäljennökset EPSOn ilmoituksista, jotka koskivat hänen asemaansa luettelossa.
Oikeusasiamiehen arviointi
48. Ensinnäkin oikeusasiamies katsoo, että komissio vastasi tyydyttävästi kantelijan väitteeseen, jonka mukaan sen olisi toimitettava hänelle tiedot i) palvelukseen otettujen virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden tarkasta määrästä ja ii) palkkaluokasta, johon kilpailu järjestettiin.
49. Oikeusasiamies kiittää komissiota myös siitä, että se on selittänyt, miten EPSO pitää yhteyttä hakijoihin heidän varallaololuettelonsa tilan osalta, ja siitä, miten se on tulkinnut lausuntoja, joita EPSO on esittänyt kantelijan kanssa käymässään yhteydenpidossa.
50. Kantelija viittasi ristiriitaan, joka vallitsee hänen asemaansa koskevan komission selvennyksen ja EPSOn internetsivustollaan [13] julkaiseman ”liputusta” koskevan selityksen välillä. Oikeusasiamies huomauttaa, että vaikka EPSOn selitys ei loppujen lopuksi näytäkään vastaavan komission lausunnossaan esittämää täsmennystä, juuri EPSO järjesti kilpailun komissiolle. Jos mukautukset tai korjaukset ovat tarpeen, niiden tekeminen kuuluu siis EPSOlle eikä komissiolle. Tältä osin oikeusasiamies viittaa kantelijan edellä 19–21 kohdassa esittämiin päätelmiin.
51. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelun näiden näkökohtien osalta ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia.
Päätelmät
Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavat päätelmät:
Oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelijan ensimmäisen väitteen osalta. Hän katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja toisen väitteen ja kantelijan väitteiden osalta.
Komission puheenjohtajalle ja EPSOn johtajalle ilmoitetaan tästä päätöksestä (jälkimmäinen anonymisoituna versiona).
Lisähuomautus
Kyseessä olevan kilpailun tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo hyvin erityiselle toiminta-alalle, jolla toimielin ei voinut kohtuudella odottaa voivansa tarjota monia avoimia työpaikkoja. Hän panee lisäksi merkille, että varallaololuettelo pysyi voimassa useita vuosia sillä varauksella, että se rajattiin palvelukseenottoon vain yhteen komission pääosastoon. Oikeusasiamies katsoo, että tämä saattaa todellakin saada palkinnonsaajat uskomaan, että koko valintamenettely oli hyödytön. Oikeusasiamies ehdottaa, että tällainen vaikutelma olisi voitu välttää, jos toimielin olisi antanut tarkemman ennusteen todellisista palvelukseenottotarpeista. Lisäksi oikeusasiamies katsoo, että siitä hetkestä lähtien, kun komissio päättää avata rekrytointiluettelon kaikille komission pääosastoille, se voisi harkita avoimia työpaikkoja hakevien ehdokkaiden ennakoivan osallistumisen edistämistä, mitä komissio näyttää pitävän myönteisenä ja rohkaisevan. Tämä voitaisiin tehdä antamalla heille pääsy komission intranet-järjestelmään, jossa ilmoitetaan avoimista työpaikoista.
P. Nikiforos DIAMANDOUROS
Tehty Strasbourgissa 29 päivänä kesäkuuta 2010.
[1] EPSO/AD/116/08, EUVL 2008, C 16A.
[2] EUVL 2008/C 16 A/01, s. 1.
[3] Asia C-277/01 P, parlamentti v. Samper, Kok. 2003, s. I-9873, 42 kohta.
[4] Asia T-258/03, Mausolf v. Europol, Kok. H. 2005, s. I-A-45 ja II-189, 49 kohta.
[5] " (muiden kilpailujen) läpäisseet hakijat eivät soveltuneet paremmin avoimen viran täyttämiseen".
[6] Henkilöstösääntöjen 27 artiklassa säädetään seuraavaa: "Palvelukseen otettaessa pyritään varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka on otettu palvelukseen yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. …".
[7] Asia T-248/02, Fiata v. TSK, Kok. 2003, s. SAC_I-A-281 ja II-1365, 45 kohta.
[8] Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: "Väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisen tarkoituksena on varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä, jotka on otettu palvelukseen maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta …."
[9] Vastaavasti asia T-357/04, Chetcuti v. komissio, Kok. H. 2006, s. I-A-000, 56 kohta.
[10] Ks. asia T-1/90 Pérez-Mínguez Casariego v. komissio, Kok. 1991, s. II-143. Ks. myös henkilöstösääntöjen 30 artiklan 2 kohta, jossa todetaan, että "nimittävä viranomainen päättää, mitkä näistä [sopivista] ehdokkaista nimitetään avoimiin virkoihin".
[11] Oikeusasiamies ymmärtää, että tämä luku viittaa kilpailun läpäisseiden hakijoiden nykyiseen kokonaismäärään kaikissa voimassa olevissa varallaololuetteloissa.
[12] http://europa.eu/epso/success/recru/info/index_en.htm.
[13] EPSOn verkkosivuilla on seuraava selitys: ”Vihreä lippu [tarkoittaa, että] ehdokas ei tällä hetkellä ole millään tavalla tekemisissä toimielimen kanssa. Varallaololuettelon julkaisemisen yhteydessä kaikille hakijoille annetaan vihreä lippu. Kun toimielin asettaa ehdokkaalle toisen lipun, mutta päättää myöhemmin, ettei se ole enää kiinnostunut kyseisen henkilön rekrytoinnista, se palauttaa ehdokkaan vihreän lipun asemaan. EPSO-tililtä voi lukea seuraavanlaisen kommentin varallaololuettelosta: "Hyväksytyt hakijat, jotka voivat osallistua minkä tahansa luettelossa kiintiön omaavan toimielimen tutkimuksiin".