Kantelun tausta

1. Käsiteltävä asia koskee kantelijan väitettyä epäoikeudenmukaista poissulkemista kahdesta Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (jäljempänä käännöskeskus) järjestämästä tarjouskilpailusta.

2. Kantelija on virolainen yritys, joka tarjoaa käännöspalveluja. Se on toiminut alihankkijana useille yhtiöille, muun muassa toimintansa lopettaneelle kreikkalaiselle yhtiölle (jäljempänä A-yhtiö), suomalaiselle yhtiölle (jäljempänä B-yhtiö), liettualaiselle yhtiölle (jäljempänä C-yhtiö) ja virolaiselle yhtiölle (jäljempänä D-yhtiö).

3. Vuonna 2011 kantelija osallistui kahteen käännöskeskuksen järjestämään käännösalan tarjouskilpailuun: FL/TM11 (standardoitujen teknisten tekstien kääntämiseen liittyvien palvelujen tarjoaminen teollis- ja tekijänoikeuksien alalla) ja FL/MED11 (lääketieteellisten ja farmaseuttisten tekstien kääntämiseen liittyvien palvelujen tarjoaminen).

4. Tarjouspyyntö FL/TM11 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 19 päivänä maaliskuuta 2011 [1]. Kantelija teki tarjouksen eristä, jotka koskivat englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, liettuan, latvian, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron käännöksiä. Käännöskeskus ilmoitti kantelijalle 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä, että sen tarjous oli hylätty, koska "käännöskokemuksesta kentällä ja/tai todistetussa kohteessa ei ollut riittävästi näyttöä".

5. Kantelija kiisti 12 päivänä heinäkuuta 2011 lähettämässään sähköpostiviestissä käännöskeskuksen kannan, jonka mukaan se ei ollut toimittanut riittäviä todisteita vaaditun kokemuksen osoittamiseksi. Näkemyksensä tueksi kantelija liitti mukaan tarjouksensa mukana toimittamansa asiakirjat ja pyysi käännöskeskusta harkitsemaan kantaansa uudelleen.

6. Käännöskeskus vastasi kantelijalle 26 päivänä heinäkuuta 2011 ja selitti, että yrityksen A ja yrityksen B ostotilaukset, jotka kantelija oli liittänyt tarjoukseensa, eivät olleet hyväksyttävä todiste käännöskokemuksesta, koska ne eivät osoittaneet, että käännökset oli tosiasiallisesti suoritettu. Muissa kantelijan toimittamissa liitteissä ei täsmennetty riittävästi käännettyjen sivujen määrää, kenttää tai käännöksissä käytettyä kieliyhdistelmää.

7. Kantelija kääntyi 27 päivänä heinäkuuta 2011 uudelleen käännöskeskuksen puoleen ja kysyi, miksi yrityksen A ja yrityksen B tekemiä ostotilauksia ei voitu ottaa huomioon, koska kantelija oli liittänyt tarjouksiinsa myös vastaavat sopimukset ja laskut. Käännöskeskus vastasi kantelijalle 29. heinäkuuta 2011 ja selitti, että ainoastaan ostotilaukset, joihin oli liitetty vastaava lasku tai viitekirje, hyväksyttiin todisteeksi vaaditusta käännöskokemuksesta. Kaikki kantelijan tarjouksessa näin dokumentoitu kokemus otettiin huomioon, mutta valitettavasti se ei edelleenkään täyttänyt vaadittua vähimmäiskokemusta koskevaa edellytystä.

8. Kantelija vastasi käännöskeskukselle 1. elokuuta 2011. Se huomautti, että käännöskeskus oli ensin selittänyt, että (yritysten A ja B) ostotilauksia ei pidetty hyväksyttävänä todisteena, mutta myöhemmin se ilmoitti, että ne hyväksyttäisiin, jos niihin liitettäisiin vastaava lasku tai viitekirje. Käännöskeskus lähetti samana päivänä kantelijalle uuden vastauksen ja viittasi aiempaan sähköpostiviestiinsä ja pysytti olennaisilta osin kantansa, jonka mukaan ainoastaan tilauslomakkeet ja niitä vastaavat laskut voitiin ottaa huomioon. Se toisti myös, että kantelijan käännöskokemus kohdekielelle ei ollut riittävä.

9. Tarjouspyyntö FL/MED11 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 20 päivänä huhtikuuta 2011 [2]. Kantelija tarjosi englannin ja viron välistä kieliyhdistelmää. Käännöskeskus ilmoitti kantelijalle 25 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä, että sen tarjous oli hylätty, koska "kääntämisestä kentällä ja/tai osoitetussa kohteessa ei ollut riittävästi näyttöä".

10. Seuraavana päivänä kantelija lähetti kirjeen käännöskeskukselle ja kiisti edellä mainitun päätöksen. Kantelija katsoi esittäneensä todisteita yli 3 700 sivun käännöskokemuksesta asianomaisella alalla, kun tarjouseritelmässä asetettu vaatimus oli 1 500 sivua, ja pyysi käännöskeskusta harkitsemaan kantaansa uudelleen.

11. Käännöskeskus selitti kantelijalle antamissaan myöhemmissä vastauksissa, että se oli hylännyt sen tarjouksen lähinnä siksi, että i) kantelijan yritykselle C osoittamissa laskuissa ei mainittu kieliyhdistelmää ja että C:n antamassa todistuksessa ei mainittu käännösten määrää tai hankkeeseen osallistuneiden kääntäjien nimiä; ii) yrityksen D M:lle (yksi kantelijan kääntäjistä) antamassa todistuksessa ja M:n laskuissa ei mainittu mitään kieliyhdistelmää; iii) yhtiön A entisen johtajan antamassa todistuksessa ei täsmennetty kieliyhdistelmää, alaa eikä tehdyn työn määrää; ja iv) yrityksen A ostotilaukset katsottiin omaehtoisiksi ilmoituksiksi. Näin ollen arviointikomitea pystyi ottamaan huomioon vain yhden laskun, jossa oli 956,81 sivua käännöstä asianomaisessa kieliyhdistelmässä ja kentässä.

12. Kantelija teki 14. marraskuuta 2011 valituksen käännöskeskuksen tulojen ja menojen hyväksyjälle ja väitti, että i) yritykselle C osoitettuja laskuja vastaavissa ostotilauksissa ilmoitettiin selvästi, että tekstit oli käännetty englannista viroksi; ii) yhtiön C edustajan B:n antama suosituskirje osoitti selvästi, että käännetyt tekstit koskivat lääketieteen alaan liittyviä aiheita; iii) kantelijan sisäinen kääntäjä R ei laadi laskuja työntekijäasemansa vuoksi, joten kantelija on liittänyt mukaan ansioluettelonsa ja työsopimuksensa todisteeksi käännöskokemuksestaan vaaditulla alalla; iv) yhtiön D M:lle antamasta todistuksesta M:n ansioluettelosta käy selvästi ilmi hänen hallitsemansa kieliyhdistelmät; v) siltä osin kuin on kyse väitteestä, jonka mukaan yhtiön A entisen johtajan antamassa todistuksessa ei ollut mitään täsmennyksiä, kyseinen yhtiö lopetti toimintansa vuonna 2009, minkä vuoksi siltä ei voitu enää saada mitään täsmennyksiä; yrityksen A johtajan kirjeessä kuitenkin ilmoitettiin selvästi, että kantelijan pääasiallinen työkieli on viro; ja vi) ostotilausten ja niiden omaehtoisen ilmoittamisen osalta kantelija totesi, että se ei ollut koskaan ollut osa yritystä A, minkä vuoksi sen ostotilauksia ei voitu pitää omaehtoisina ilmoituksina.

13. Käännöskeskus vastasi kantelijalle 16. joulukuuta 2011 ja selitti, että joko i) ostotilauksissa, joihin kantelija viittasi, ei täsmennetty, a) oliko lähde tai kohdekieli viro, b) käännösten määrä tai kenttä tai ii) todistuksissa käytetty sanamuoto oli epäselvä.

14. Kantelija kääntyi 19. joulukuuta 2011 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

15. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen seuraavista väitteistä ja väitteistä:

Tarjouspyyntömenettely FL/TM11

Tarjouspyyntömenettely FL/MED11

Tutkimuksen kohde

Väitteet

(1) Käännöskeskus toimi virheellisesti ja epäoikeudenmukaisesti, kun se sulki kantelijan tarjouskilpailun FL/TM11 (standardoitujen teknisten tekstien kääntämiseen liittyvien palvelujen tarjoaminen teollis- ja tekijänoikeuksien alalla) ulkopuolelle.

(2) Tarjouskilpailun FL/TM11 aikana käännöskeskus antoi kantelijalle vääriä ja epäjohdonmukaisia tietoja hyväksyttävistä todisteista vaaditusta käännöskokemuksesta.

(3) Käännöskeskus toimi virheellisesti ja epäoikeudenmukaisesti, kun se sulki kantelijan pois tarjouskilpailusta FL/MED11 (lääketieteellisten ja farmaseuttisten tekstien kääntämiseen liittyvien palvelujen tarjoaminen).

Vaatimus

Käännöskeskuksen olisi tarkasteltava uudelleen arviotaan tarjouksista, jotka kantelija toimitti vastauksena tarjouspyyntöihin FL/TM11 ja FL/MED11.

Tiedustelu

16. Oikeusasiamies pyysi 21. helmikuuta 2012 käännöskeskusta antamaan lausunnon kantelijan väitteistä ja vaatimuksista. Käännöskeskus lähetti 25.5.2012 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten. Mahdolliset huomautukset oli toimitettava 31. heinäkuuta 2012 mennessä. Kantelija ei kuitenkaan esittänyt huomautuksia.

17. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että käännöskeskus toimi väärin ja epäoikeudenmukaisesti, kun se sulki kantelijan tarjouskilpailun FL/TM11 ulkopuolelle. Tämän näkemyksensä tueksi kantelija väitti, että sille alihankintatöitä tekevien yritysten antamat ostotilaukset olisi pitänyt ottaa asianmukaisesti huomioon sen tarjousta arvioitaessa. Tämä koski erityisesti yritystä A ja yritystä B, jotka molemmat olivat aiemmin teettäneet työt alihankintana kantelijalle.

18. Käännöskeskus selitti lausunnossaan ensin, että kukin tarjouspyyntö on itsenäinen ja perustuu asiaa koskevissa tarjouseritelmissä esitettyihin erilaisiin vaatimuksiin. Se lisäsi, että "tarjoajien toimittamia asiakirjoja tarkastellaan aina kokonaisuutena ja niiden erityisessä asiayhteydessä". Tarjouspyynnön FL/TM11 osalta tarjouseritelmän 3.2 kohdan mukaan "tarjoajan käännöskokemuksen kohdekielelle, jota tarjous koskee, on vastattava 5 000 sivua teollis- ja tekijänoikeuksien alalla (tavaramerkit, patentit tai mallit (yksi sivu = 1 500 merkkiä välilyöntejä lukuun ottamatta)...". Hyväksyttävien todistuskeinojen osalta käännöskeskus viittasi tarjouseritelmän samaan kohtaan, jossa todetaan lisäksi, että "... jotta kokemus voidaan ottaa huomioon, siihen on liitettävä jokin hyväksyttävä todistuskeino, kuten viitekirjeet, valtuutetun kolmannen osapuolen oikeaksi todistamat otteet kirjanpitojärjestelmistä tai todistukset, joissa kaikissa on selkeästi ilmoitettava tehdyn työn määrä, kieliyhdistelmä ja kenttä, jotta niitä voidaan pitää pätevinä. [...] Tässä yhteydessä omia ilmoituksia tai todisteita, joita kolmas osapuoli ei ole hyväksynyt, ei voida eikä hyväksytä.

19. Tämän jälkeen käännöskeskus selitti, että kantelijan tarjouksensa yhteydessä toimittamat asiakirjat, joilla pyrittiin todistamaan sen käännöskokemus, liittyivät seuraaviin seikkoihin:

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

A. Väite virheellisestä ja epäoikeudenmukaisesta poissulkemisesta tarjouskilpailusta FL/TM11 ja sitä vastaava osa vaatimuksesta

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

a) kokemus, joka on hankittu vuosina 2006–2008 käännettäessä standardoituja teknisiä tekstejä teollis- ja tekijänoikeuksien alalta alihankkijana yritykselle A. Asiakirja-aineistosta saatiin todisteet lähes 2 700 käännetystä sivusta, jotka"otettiin huomioon kokonaisuudessaan".

b) kokemus, joka on hankittu vuosina 2007–2010 käännettäessä standardoituja teknisiä tekstejä teollis- ja tekijänoikeuksien alalta alihankkijana yritykselle B. Tätä kokemusta ei otettu huomioon, koska tarjouksessa esitettyjen tilauslomakkeiden tueksi ei esitetty laskuja. Näin ollen arviointikomitealla ei ollut konkreettista näyttöä siitä, että yrityksen B tilaamat käännökset olisi tosiasiallisesti tehty.

c) kokemus asiakirjojen kääntämisestä eri asiakkaille, mikä osoitetaan liitteenä olevilla viitekirjeillä. Tätä kokemusta ei otettu huomioon, koska i) sitä ei yleensä ollut teollis- ja tekijänoikeuksien alalla; ii) kirjeissä ei täsmennetty kyseistä kieliyhdistelmää; tai iii) tehdyn työn määrä ei ollut selvä.

20. Käännöskeskus täsmensi, että kantelija toimitti 12 päivänä heinäkuuta 2011 vielä yhden todistuksen, jota ei kuitenkaan ollut liitetty sen alkuperäiseen tarjoukseen. Tästä syystä sitä ei voitu ottaa huomioon. Käännöskeskus huomautti myös, että pelkästään tilauslomakkeita tai ostotilauksia ei voida pitää todisteena töiden suorittamisesta, koska "yritykset voivat antaa nämä asiakirjat tavarantoimittajilleen ilman, että ne välttämättä johtavat töiden suorittamiseen". Käsiteltävänä olevassa tapauksessa kantelija ei liittänyt mukaan asiakirjoja, kuten laskuja tai viitekirjeitä, jotka vahvistaisivat, että ostotilaukset oli toteutettu.

21. Johtopäätöksenä käännöskeskus katsoi, että kantelijan osoittama "kokemusten kokonaismäärä" (2 700 sivua) ei täyttänyt 5 000 käännetyn sivun vähimmäisvaatimusta vaaditussa kenttä- ja kieliyhdistelmässä. Käännöskeskus toimitti oikeusasiamiehelle jäljennökset asiakirjoista, jotka kantelija oli liittänyt tarjoukseensa. Kantelija ei esittänyt huomautuksia lausunnosta.

22. Oikeusasiamies toteaa, että tarjouseritelmän 3.2 kohdan olennaiset osat ovat seuraavat:

Oikeusasiamiehen arviointi

"Tarjoajan käännöskokemuksen*** kohdekielelle, jota tarjous koskee, on vastattava 5 000:ta sivua teollis- ja tekijänoikeuksien (tavaramerkit, patentit tai mallit) alalla (yksi sivu = 1 500 merkkiä välilyöntejä lukuun ottamatta). Alihankinnan tapauksessa tämä vaatimus koskee alihankkijaa. [...]

*** Lue huolellisesti alla olevat vaatimukset, jotka koskevat todistusta kokemuksesta (toinen luetelmakohta laatikossa) [...]

• Tarjoajan edun mukaista on, että ansioluettelossa ja todistusasiakirjoissa annetaan mahdollisimman paljon yksityiskohtaisia tietoja kokemuksesta.
• Jotta kokemus voidaan ottaa huomioon, siihen on liitettävä jokin hyväksyttävä todiste, kuten viitekirjeet, valtuutetun kolmannen osapuolen oikeaksi todistamat otteet kirjanpitojärjestelmistä tai todistukset, joista kaikista on käytävä selvästi ilmi tehdyn työn määrä, kieliyhdistelmä ja kenttä, jotta niitä voidaan pitää pätevinä. Viitekirjeet ja todistukset on allekirjoitettava, ja niissä on ilmoitettava allekirjoittajan yhteystiedot.
• Tässä yhteydessä omia ilmoituksia tai todisteita, joita kolmas osapuoli ei ole hyväksynyt, ei voida eikä voida hyväksyä.

23. Kantelijan mukaan se toimitti riittävät todisteet siitä, että se täytti vaatimuksen 5 000 sivun käännöskokemuksesta teollis- ja tekijänoikeuksien alalla ja vaaditussa kieliyhdistelmässä. Tältä osin ostotilaukset olisi pitänyt ottaa asianmukaisesti huomioon. Käännöskeskus hylkäsi kantelijan tarjouksen lähinnä sillä perusteella, että i) yrityksen B toimittamiin ostotilauksiin ei ollut liitetty todisteita, ja ii) eri asiakkaiden viitekirjeissä ei täsmennetty kenttää, kieliyhdistelmää eikä käännettyjen sivujen määrää.

24. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa oikeusasiamies toteaa, että yrityksen A antamat ostotilaukset on otettu huomioon ja ne osoittavat, että vaaditulla alalla on yhteensä lähes 2 700 sivua käännöskokemusta. Käsiteltävässä asiassa tätä seikkaa ei siis ole kiistetty.

25. Yrityksen B antamien ostomääräysten osalta oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei kiistänyt käännöskeskuksen näkemystä, jonka mukaan niihin ei ollut liitetty vastaavia laskuja tai muita tositteita. Käännöskeskuksen näkemys, jonka mukaan ostotilaukset eivät sellaisenaan osoita objektiivisesti, että työ on tosiasiallisesti suoritettu, vaikka niissä täsmennetään kieliyhdistelmät ja suoritettujen töiden määrä, vaikuttaa tarjouspyyntöasiakirjojen 3.2 kohdan uskottavalta tulkinnalta ja on näin ollen kohtuullinen. Tästä syystä kantelijan väite, jonka mukaan ostotilaukset olisi pitänyt ottaa asianmukaisesti huomioon, ei ole vakuuttava.

26. Kantelijan muiden asiakkaiden 13 viitekirjeen osalta oikeusasiamies pitää kohtuullisena käännöskeskuksen kantaa, jonka mukaan yksikään niistä ei toimittanut vakuuttavia ja yksiselitteisiä tietoja sen osoittamiseksi, että i) käännetyt tekstit koskivat vaaditun alan aiheita, ii) käännökset olivat vaaditulla kieliyhdistelmällä ja iii) tehdyn työn määrä on tarjouseritelmän 3.2 kohdan mukainen. Käännöskeskuksen oli myös kohtuullista katsoa, että viitekirjeissä annetaan vain yleisiä tietoja kantelijan käännöskokemuksesta.

27. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että kantelija ei esittänyt huomautuksia, oikeusasiamies päättelee, että käännöskeskus on perustellut pätevästi ja asianmukaisesti päätöksensä hylätä kantelijan tarjous.

28. Kantelija väitti, että käännöskeskus antoi sille vääriä ja epäjohdonmukaisia tietoja hyväksyttävistä todisteista vaaditusta käännöskokemuksesta tarjouskilpailumenettelyn FL/TM11 yhteydessä. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että käännöskeskus selitti aluksi, että arviointikomitea ei pitäisi ostotilauksia (yritykseltä A ja yritykseltä B) hyväksyttävänä todisteena, mutta totesi myöhemmin, että tällaiset ostotilaukset hyväksyttäisiin, jos niihin liitettäisiin vastaava lasku tai viitekirje.

29. Käännöskeskus totesi lausunnossaan, että se selitti kantelijalle 26 päivänä heinäkuuta 2011 lähettämässään sähköpostiviestissä, että pelkästään ostotilauksia ei voida pitää hyväksyttävänä todisteena vaaditusta käännöskokemuksesta.

30. Oikeusasiamies huomauttaa, että Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 12 artiklan sanamuodosta seuraa, että virkamiesten on vastattava mahdollisimman täydellisesti ja täsmällisesti heille esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi virkamiesten olisi EU:n virkamieskuntaa koskevien julkisen palvelun periaatteiden [3] 3 artiklan mukaisesti oltava valmiita tunnustamaan ja korjaamaan mahdolliset virheet.

31. Käsiteltävänä olevassa asiassa käännöskeskus vastasi 26 päivänä heinäkuuta 2011 kantelijan 12 päivänä heinäkuuta 2011 esittämään ensimmäiseen kysymykseen siitä, miksi ostotilauksia ei otettu huomioon:

B. Väite, jonka mukaan kantelijalle annettiin vääriä ja epäjohdonmukaisia tietoja hyväksyttävistä todisteista vaaditusta käännöskokemuksesta tarjouskilpailumenettelyssä FL/TM11

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Oikeusasiamiehen arviointi

"Arviointikomitea ei pitänyt ostotilauksia ([A:lta] tai [B:ltä]) hyväksyttävinä todisteina, koska käännöstyöt on suoritettu.

Tarjoukseen liitetyissä eri todistuksissa ei mainita käännettyjen sivujen määrää eikä tämän tarjouspyynnön kohteena olevaa kenttää ja kieliyhdistelmää.”

32. Käännöskeskus selitti kantelijan 27 päivänä heinäkuuta 2011 esittämään lisäkyselyyn 29 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan vastauksessa seuraavaa:

”arviointikomitea piti hyväksyttävänä todisteena ainoastaan tilauslomaketta/ostotoimeksiantoa, josta on osoituksena vastaava lasku tai [asiaankuuluva] viitekirje [...].”

33. Oikeusasiamies katsoo, että vaikka edellä mainitut toteamukset voidaan sovittaa yhteen, käännöskeskuksen ensimmäisestä vastauksesta ei käy riittävän selvästi ilmi, että ostotilaukset voitaisiin ottaa huomioon tietyissä olosuhteissa. Koska käännöskeskus kuitenkin selvensi asiaa myöhemmissä vastauksissaan, oikeusasiamies katsoo korjanneensa ensimmäisen vastauksensa sanamuodossa havaitun epäselvyyden.

34. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että toisen väitteen lisätutkimuksille ei ole perusteita.

35. Kantelussaan kantelija väitti, että käännöskeskus sulki sen virheellisesti ja epäoikeudenmukaisesti tarjouskilpailun FL/MED11 ulkopuolelle. Näkemyksensä tueksi kantelija väitti, että i) sen esittämät erityyppiset käännöskokemusta koskevat todisteet olisi pitänyt ottaa huomioon kokonaisuutena eikä erikseen; ja ii) käännöskeskus katsoi virheellisesti, että ostotilaukset olivat omia ilmoituksia.

36. Käännöskeskus selitti lausunnossaan, että se hylkäsi kantelijan tarjouksen, koska sen ehdottamat kolme kääntäjää eivät täyttäneet tarjouseritelmässä [4] esitettyjä vaadittuja kokemusperusteita. Se väitti erityisesti, että i) yrityksen C antamissa ostotilauksissa ja laskuissa ei täsmennetty, oliko suoritettujen käännösten lähde tai kohdekieli viro, ii) yhtiön C antamissa todistuksissa ei täsmennetty suoritettujen käännösten määrää, mutta myös kieliyhdistelmän kuvaus oli epäselvä; iii) yrityksen D T:lle, joka on yksi kantelijan kääntäjistä, antamassa todistuksessa ei täsmennetty kieliyhdistelmää yksiselitteisesti; ja iv) yrityksen A entisen johtajan antamissa todistuksissa ei täsmennetty kantelijan tekemien käännösten määrää, kieliyhdistelmiä tai alaa. Käännöskeskus vahvisti, että R:n, joka on yksi kantelijan kääntäjistä, työsuhde on otettu huomioon. Lisäksi se huomautti, että ostotilaukset eivät olleet ainoa keino, jolla tarjoajat pystyivät osoittamaan vaaditun käännöskokemuksen. Joitakin valituksen tekijän mainitsemia asiakirjoja, kuten täydellinen jäljennös valituksen tekijän ja yrityksen C välisestä sopimuksesta, ei sisältynyt alkuperäiseen tarjoukseen. Tämän vuoksi niitä ei voitu ottaa huomioon. Kantelija ei esittänyt huomautuksia lausunnosta.

37. Käännöskeskus esitti lausunnossaan useita perusteluja tukeakseen näkemystään, jonka mukaan kantelijan tarjous ei täyttänyt tarjouseritelmässä vaadittuja kokemusperusteita. Oikeusasiamies arvioi nyt näitä väitteitä vuorotellen.

38. Käännöskeskuksen väitteestä, jonka mukaan yrityksen C toimittamissa ostotilauksissa ja laskuissa ei täsmennetty, oliko käännösten lähde tai kohdekieli viro, oikeusasiamies vahvistaa, että tämä pitää paikkansa. Tarjouseritelmässä viitattiin selkeästi englannin ja viron väliseen kieliyhdistelmään. Tästä syystä oikeusasiamies katsoo, että käännöskeskuksen asema on vakuuttava.

39. Väitteestä, jonka mukaan yhtiön C antamissa todistuksissa ei täsmennetty suoritettujen käännösten määrää ja että kieliyhdistelmän kuvaus oli epäselvä, oikeusasiamies toteaa, että kantelijan toimittamissa asiakirjoissa ei mainita suoritettujen vironkielisten käännösten määrää. Käännöskeskuksen asema on näin ollen kohtuullinen.

40. Väitteestä, jonka mukaan yhtiön D T:lle antamassa todistuksessa ei täsmennetty yksiselitteisesti kieliyhdistelmää, oikeusasiamies toteaa, että todistuksessa ei ole nimenomaista viittausta kieliyhdistelmään. T:n ansioluettelo ei sitä vastoin ole yhtiön D laatima asiakirja, eikä siinä täsmennetä näin ollen yksiselitteisesti, oliko silloin, kun T teki käännökset yhtiölle D, kieliyhdistelmä englanti viroksi. Näistä syistä käännöskeskuksen kanta on vakuuttava.

41. Yrityksen A entisen johtajan kantelijalle antamasta todistuksesta oikeusasiamies toteaa, että todistuksessa mainitaan viro sekä lähteenä että kohdekielenä. Määrällisesti todistuksessa todetaan, että kantelija on kääntänyt "useita tuhansia sivuja". Asiakirjassa ei ole viittausta kenttään, jolle käännetyt tekstit voidaan osoittaa. Tämän perusteella oikeusasiamies katsoo, että käännöskeskuksen kanta on vakuuttava.

42. Kantelijan väitteestä, jonka mukaan yrityksen A tilausten ei olisi pitänyt katsoa olevan omia ilmoituksia, oikeusasiamies katsoo edellä 25 kohdassa esitettyjen näkökohtien perusteella, että käännöskeskuksen kanta on kohtuullinen. Myöskään yrityksen A entisen johtajan antama todistus ei ole tältä osin konkreettinen todiste. Tästä syystä oikeusasiamies pitää käännöskeskuksen kantaa vakuuttavana.

43. Edellä esitetyistä syistä oikeusasiamies päättelee, että käännöskeskus on analysoinut perusteellisesti kantelijan käännöskokemuksen ja perustellut asianmukaisesti kantansa, jonka mukaan ostotilaukset eivät yksinään ole hyväksyttävä todiste vaaditusta käännöskokemuksesta. Tämän perusteella oikeusasiamies katsoo, että käännöskeskus on perustellut pätevästi ja asianmukaisesti päätöksensä hylätä kantelijan tarjous.

C. Väite virheellisestä ja epäoikeudenmukaisesta poissulkemisesta tarjouskilpailusta FL/MED11 ja vastaava osa vaatimuksesta

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Oikeusasiamiehen arviointi

D. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavat päätelmät:

Ensimmäisen ja kolmannen väitteen osalta käännöskeskuksen toiminnassa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Tästä syystä kantelijan väite ei voi menestyä.

Toista väitettä ei ole syytä tutkia tarkemmin.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja käännöskeskukselle.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 25 päivänä helmikuuta 2013.

---

[1] EUVL 2011, S 55.

[2] EUVL 2011, S 77.

[3] Ks. http://www.ombudsman.europa.eu/en/resources/publicserviceprinciples.faces

[4] Tarjouseritelmän mukaan kunkin tarjoajan kääntäjän oli täytettävä jokin seuraavista kriteereistä: 1) Korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto jollakin seuraavista aloista: lääketieteen, eläinlääketieteen, farmakologian, biologian ja kemian PLUS-käännöskokemus kohdekielelle, jota tarjous koskee, vastaa vähintään 1 500 sivua (yksi vakiosivu = 1 500 merkkiä välilyöntejä lukuun ottamatta; 1 000 vakiosivua = yhden vuoden kokoaikainen työ) (2) Korkeakoulututkinto tai vastaava pätevyys millä tahansa tieteenalalla PLUS erikoistuminen lääketieteeseen, eläinlääketieteeseen, farmakologiaan, biologiaan tai kemiaan, josta on osoituksena maisterin tutkinto tai vastaava jatkotutkinto PLUS käännöskokemus kohdekielelle, jota tarjous koskee, vastaa vähintään 1 500 sivua, joista vähintään 750 sivua jollakin seuraavista aloista: lääketiede, eläinlääketiede, farmakologia, biologia, kemia (yksi vakiosivu = 1 500 merkkiä välilyöntejä lukuun ottamatta; 1 000 vakiosivua = yhden vuoden kokoaikainen työ) (3) Korkeakoulututkinto tai vastaava pätevyys millä tahansa tieteenalalla PLUS käännöskokemus kohdekielelle, jota tarjous koskee, vastaa vähintään 1 500 sivua jollakin seuraavista aloista: lääketiede; eläinlääketiede, farmakologia, biologia, kemia (yksi vakiosivu = 1 500 merkkiä välilyöntejä lukuun ottamatta; 1 000 vakiosivua = yhden vuoden kokoaikainen työ).