Kantelun tausta

1. Marraskuussa 2002 Tanskan kansalaisjärjestö Association for Community Colleges [1], jäljempänä 'kantelija', haki nuoriso-ohjelman avustusta Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien teknisen avun toimistolta, jäljempänä 'komissio'[2]. Nuoriso-ohjelmaan sovellettavissa matkakuluja koskevissa rahoitussäännöissä määrättiin, että yhteisö rahoittaa 70 prosenttia tällaisista kuluista.

2. Kantelijan hankkeessa Transilvania Community College 2003 yli 50 nuorta ja nuorisotyöntekijää 11:stä Euroopan maasta osallistui kahden viikon mittaisiin keskusteluihin, jotka koskivat Keski- ja Itä-Euroopan vähemmistöjen integroitumista ja EU:n laajentumispolitiikkaa. Hankkeen matkakustannukset olivat yhteensä 13 750 euroa. Nuoriso-ohjelman avustuksen mukaisesti komissio kattaisi 70 prosenttia näistä menoista, mikä vastaa 9 500:aa euroa. Hakemusta täyttäessään kantelija kuitenkin virheellisesti ilmoitti tämän viimeksi mainitun luvun hankkeen kokonaismatkakuluiksi. Näin ollen tähän viimeksi mainittuun määrään sovellettiin 70 prosentin yhteisön rahoitusta, ja komissio kattaisi vain 6 650 euroa asiaan liittyvistä matkakuluista.

3. Hyväksyttyään hankkeen komissio lähetti heinäkuussa 2003 kantelijalle rahoitussopimuksen 24 350 euron suuruisesta Nuoriso-ohjelman avustuksesta, jäljempänä 'sopimus'. Sopimuksessa ilmoitettiin matkakulujen kokonaismääräksi 9 500 euroa.

4. Kantelija allekirjoitti sopimuksen 9. heinäkuuta 2003 ja palautti sen komissiolle. Sopimukseen liitetyssä kirjeessä kantelija kuitenkin kiinnitti komission huomion siihen, että "[se] oli hakenut 9 500 euron summaa kattaakseen 70 prosenttia matkakustannuksista (kokonaiskustannukset ovat 13 750 euroa). [Komission] ehdottama talousarvio on kuitenkin vähentänyt määrää vielä kerran (0,70 x 9500 euroa = 6650 euroa)." Edellä esitetyn perusteella kantelija pyysi komissiota harkitsemaan uudelleen kyseisiä määriä.

5. Komissio allekirjoitti ja hyväksyi sopimuksen 21. heinäkuuta 2003.

6. Kantelija toteutti hankkeen 3.–16. elokuuta 2003. Tämän ajanjakson aikana komissio maksoi sille 7.8.2003 19 480 euron suuruisen ensimmäisen erän.

7. Kantelija toimitti vuoden 2004 alussa hanketta koskevan loppuraporttinsa, jossa se yksilöi 13 817 euroa aiheutuneita matkakuluja.

8. Kantelija lähetti 6 päivänä heinäkuuta 2004 komissiolle kirjeen, jossa se ilmaisi huolensa mahdollisesta matkakuluihin liittyvästä väärinkäsityksestä. Komissio maksoi kantelijalle 6 650 euroa hankkeen matkakuluista. Sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä kantelija oli kuitenkin ilmoittanut komissiolle, että 70 prosenttia sen kokonaismatkakustannuksista oli 9 500 euroa. Näin ollen oli ilmeistä, että komissio oli tehnyt virheen hyväksyessään 9 500 euron talousarvion, joka vastasi 100:aa prosenttia matkakuluista. Vaikka se totesi tämän virheen ennen sopimuksen allekirjoittamista, kantelija ei aloittanut asiasta keskusteluja komission kanssa ja allekirjoitti sopimuksen, koska hanke oli tuolloin alkamassa. Kantelijaan kohdistui aikapaineita, eikä hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa sopimus sellaisenaan. Lisäksi komissio määritteli 23 päivänä heinäkuuta 2003 edellä mainitun ongelman pelkäksi ”teknisyydeksi”. Edellä esitetyn perusteella kantelija pyysi komissiota korjaamaan tämän virheen ja maksamaan sille 2 850 euroa jäljellä olevista matkakuluista viimeisellä maksuerällä.

9. Komissio maksoi 15 päivänä heinäkuuta 2004 koko tuen kantelijalle ja päätti hankkeen 27 päivänä heinäkuuta 2004.

10. Komissio vastasi kantelijan 6 päivänä heinäkuuta 2004 päivättyyn tiedonantoon 28 päivänä heinäkuuta 2004. Se totesi seuraavaa: i) " [kantelijan] toimittama hakemuslomake oli selvästi virheellinen. Matkakulujen yksityiskohtien osoitettiin selvästi olevan yhteensä 950 euroa. Toimen rahoitussääntöjen mukaan komissio voi ottaa tästä määrästä huomioon vain 70 prosenttia eli 6550 euroa. ja ii) se oli näin ollen hyväksynyt 6 650 euron matkakulut. Kantelijan 9 päivänä heinäkuuta 2003 päivätty kirje katsottiin lisärahoitusta koskevaksi pyynnöksi. Komissio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja ennen vuotta 2003 muuttaa myöntämispäätöksiään. Se oli tuolloin halukas auttamaan kantelijaa löytämään tilanteeseen suotuisan ratkaisun. Vuonna 2003 tuli kuitenkin voimaan uusi varainhoitoasetus, joka sisältää yhteisön ohjelmien hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Näin ollen lisärahoitusta ei voitu enää hyväksyä pätevistä perusteluista riippumatta. Komissio haki edelleen poikkeusta tästä säännöstä ja yritti myöntää lisärahoitusta. Vuonna 2004 kävi kuitenkin täysin selväksi, että kantelijan tilanteen kaltaisissa olosuhteissa NFR ei salli tuen muuttamista. Kantelija oli yksin vastuussa hakemuksen jättämisestä, ja hänen olisi pitänyt noudattaa suurta huolellisuutta täyttäessään lomaketta virheiden välttämiseksi. Komissio i) pahoitteli, että kantelijan pyyntöä 2 850 euron lisärahoituksesta ei voitu hyväksyä; ja ii) vahvisti, että se oli jo siirtänyt kantelijalle viimeisen 4 870 euron erän.

11. Kantelija lähetti 7. syyskuuta 2004 vastauksen, jossa se myönsi, että hakulomakkeessa oli virheitä. Se huomautti kuitenkin, että vaikka komissiolla oli mahdollisuus oikaista kannekirjelmään sisältynyt matkakuluja koskeva osa, se ei tehnyt niin. Lisäksi vaikka oli totta, että kantelija todellakin lisäsi eräälle hakemuksen sivulle väärän laskelman," määrä oli oikea sivulla 10 (70 % = 9 500) ja oikea liitteenä olevassa talousarviossa." Kantelija oli keskustellut edelleen matkakuluista komission kanssa ja komissio oli "katsonut sen teknisen avun toimiston virheeksi". Koska komissio oli näin hyväksynyt vastuun, kantelija oli tyytyväinen ja allekirjoitti sopimuksen. Uuden sopimuksen odottaminen olisi aiheuttanut vakavia taloudellisia ongelmia. Kantelija sai sopimuksen vain kolme viikkoa ennen hankkeen alkamista, ja juuri komissio ehdotti "teknistä" ratkaisua, jonka ansiosta kantelija pystyi hakemaan "lisärahoitusta". Edellä esitetyn perusteella kantelija toisti komissiolle esittämänsä pyynnön maksaa sille loput 2 850 euroa matkakuluja.

12. Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) otti 1 päivänä tammikuuta 2006 vastuulleen nuorisohankkeiden seurannan ja hallinnoinnin.

13. Moore Stephens LLP -yhtiö, jäljempänä ’tilintarkastaja’, tarkasti 3 päivänä marraskuuta 2006 EACEAn pyynnöstä hankkeen tulokset.

14. Tarkastaja laati kertomuksestaan kolme versiota, i) ensimmäisen version, 18.12.2006; ii) toinen, 19 päivänä joulukuuta 2007; ja iii) kolmas, lopullinen, 2 päivänä kesäkuuta 2008. Jälkimmäisessä kertomuksessa tarkastaja suositteli, että komissio perii kantelijalta takaisin 2 364 euroa muista kuin matkakuluista.

15. EACEA lähetti 18 päivänä heinäkuuta 2008 kantelijalle rahoitusselvityksen, jonka otsikkona oli "Nuoriso-avustuksen lopullinen taloudellinen tilanne tarkastuksen jälkeen"ja jossa se pyysi kantelijaa maksamaan takaisin 2 364 euroa, jäljempänä 'päätös'. Päätöksessä säädettiin seuraavaa:

”[Kantelijan] hankkeen taloudellinen tilanne tilintarkastuksen havaintojen nro 1 (toimintakustannusten virheellinen laskenta), nro 2 (loppukertomuksessa ilmoitetut matkakustannukset ylittivät kirjanpidossa ilmoitetun määrän) ja nro 3 (matkakustannusten talousarvion ylitys) osalta on seuraava:

Tukikelpoisuuskaudelle ehdotettu avustus: 27 325,00 euroa

Tarkastuksen arvioinnin jälkeen hyväksytty lopullinen avustus: 21 986,00 euroa

Ennakkomaksut ja jo maksetut saldot: 24 350,00 EUR

Korvaus toimeenpanovirastolle: 2 364,00 euroa".

EACEA huomautti lisäksi, että jos kantelija ei reagoi 60 päivän kuluessa, EACEA lähettää sille veloitusilmoituksen, jossa esitetään korvausehdot. Jos edellä mainittua summaa ei makseta EACEAn asettamassa määräajassa, maksunlykkäyksestä kertyy korkoa.

16. EACEA lähetti 4.11.2008 veloitusilmoituksen kantelijalle ja 20.1.2009 maksumuistutuksen, jonka määrä oli yhteensä 2 384,17 euroa.

17. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 28. tammikuuta 2009.

Tutkinnan kohde

18. Kantelija väitti, että EACEAn päätöksessään esittämä korvauspyyntö oli kohtuuton, koska siinä ei otettu huomioon hankkeen matkakuluja, jotka sille vielä aiheutuivat.

19. Kantelija vaati, että EACEA:n olisi i) maksettava sille hankkeen todelliset matkakustannukset tarkastajan 18. joulukuuta 2006 antaman kertomuksen sivulla 17 antaman suosituksen mukaisesti; ja ii) selittää yksityiskohtaisesti päätöksessä esitetyt laskelmat ja päätelmät.

KYSYMYS

20. Oikeusasiamies toimitti kantelun 19. maaliskuuta 2009 Euroopan komission puheenjohtajalle.

21. Oikeusasiamies sai 8. heinäkuuta 2009 komission lausunnon ranskaksi ja 15. heinäkuuta 2009 sen englanninkielisen käännöksen, jonka hän välitti kantelijalle kehottaen tätä esittämään huomautuksia.

22. Tällä välin kantelija toimitti oikeusasiamiehelle lisätietoja 19. huhtikuuta ja 27. kesäkuuta 2009. Se toimitti 4. elokuuta 2009 oikeusasiamiehelle huomautuksensa komission lausunnosta.

23. Tutkittuaan huolellisesti lausunnon ja huomautukset oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut siitä, että komissio olisi vastannut kanteluun asianmukaisesti. Näin ollen hän totesi alustavasti hallinnollisen epäkohdan ja ehdotti perussäännön 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti sovintoratkaisua komissiolle.

24. Oikeusasiamies sai 1. maaliskuuta 2010 komission vastauksen, jonka hän toimitti kantelijalle huomautusten esittämistä varten. Kantelijalta ei saatu huomautuksia.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Kohtuuttomuutta koskeva väite ja siihen liittyvät vaatimukset

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

25. Kantelija väitti, että EACEAn päätöksessään esittämä korvauspyyntö oli kohtuuton, koska siinä ei otettu huomioon hankkeen matkakuluja, jotka sille vielä aiheutuivat.

26. Väitteen tueksi kantelija väitti seuraavaa:

a) EACEA ei noudattanut jäljempänä välittömästi mainittua tarkastajan suositusta, joka koski matkakuluja ja joka esitettiin sen 18. joulukuuta 2006 antaman kertomuksen sivulla 17.

”Lisäksi olisi korvattava 2 723 euroa (haetun 9 500 euron määrän ja todellisten 9 373 euron kustannusten välinen erotus) [sic]”; ja

b) komissio suostui ensin maksamaan 9 500 euroa ja muutti myöhemmin mieltään väittäen, että NFR ei sallinut sitä.

27. Kantelija vaati, että EACEA:n olisi i) maksettava sille hankkeen todelliset matkakustannukset tarkastajan 18. joulukuuta 2006 antaman kertomuksen sivulla 17 antaman suosituksen mukaisesti; ja ii) selittää yksityiskohtaisesti päätöksessä esitetyt laskelmat ja päätelmät.

28. Komissio vahvisti lausunnossaan näkemyksensä, jonka mukaan kantelija oli tehnyt virheen täyttäessään virheellisesti yhteisön rahoitusta koskevan määrän arvioituja matkakuluja koskevassa hakulomakkeen osassa. Komissio ei näin ollen voinut myöntää rahoitusta, joka olisi suurempi kuin kantelijan omalla allekirjoituksellaan ilmoittama ja hyväksymä rahoitus.

29. Sekä komissio että EACEA hylkäsivät kantelijan lisärahoitusta koskevan hakemuksen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [3] ja kantelijan hyväksymien sopimusmääräysten nojalla.

30. EACEA ei ollut tietoinen 18. joulukuuta 2006 päivätystä tilintarkastuskertomuksesta, joka oli epävirallinen asiakirja. Se vastaanotti ainoastaan 19 päivänä joulukuuta 2007 päivätyn kertomuksen ja 2 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyn loppukertomuksen. Tarkastaja totesi, että kuusi kantelijan hankkeeseen osallistunutta oli vanhempia kuin ohjelmassa sallittu ikä, joka oli 15–25 vuotta. Näin ollen se hylkäsi näiden kuuden osallistujan toimintaan liittyvät kustannukset.

31. Kantelun johdosta EACEA pyysi tarkastajalta lisätietoja edellä mainitusta hylkäämisestä. Tarkastaja tutki asiakirja-aineiston uudelleen ja totesi, että kyseiset kuusi osallistujaa olivat tarkkailijoita, jotka seurasivat hankkeen nuorten osallistujien ryhmää. He varmistivat oppimisprosessin tehokkuuden sekä osallistujien suojelun ja turvallisuuden. Tästä seuraa, että heihin ei sovellettu ikää koskevaa vaatimusta ja että heidän kustannuksensa olivat näin ollen tukikelpoisia. Tämän seurauksena komissio peruu perintämääräyksensä ja, koska se oli jo myöntänyt kantelijalle sopimuksessa määrätyn enimmäismäärän, päättää hankkeen määräämättömäksi ajaksi.

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotuksesta

32. Kantelija korosti huomautuksissaan, että ennen kuin se sai jäljennöksen komission lausunnosta oikeusasiamiehelle, se ei ollut koskaan nähnyt tarkastajan 2. kesäkuuta 2008 päivättyä loppukertomusta. Nähtyään lausunnon kantelija oli vakuuttunut siitä, että komissio oli lopulta selittänyt, miksi se katsoi, että osa hankkeen kustannuksista ei ollut tukikelpoisia, ja osoitti kantelijalle päätöksen, johon liittyi korvausvaatimus.

33. Tältä osin oikeusasiamies totesi, että kyseinen takaisinperintä ei koskenut mitään määriä, jotka liittyivät tämän kantelun aiheena olleisiin matkakuluihin, vaan pikemminkin joidenkin kantelijan hankkeen osallistujien ”toimintakuluihin”.

34. Oikeusasiamies oli tyytyväinen siihen, että komissio toteutti toimia selventääkseen päätöksensä laskelmia, ja totesi, että nämä toimet johtivat sen palautusmääräyksen peruuttamiseen. Hän huomautti kuitenkin, että mainitut vaiheet ja tulokset eivät vaikuttaneet kantelijan vaatimukseen, jonka mukaan komission olisi maksettava sille hankkeen todelliset matkakustannukset.

35. Oikeusasiamies analysoi myös yksityiskohtaisesti tilintarkastajan loppukertomuksen muita näkökohtia. Tarkastaja totesi kertomuksessa, että i) tukikelpoiset matkakustannukset olivat 9 372,03 euroa; ii) budjetoidut matkakulut olivat 6 650 euroa; ja näin ollen iii) budjettialijäämä oli yhteensä 2 722,03 euroa, jota oli pidettävä sopimuksen mukaan tukikelvottomana. Tältä osin tarkastaja kuitenkin myönsi, että komissio olisi voinut muuttaa talousarviota tai myöntää kantelijalle lisärahoitusta. Se jätti kuitenkin lopullisen päätöksen matkakuluista EACEA:lle seuraavin ehdoin:

"... jos teknisen avun toimisto olisi ilmoittanut olevansa valmis muuttamaan talousarviota tai myöntämään lisärahoitusta tämän hallinnollisen väärinkäsityksen korjaamiseksi (vaikkakin suullisesti), uskomme, että tämä olisi voitu toteuttaa. Olemme valmiita hyväksymään edellä kuvatun ongelman väärinkäsityksenä, joka voidaan korjata ennen tämän tarkastuskertomuksen lopullista hyväksymistä ja vahvistamista. Vaikka pidämme tämän havainnona, jätämme lopullisen päätöksen EACEA: n arvioitavaksi."[4]

36. Tältä osin oikeusasiamies totesi, että komissio ei tutkimuksensa aikana kiistänyt kantelijan lausuntoa, jonka mukaan komissio oli ehdottanut "teknistä" ratkaisua ongelmaan, jossa kantelija hakisi "lisärahoitusta".

37. Myöhemmin 28 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyssä kirjeessään komissio kuitenkin kieltäytyi myöntämästä lisärahoitusta sillä perusteella, että se oli tällä välin muuttanut lähestymistapaansa perusteellisesti. Vaikka komissio oli halukas auttamaan, se ei voinut tehdä niin, koska NFR esti sitä osoittamasta lisävaroja kantelijalle [5].

38. Oikeusasiamies ei ymmärtänyt, miksi tarkastajan kesäkuussa 2008 ilmaisema näkemys, jonka mukaan "tämä olisi voitu toteuttaa ", ei olisi voinut olla ratkaiseva, ja se antoi komissiolle mahdollisuuden kumota aiemman kantansa, joka esitettiin virallisesti heinäkuussa 2004.

39. Hän korosti, että kyseessä oli yksinkertainen virhe, jonka komissio määritteli sellaiseksi ja jota tarkastaja kuvaili "hallinnolliseksi väärinkäsitykseksi". Komissio kattoi vain 6 650 euroa matkakuluja, koska tämä oli summa, jonka kantelija oli virheellisesti lisännyt asianmukaisesti allekirjoittamaansa ja hyväksymäänsä hakulomakkeeseen, kun taas kantelijan tukikelpoiset matkakulut olivat tarkastajan loppukertomuksen mukaan 9 372,03 euroa. Toisin sanoen, jos kantelija ei olisi tehnyt tätä virhettä, komissio olisi kattanut koko 9 372,03 euron määrän, joka vastaa matkakuluja.

40. Oikeusasiamies on toistuvasti korostanut komission oikeudellista velvollisuutta suojata yhteisön taloudellisia etuja. Oikeusasiamiehen mielestä on vain oikein, että komissio pyrkii takaamaan, että rahoitusta ei myönnetä ilman asianmukaisia perusteluja.

41. Käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että tarkastajan loppukertomuksessaan yksilöimät matkakulut vastasivat kantelijalle nuoriso-ohjelmahankkeen yhteydessä aiheutuneita matkakuluja. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että kantelijan virhe oli niin ilmeinen, että komissio suostui siihen, vaikkakin suullisesti. Komissio ei kiistänyt tätä tämän tutkimuksen yhteydessä ja vahvisti [6], että kuten kantelija väitti 6 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, kantelijan hakemuksen sivulla 10 yksilöitiin 9 500 euroa "ravel-kustannuksiksi (70 prosenttia todellisista kustannuksista)"eli "Nuoriso-ohjelmasta pyydetyksi otal-määräksi".

42. Oikeusasiamies piti kohtuullisena, että tapauksissa, joissa patenttivirheitä tehdään hakemusta jätettäessä, toimivaltaisen toimielimen olisi hakemusta arvioidessaan annettava virheen tehneelle hakijalle mahdollisuus korjata virhe [7]. Vaihtoehtoisesti, jos virhe havaitaan vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, on kohtuullista muuttaa sopimusta vastaavasti. Vaikka kantelija, joka oli viime kädessä sopimuksen heikompi osapuoli, ei vaatinut tätä muutosta, palveluhenkisyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttivät, että komissio tekee tältä osin aloitteen. Toimielin ei kuitenkaan tehnyt näin.

43. Edellä esitetyn perusteella kantelijan hankkeen todellisten ja tukikelpoisten matkakulujen korvaamatta jättäminen vaikutti oikeusasiamiehelle paitsi epäoikeudenmukaiselta myös Euroopan hyvän hallintotavan säännöstössä [8] vahvistetun suhteellisuusperiaatteen vastaiselta.

44. Oikeusasiamies totesi näin ollen alustavasti, että EACEAn kieltäytyminen kattamasta kantelijan hankkeen matkakulujen jäljellä olevaa osaa oli hallinnollinen epäkohta. Näin ollen hän teki perussäännön 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti vastaavan ehdotuksen sovinnollisesta ratkaisusta, jonka mukaan

"EACEA voisi maksaa kantelijalle loput 2 722,03 euroa hankkeen matkakuluista."

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

45. EACEA piti oikeusasiamiehen ehdotusta ystävällisestä ratkaisusta kohtuullisena ja suostui maksamaan loput 2 722,03 euroa hankkeen matkakuluista kantelijalle.

46. Kantelija vahvisti puhelimitse olevansa tyytyväinen tutkimuksen tulokseen.

Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

47. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että EACEA on hyväksynyt hänen sovintoratkaisuehdotuksensa ja että se on valmis ratkaisemaan kantelun. Näin ollen hän päättää asian käsittelyn.

B. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että EACEA on hyväksynyt hänen sovintoratkaisuehdotuksensa ja että se on valmis ratkaisemaan kantelun. Näin ollen hän päättää asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle, EACEA:n johtajalle ja komission puheenjohtajalle.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä toukokuuta 2010.

---

[1] Kantelija "on valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon ja puolueeton järjestö, joka pyrkii kehittämään eurooppalaista (kansainvälistä) julkista tilaa" (www.acc.eu.org).

[2] Oikeusasiamies toteaa, että komission lausunnon mukaan teknisen avun toimisto auttoi sitä hallinnoimaan yhteisön Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-toimintaohjelmien keskitettyjä toimia 31. joulukuuta 2005 asti. Sen vuoksi teknisen avun toimistoon ja komissioon viitataan vastedes ainoastaan ilmaisulla "komissio".

[3] EYVL L 248, s. 1.

[4] Viitattu komission oikeusasiamiehelle lausunnon kanssa toimittaman tarkastajan loppukertomuksen jäljennöksen sivulla 17.

[5] Komission 28.7.2004 päivätty kirje sisältää seuraavat lausumat: "–– aikaisempi käytäntö ennen vuotta 2003 oli mahdollistanut avustusten myöntämispäätösten muuttamisen, jos se oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi perusteltua. Nämä päätökset olivat komission harkintavallassa. Tätä taustaa vasten teknisen avun toimisto oli halukas auttamaan suotuisan ratkaisun löytämisessä tilanteeseen – –. [I] n 2003 uusi varainhoitoasetus tuli voimaan ... Hankkeessanne ilmeni ongelma sillä hetkellä, kun komissio hyväksyi perusteellisen lähestymistavan muutoksen, ja se on edelleen ajankohtainen: täydentävää havaintoa ei hyväksytä mistään syystä sen jälkeen, kun komissio on tehnyt ja vahvistanut valintalautakunnan päätöksen (varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti – soveltamisohjeiden 111 artikla) – – [T] TAO ja komission toimivaltaiset nuorisoviranomaiset ovat kuitenkin hakeneet poikkeusta tästä säännöstä, jotta lisärahoitusta voitaisiin myöntää; vuoden 2004 alussa kävi täysin selväksi, että uudessa varainhoitoasetuksessa ei sallita avustuksen muuttamista tämäntyyppisissä olosuhteissa – –”.

[6] Komissio liitti lausuntoonsa jäljennöksen kantelijan hakemuksesta.

[7] Ks. analogisesti asia T-211/02, Tideland Signal Ltd v. Euroopan yhteisöjen komissio, Kok. 2002, s. II-3781, 37 kohta: ”─ ─ valtuuksiin [pyytää selvennystä] on erityisesti yhteisön oikeuden hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti liitettävä velvollisuus käyttää tätä toimivaltaa tilanteessa, jossa tarjouksen selventäminen on selvästi sekä käytännössä mahdollista että tarpeellista ─ ─ . Vaikka komission arviointikomiteoilla ei ole velvollisuutta pyytää selvennystä kaikissa tapauksissa, joissa tarjous on laadittu epäselvästi, niiden on noudatettava tiettyä varovaisuutta arvioidessaan kunkin tarjouksen sisältöä. Tapauksissa, joissa itse tarjouksen ehdot ja niihin liittyvät olosuhteet, jotka komissiolla on tiedossaan, osoittavat, että epäselvyydelle on todennäköisesti yksinkertainen selitys ja että se voidaan helposti ratkaista, on lähtökohtaisesti hyvän hallinnon vaatimusten vastaista, että arviointikomitea hylkää tarjouksen käyttämättä selvennysvaltaansa. Tällaisessa tilanteessa tarjouksen hylkäämistä koskevaan päätökseen voi liittyä toimielimen tätä toimivaltaa käyttäessään tekemä ilmeinen arviointivirhe.”

[8] Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 6 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Tehdessään päätöksiä virkamiehen on varmistettava, että toteutetut toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Virkamiehen on erityisesti vältettävä rajoittamasta kansalaisten oikeuksia tai määräämästä heille maksuja, jos nämä rajoitukset tai maksut eivät ole kohtuullisessa suhteessa tavoitellun toiminnan tarkoitukseen.

2. Tehdessään päätöksiä virkamiehen on kunnioitettava oikeudenmukaista tasapainoa yksityishenkilöiden etujen ja yleisen edun välillä.”