Strasbourg, 11. syyskuuta 2007

Hyvä X

Teitte 20. huhtikuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) vastaan avoimesta kilpailusta EPSO/AD/4/04.

Toimitin kantelun 27.6.2006 EPSOn johtajalle, joka antoi lausuntonsa 20.9.2006. Toimitin sen Teille 3. lokakuuta 2006 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AD/4/04, joka järjestettiin varallaololuettelon muodostamiseksi Unkarin kansalaisuuden omaavien hallintovirkamiesten palkkaamiseksi eurooppalaisen julkishallinnon alalle. Kilpailuilmoitus julkaistiin 22. joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 2004 317 A.

Kantelija osallistui esivalintakokeisiin, jotka pidettiin 15. heinäkuuta 2005. Hakijan toisen kielen (kieli, jonka hakija valitsee kilpailuun hakiessaan) esivalintakokeet koostuivat kokeista a, b ja c, joista kukin koostui monivalintakysymyksistä, joiden tarkoituksena oli arvioida hakijan taitoja ja tietoja useilla aloilla seuraavasti:

kokeessa a) keskityttiin hakijan erityistietämykseen edellä mainitulla alalla, ja se pisteytettiin asteikolla 0–60 siten, että vähimmäispistemäärä oli 30;

testi b) koski Euroopan yhdentymisen ja yhteisön politiikkojen tärkeimpiä kehityssuuntia. Se merkittiin asteikolla 0–20 ja läpäisymerkillä 10;

kokeen c tarkoituksena oli arvioida hakijan yleisiä kykyjä, erityisesti hänen kielellistä ja numeerista päättelykykyään. Se merkittiin asteikolla 0-40 ja läpäisymerkillä 20.

Kirjalliset kokeet (d) ja (e), jotka pidettiin samana päivänä kuin esivalintakokeet, koostuivat seuraavista:

kokeessa d oli valittava aiheet, joiden tarkoituksena oli arvioida hakijan erityisosaamista, ymmärtämistaitoja, analysointi- ja yhteenvetokykyä sekä hakijan toisen kielen laatimistaitoja, sellaisina kuin ne on määritelty sähköisessä hakumenettelyssä. Tämä testi merkittiin asteikolla 0–40, ja vähimmäispistemäärä oli 20.

kokeessa e edellytettiin, että hakija laatii pääkielellään lyhyen muistion, jossa esitetään kokeen d perustelut ja päätelmät. Tämän kokeen tarkoituksena oli arvioida hakijan pääkielen taitoa sekä hänen kirjoitustyylinsä että esitystapansa laadun osalta. Tämä testi merkittiin asteikolla 0-10 läpäisymerkillä 8.

Testi d merkittiin vain, jos hakija oli saanut kirjallisesta kokeesta d vaaditun vähimmäispistemäärän.

Kirjalliset kokeet merkittiin vain, jos hakija täytti kaikki kolme seuraavista edellytyksistä:

1. hän on saanut vaaditun vähimmäispistemäärän kaikissa esivalintakokeissa a, b ja c;
2. hän oli kaikkien näiden kokeiden ”X”-ehdokkaiden joukossa (Unkarin kansalaiset: 115);
3. hän täytti kaikki kelpoisuusvaatimukset.

Koska kantelija täytti kaikki kolme edellytystä, hänen kirjallinen kokeensa d oli merkitty.

Koska hän ei saanut tätä koetta varten vähimmäispistemäärää (19/40, kun vähimmäispistemäärä oli 20), valintalautakunta ei saanut toista kirjallista koetta eli koetta e eikä näin ollen kutsunut häntä suulliseen kokeeseen.

Kantelijalle ilmoitettiin 16 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä esivalintakokeissa ja kirjallisessa kokeessa d saamistaan arvosanoista.

Saatuaan pistemääränsä kantelija kirjoitti 20. helmikuuta 2006 valintalautakunnalle ja pyysi, että hänen kirjallista koettaan d) harkittaisiin uudelleen, ja pyysi jäljennöstä korjatusta kokeesta ymmärtääkseen, miksi hän oli epäonnistunut. Kirjeessään kantelija teki selväksi, että hän uskoi tulleensa syrjityksi ikänsä ja muiden ilmoitettujen olosuhteiden perusteella.

EPSO lähetti kantelijalle 23.2.2006 vastaanottoilmoituksen ja ilmoitti hänelle, että hän saisi vastauksen uudelleenkäsittelypyyntöönsä mahdollisimman pian.

Kantelija lähetti 3.3.2006 EPSOlle sähköpostiviestin, joka koski hänen kokeeseen a liittyviä pisteitään, joita hän piti liian alhaisina. Kantelija lähetti 10.3. ja 10.4.2006 EPSOlle muistutuksia, joissa hän huomautti, ettei ollut vielä saanut vastausta.

EPSO lähetti 12.4.2006 kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti, mihin tulokseen oli päädytty sen jälkeen, kun valintalautakunta oli käsitellyt hänen pyyntönsä. Lautakunta ilmoitti hänelle tarkistaneensa hänen vastauksensa esivalintakokeissa a ja b. että se oli tullut siihen tulokseen, että sille ilmoitetut tavaramerkit olivat oikeita ja näin ollen sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa tavaramerkit. Kirjallisen kokeen osalta lautakunta korosti, että kyseessä ei ollut perinteinen koe vaan että hänen suoritustaan oli verrattu muiden hakijoiden suoritukseen kokonaisuudessaan. Lautakunta lisäsi, että jokaiseen kokeeseen oli merkitty vähintään kaksi merkkiä lautakunnan etukäteen vahvistamien kriteerien mukaisesti. Lisäksi valituslautakunta selitti, että kilpailuilmoituksessa myös mainitun syrjintäkiellon periaatteen mukaisesti koepaperit yksilöitiin ainoastaan salaisella numerolla hakijan henkilöllisyyden salaamiseksi. Lautakunta antoi myös yksityiskohtaiset tiedot käytetystä merkintämenettelystä. Tutkittuaan uudelleen kantelijan kirjallisen asiakirjan lautakunta ilmoitti hänelle, että merkinnässä ei ollut tapahtunut virhettä ja että sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa hänelle aiemmin ilmoitettu merkki 19/40. Kirjeen liitteenä oli kopio hänen kokeestaan ja lautakunnan täyttämä arviointilomake.

Oikeusasiamies aloitti tämän tutkimuksen seuraavista kantelijan esittämistä väitteistä ja väitteistä:

Väitteet:

1. EPSO toimi koetta arvioidessaan epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi iän ja muiden ilmoitettujen olosuhteiden vuoksi.
2. EPSO ei ole perustellut asianmukaisesti esivalintakokeiden a ja b ja kirjallisen kokeen d alustavaa arviointia ja arviointia eikä ole käsitellyt asianmukaisesti hakijan myöhempää uudelleentarkastelupyyntöä;
3. EPSO ei toimittanut hänelle jäljennöstä ”korjatusta esseestä” kirjallisessa kokeessa d eikä oikeita vastauksia kokeisiin a ja b, kuten 10. maaliskuuta ja 10. huhtikuuta 2006 lähetetyissä sähköpostiviesteissä pyydettiin. ja
4. EPSO ei vastannut hänen 10.3. ja 10.4.2006 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin.

Korvausvaatimukset:

1. valituksen tekijän esseetä kirjallista koetta d varten olisi tarkasteltava uudelleen ja arvioitava uudelleen; ja
2. kantelijalle olisi toimitettava jäljennökset hänen "korjatusta esseestään" eli kirjallisen kokeen d arviointilomakkeet, jäljennökset hänen korjatuista kokeistaan a ja b sekä yksityiskohtaiset perustelut hänen pisteilleen.

KYSYMYS

EPSOn lausunto

EPSO vastasi valitukseen seuraavasti:

Esivalintakokeet a ja b

Esivalintakokeita varten laadittiin vastausavain ennen kokeiden suorittamista. EPSO liitti näihin kommentteihin jäljennöksen vastausavaimesta. Tästä vastausperusteesta voitiin nähdä, että kantelijan tulokset olivat seuraavat:

testi (a): 29 oikeaa vastausta 40:stä, jolloin kokonaispistemäärä on 43,5/60, ja

testi (b): 34 oikeaa vastausta 40:stä, pistemäärä 17/20.

Kantelija pystyi ymmärtämään vastausperusteesta, miksi valintalautakunta antoi hänelle arvosanat. EPSO huomautti myös, että kantelija ei ollut riitauttanut minkään kysymyksen sanamuotoa tai oikean vastauksen valintaa vastausperusteessa esitetyllä tavalla.

Kirjallinen koe (d)

Kuten kantelijalle selitettiin 12 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, testit oli merkitty niiden sääntöjen mukaisesti, joilla varmistetaan arvioinnin puolueettomuus ja puolueettomuus. Kantelija näyttää kuitenkin kiistävän tämän väittäessään, että hänen kokeidensa merkitseminen oli epäoikeudenmukaista ja syrjivää iän ja [muiden ilmoitettujen olosuhteiden] perusteella.

Kutakin koetta arvioi kaksi merkkiainetta, jotka työstävät valokopioita kokeista, joissa ei viitata hakijan nimeen, ikään tai muihin kantelijan mainitsemiin olosuhteisiin liittyviin tietoihin. Valintalautakunta ottaa huomioon kunkin merkinnän huomautukset ja päättää sen jälkeen lopullisesta pistemäärästä.

Valintalautakunta vahvisti kyseisessä kilpailussa kokeiden laadun arviointiperusteet. Lautakunta sisällytti nämä kriteerit myös arviointilomakkeen ensimmäiseen osaan. Näiden testien laadun arviointiperusteet ovat seuraavat: i) erityisosaaminen ja -ymmärrys aiheesta: henkilökohtainen panos, asiantuntemus, aiheen ymmärtäminen, keskeisten tekijöiden sisällyttäminen; ii) kyky analysoida ja tiivistää kyky esittää kaikki kohdat ja arvioida niiden suhteellinen merkitys; väitteen merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja rakenne; ja iii) tekstinlaadintataidot: tyyli, esitystapa, selkeys, tarkkuus, tiivis. Valintalautakunta ilmoitti arviointilomakkeessa, miten se arvioi kokeen laadun kunkin kriteerin perusteella.

Valituksen tekijän tapauksessa valintalautakunta katsoi, että hänen erityisosaamisensa ja kykynsä analysoida ja tehdä yhteenvetoja olivat keskimääräisiä, mutta hänen tekstinlaadintataitonsa olivat epätyydyttäviä.

Tällä lomakkeella annettujen tietojen tarkoituksena oli auttaa hakijaa ymmärtämään, miksi valintalautakunta oli antanut hänelle kilpailuilmoituksessa vaadittua vähimmäispistemäärää pienemmän pistemäärän.

On tärkeää muistaa, että merkki kuvastaa päätöksen perusteluja, joita pidetään kantelijalle vastaisena toimena, kun taas kantelijalle toimitettu lopullinen arviointilomake on lisäselvitys. Yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvosana on riittävä peruste valintalautakunnan päätökselle, joten valintalautakunnan ei tarvitse yksilöidä vastauksia, joita ei pidetty tyydyttävinä.

Valintalautakunta ei myöskään antanut pisteitä hakijoiden koepapereista. Näin ollen se ei voi antaa kantelijalle enempää tietoja kuin arviointilomakkeessa oli jo ilmoitettu, eikä se näin ollen voi suostua hänen pyyntöönsä saada kokeestaan jäljennös, joka sisältää korjauksia tai huomautuksia tekstin tekstiosassa, koska tällaista jäljennöstä ei ole olemassa.

Kokeiden merkitsemisen yhteydessä kukin pistemäärä esitti huomautuksia, mutta ainoastaan arviointilomakkeesta käy ilmi valintalautakunnan arviointi. Valintalautakunta on ainoa elin, jolla on valtuudet arvioida hakijoiden suoriutumista kunkin arviointiperusteen osalta. EPSO lähetti valituslautakunnan arvion kantelijalle. Vaikka johtokunta voi pyytää lausuntoa arvioijilta, kuten arvioijilta, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan johtokunta eikä kolmannet osapuolet, joilla on neuvoa-antava rooli, ovat vastuussa siitä, että ne säilyttävät määräysvallan ja käyttävät harkintavaltaansa.

EPSO huomautti, että kantelun 324/2003/MF osalta oikeusasiamies totesi, ettei hän ollut tietoinen mistään säännöstä, jonka mukaan valintalautakunnan olisi kirjoitettava hakijan arviointiin liittyviä huomautuksia tämän koepaperiin.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on myös lausunut menetelmästä, jota valintalautakunta voi käyttää kokeiden korjaamiseen, ja todennut tässä yhteydessä, että korjauksia ei voitu tehdä itse kokeisiin. Tämä johtuu siitä, että merkintämenetelmillä on varmistettava, että jo tehdyt korjaukset eivät vaikuta toisen merkkiaineen suorittamaan myöhempään arviointiin (1).

EPSO huomautti, että ainoastaan valintalautakunta arvioi kokeen, jossa kunkin hakijan suoriutumista verrataan muiden hakijoiden suoriutumiseen. On tärkeää korostaa, että valintalautakunnan hakijalle antama lopullinen arvosana ei riipu ainoastaan kyseisen henkilön kokeen laadusta vaan myös kaikkien hakijoiden suorituksen yleisestä laadusta.

Kun otetaan huomioon edellä annetut selitykset siitä, että kaksi eri merkkiä korjasi koepaperit nimettömästi, EPSO voi taata, että syrjimättömyyden periaatetta noudatettiin täysimääräisesti. Kantelija ei myöskään esitä mitään näyttöä asiaa koskevan väitteensä tueksi.

Kantelijan huomautukset

EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti tiivistetysti seuraavat huomautukset.

Ensinnäkin kantelija totesi, että esivalintakokeisiin eli kokeisiin a ja b annetut oikeat vastaukset olivat kohtuullisia, joten kantelija hyväksyi ne.

Lisäksi hän totesi, että on yleisesti tiedossa, että EPSO

"ei noudata kirjallisten kokeiden arviointiprosessissa avoimuutta" ja "monet kantelijat väittävät, että valintalautakunta ei ollut antanut heille pääsyä heidän merkittyihin koeasiakirjoihinsa ".

"Minun tapauksessani on ilmennyt samanlainen hallinnollinen epäkohta. Tähän mennessä olen saanut jäljennöksen merkitsemättömästä koepaperistani (...) sekä jäljennöksen valintalautakunnan arviointilomakkeesta.”

Hän lisäsi, että "Haluaisin saada merkinnät kahdesta merkistä, jotka korjasivat esseeni, ja haluaisin saada yksityiskohtaisen selityksen merkkeistäni. Esseetäni koskevan päätöksen perustelut ovat riittämättömät: Valintalautakunta yksinkertaisesti rastitti tietyt kohdat arviointilomakkeessa. He eivät ole vieläkään lähettäneet minulle kahden markkerin korjausmerkkejä. En ole saanut pätevää selitystä merkistäni, minulle ei ole annettu tietoja siitä, kuinka monta virhettä on havaittu ja onko tehty vakavia tai vain vähäisiä virheitä.

Kantelija katsoi, että "essee, jonka esitin, oli korkealaatuinen ja täytti siten korkeat vaatimukset. Hakijan on saatava vähintään vähimmäispistemäärä. Kantelija totesi myös, että aidosti puolueettomien ja asianmukaisesti pätevien ammattilaisten olisi tarkasteltava koettani uudelleen ja minut olisi hyväksyttävä suulliseen kokeeseen.

Kantelija totesi, että useat argumentit tukevat väitettäni, jonka mukaan esseeni sai perusteettoman alhaisen arvosanan: i) Kantelija oli todennut, että hänen tietämyksensä EU:n perustuslakisopimuksesta oli katsottu riittämättömäksi, mikä ei hänen mielestään voinut olla oikein, kun otetaan huomioon hänen laaja tulkintansa tästä aiheesta ja hänen esseessään esittämänsä viittaus perustuslain tärkeimpiin uudistuksiin. ii) Hänen tekstinlaadintataitonsa olivat hyvät, muuten hän "ei olisi saanut kahta englannin kielen ammattitutkintoa". iii) Kantelija tiesi EU:n henkilöstöstä, jonka " kyvyt eivät ole paremmat kuin [hänen]".

Lopuksi kantelija pysyi kannassaan, jonka mukaan häntä oli "syrjitty [ ] iän ja [muiden ilmoitettujen olosuhteiden] perusteella". H ei esittänyt mitään todisteita tai perusteluja tältä osin.

PÄÄTÖS

1 Väitetty syrjintä iän ja sukupuolen perusteella

1.1 Kantelija väitti, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) arvioi hänen kokeitaan avoimessa kilpailussa EPSO/AD/4/04 epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi hänen ikänsä ja muiden ilmoitettujen olosuhteidensa vuoksi. Tämän väitteen vakavuuden vuoksi Euroopan oikeusasiamies katsoi aiheelliseksi antaa EPSOlle mahdollisuuden vastata siihen tässä tutkimuksessa.

1.2 EPSO on huomauttanut, että vakiintuneen käytännön mukaisesti kaksi hakijaa oli arvioinut kunkin kokeen valokopioiden perusteella, joissa ei ollut mainintaa hakijan nimestä, iästä tai muista seikoista, joihin kantelija viittasi. EPSO totesi myös, että kantelija ei ole esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi.

1.3 Oikeusasiamies toteaa, että kuten EPSOn kantelusta antamassa lausunnossa korostetaan, valintalautakunta noudatti tässä tapauksessa tavanomaista käytäntöä, jonka mukaan kokeet merkitään nimettöminä. Kantelija ei myöskään ole esittänyt mitään näyttöä tai konkreettisia perusteluja väitteensä tueksi.

1.4 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kyseistä väitettä ei ole näytetty toteen.

2 Väite, jonka mukaan esivalintakokeiden alustavalle arvioinnille ja merkitsemiselle ei ole esitetty riittäviä perusteluja eikä hänen myöhempi uudelleentarkastelupyyntönsä ole käsitelty oikeudenmukaisesti

2.1 Kantelija väitti, että EPSO ei ollut perustellut asianmukaisesti hänen esivalintakokeidensa (a) ja (b) ja kirjallisen kokeensa (d) alustavaa arviointia ja arviointia eikä käsitellyt asianmukaisesti hänen myöhempää uudelleentarkastelupyyntöään.

Esivalintakokeet a ja b

2.2 Esivalintakokeiden a ja b osalta EPSO totesi lausunnossaan, että esivalintakokeita varten laadittiin vastausperuste ennen kokeiden järjestämistä. EPSO liitti näihin kommentteihin kopion vastausavaimesta, josta kantelijan tulokset olivat nähtävissä. Kantelija pystyi lisäksi ymmärtämään vastausperusteesta, miksi valintalautakunta antoi hänelle arvosanat.

Oikeusasiamies toteaa, että kantelija on nimenomaisesti hyväksynyt EPSOn edellä mainitut merkitykselliset selitykset.

Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että asian tätä näkökohtaa ei tarvitse tutkia enempää.

Kirjallinen koe (d)

2.3 Kantelijan kokeen d osalta oikeusasiamies toteaa, että hänen edellä esitetty väitteensä sisältää kaksi osaa: i) perustelujen riittävyys ja ii) valituksen tekijän uudelleentarkastelua koskevan pyynnön käsittelyn oikeudenmukaisuus. Niitä tarkastellaan erikseen seuraavassa.

Perustelujen riittävyys

2.4 Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että EPSO on perustellusti huomauttanut, että oikeudellinen velvollisuus perustella hakijan hakemuksen hylkääminen epäonnistuneen kirjallisen kokeen jälkeen täyttyy, kun lopullinen arvosana annetaan tiedoksi asianomaiselle hakijalle (2). Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei näytä kiistävän tätä osaa EPSOn kannasta ja että hänen kantelunsa koskee pikemminkin hänelle annettujen tietojen riittävyyttä hänen kokeensa arvioinnin osalta.

2.5 EPSO on ensinnäkin huomauttanut, että se on tavanomaisen käytäntönsä mukaisesti lähettänyt kantelijalle jäljennöksen i) hänen kokeestaan d) ja ii) valintalautakunnan lopullisesta arviointilomakkeesta.

Merkityn koepaperin osalta sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin että oikeusasiamies ovat johdonmukaisesti katsoneet, että valintalautakunta ei ole velvollinen kirjoittamaan hakijan arviointia koskevia huomautuksiaan hakijan koepaperiin (3). Valintalautakunta ei siis ole velvollinen toimittamaan tällaista asiakirjaa hakijoille.

2.6 EPSO on tässä tapauksessa nimenomaisesti todennut valintalautakunnan lopullisesta arviointilomakkeesta, että ”tässä lomakkeessa annettujen tietojen tarkoituksena oli auttaa hakijaa ymmärtämään, miksi valintalautakunta oli antanut hänelle arvosanan, joka oli pienempi kuin kilpailuilmoituksessa vaadittu vähimmäispistemäärä” (kursivointi tässä). Oikeusasiamies toteaa, että EPSOn näin muotoilema tarkoitus on kaiken kaikkiaan yhdenmukainen (vaikkakin tiivistetyssä muodossa) Euroopan oikeusasiamiehen asiaankuuluvan kannan kanssa tällä alalla. Tähän kantaan viitattiin esimerkiksi oikeusasiamiehen päätöksessä kantelusta 674/2004/PB. Kyseisessä tapauksessa EPSO ja komissio olivat viitanneet aiemmin antamaansa sitoumukseen antaa hakijoille lisätietoja heidän suoriutumisestaan avoimissa kilpailuissa. Oikeusasiamies totesi seuraavaa:

"1.4 EPSOn ja komission mainitsema sitoumus tehtiin oikeusasiamiehen Euroopan parlamentille 18. lokakuuta 1999 antaman erityiskertomuksen johdosta. Kertomus oli jatkoa oikeusasiamiehen oma-aloitteiselle tutkinnalle, joka koski komission palvelukseenottomenettelyyn sisältynyttä salaisuutta. Erityiskertomukseen sisältyi muun muassa virallinen suositus, jonka mukaan komission olisi annettava hakijoille pyynnöstä mahdollisuus tutustua omiin merkittyihin koepapereihinsa tulevissa palvelukseenottokilpailuissa. Suositus perustui seuraaviin seikkoihin:

”[...] siitä, että hakija voi tarkastaa oman merkityn koekäsikirjoituksensa, on useita etuja hakijalle. Ensinnäkin hakija saa mahdollisuuden havaita virheensä ja siten parantaa tulevaa suorituskykyään. Toiseksi hakijan luottamus hallintoon vahvistuu. Tämä on tärkeää, koska vaikuttaa siltä, että yleisesti uskotaan, että komissio ei aina arvioi testejä asianmukaisesti ja että joskus niitä ei arvioida lainkaan. Kolmanneksi, jos hakija katsoo, että häntä on arvioitu väärin, hän voi esittää paljon täsmällisempiä väitteitä, jos hän on nähnyt hänen merkityn koekäsikirjoituksensa." (oikeusasiamiehen erityiskertomuksen s. 5).

1.5 Komission entinen puheenjohtaja Romano Prodi hyväksyi 7. joulukuuta 1999 päivätyssä kirjeessään oikeusasiamiehen suosituksen, jonka mukaan hakijoilla olisi oltava mahdollisuus tutustua merkittyihin koepapereihinsa. Oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjeessä hän totesi seuraavaa:

"Komissio suhtautuu myönteisesti tässä kertomuksessa antamiinne suosituksiin ja ehdottaa tarvittavia oikeudellisia ja organisatorisia järjestelyjä, jotta hakijat voivat pyynnöstä tutustua omiin merkittyihin koeasiakirjoihinsa 1. heinäkuuta 2000 alkaen."

Kantelua 674/2004/PB koskevassa päätöksessään oikeusasiamies katsoi näin ollen, että jäljennöksen toimittamista hakijoille valintalautakunnan lopullisesta arviointilomakkeesta voidaan pitää riittävänä osoituksena lautakunnan arviosta virheistä ja puutteista, jotka se havaitsi hakijan testilomakkeessa. Oikeusasiamies totesi, että arviointilomakkeessa on annettava asianomaiselle hakijalle riittävän selkeät ja yksityiskohtaiset tiedot edellä mainitussa tutkimuksessa yksilöityihin tarkoituksiin nähden. Lisäksi hän selitti, miten tämä vaatimus voitaisiin panna käytännössä täytäntöön käännöskokeita koskevien arviointilomakkeiden osalta (4). Oikeusasiamies huomautti myös, että vaatimus ei saisi aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitetta johtokunnille. Lisäksi hän viittasi siihen laajaan harkintavaltaan, joka lautakunnalla on arvioidessaan hakijoiden suoriutumista kokeissa. Tämän harkintavallan perusteella oikeusasiamies katsoi, että lautakunnalla ei ole oikeudellista eikä hyvän hallinnon periaatteista johtuvaa velvoitetta antaa hakijoille yksityiskohtaista lausuntoa havaitsemistaan erityisistä virheistä tai puutteista.

Oikeusasiamies toteaa, että käsiteltävänä oleva asia koskee arviointilomaketta, joka on laadittu sellaisen esseen arviointia varten, jonka tarkoituksena on testata hakijan erityisosaamista, ymmärtämistä ja tekstinlaadintataitoja sekä kykyä analysoida ja tiivistää tietoja. Tältä osin oikeusasiamies katsoo, että perusvaatimusta, jonka mukaan hakijoille on annettava riittävän selkeät ja yksityiskohtaiset tiedot, sovelletaan tällaiseen arviointilomakkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että arviointilomakkeessa olisi annettava hakijalle riittävän yksityiskohtaista tietoa hakijan testipaperissa havaituista puutteista ottaen huomioon edellä mainitun kantelua 674/2004 koskevan oikeusasiamiehen päätöksen 1.4 kohdassa mainitut tarkoitukset. Näissä yksityiskohtaisissa tiedoissa olisi myös otettava huomioon yksittäisen kokeen tarkoitus sekä hakijan tiedot ja kyvyt, jotka on arvioitu kokeessa kilpailuilmoituksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

2.7 Käsiteltävässä asiassa kantelijalle toimitettuun arviointilomakkeeseen sisältyivät seuraavat tiedot:

”Lopullinen arviointikokous – SELECTION BOARD

KILPAILU...

Kirjallinen koe d)

Salainen numero: ...

Aihe 1 [ jne., aihe 7, aihe 2 rastitetaan ]

Arvioidakseen hakijan suoriutumista valintalautakunta [eli valintalautakunta] nojautui seuraaviin kriteereihin:

• Tietämys alasta ja ymmärrys aiheesta

Henkilökohtainen panos ja asiantuntemus aiheesta

- Kyky hallita aihe

Keskeisten tekijöiden esiintyminen

• Analyysi ja yhteenveto

Kyky esittää pääkohdat ja arvioida niiden suhteellinen merkitys

- Väittelyn pysyvyys, johdonmukaisuus ja rakenne

• Laatimistaidot

Tyyli ja esitystapa

- Selkeys, tarkkuus, tiivistys

Yleinen arviointi

Alan tuntemus: ○ Erinomainen ○ Erittäin hyvä ○ Hyvä ○ Keskimääräinen ○ Riittämätön

Analyysi ja yhteenveto: ○ Erinomainen ○ Erittäin hyvä ○ Hyvä ○ Keskimääräinen ○ Riittämätön

Laatimistaidot: ○ Erinomainen ○ Erittäin hyvä ○ Hyvä ○ Keskimääräinen ○ Riittämätön

Lopullinen merkki: ... / ...

Kirjallinen kokonaisarviointi

○ Erinomainen paperi, joka vastaa täydellisesti toimintojen luonteeseen ja tasoon liittyviä vaatimuksia.

○ Erittäin hyvä paperi, joka vastaa hyvin toimintojen luonteeseen ja tasoon liittyviä vaatimuksia.

○ Hyvä paperi, joka vastaa hyvin toimintojen luonteeseen ja tasoon liittyviä vaatimuksia.

○ Keskimääräinen paperi, joka vastaa yleisesti toimintojen luonteeseen ja tasoon liittyviä vaatimuksia.

○ Paperi ei vastaa toimintojen luonteeseen ja tasoon liittyviä vaatimuksia.

Valintalautakunnan erityiset huomautukset: .................................................................................... ”

Tässä tapauksessa valintalautakunta (i) rastitti asianomaiset piirit kohdassa "Yleinen arviointi"; ii) panivat merkille kohdassa "Loppumerkintä" annetut asiaankuuluvat kohdat; ja iii) rastitti asianomaisen ympyrän kohdassa "Kirjallinen kokonaisarviointi".

Edellä 2.6 kohdassa mainittujen standardien perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelijalle arviointilomakkeessa annetut tiedot olivat riittäviä kyseisen testin suorittamiseksi. Kantelijan näkemystä, jonka mukaan EPSOlla oli velvollisuus antaa hänelle yksityiskohtaisempia tietoja, ei näin ollen voida hyväksyä.

2.8 Mitä tulee kantelijan huomautuksissaan ilmaisemaan toiveeseen saada niiden kahden markkerin arvosanat, jotka korjasivat hänen esseensä, oikeusasiamies ei pidä perusteltuna laajentaa tätä väitettä koskevaa nykyistä tutkimustaan, jonka kantelija esitti ensimmäisen kerran EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan ja jota ei ilmeisesti ole edeltänyt asianmukaiset hallinnolliset menettelyt EPSOssa.

- valituksen tekijän uudelleentarkastelua koskevan pyynnön käsittelyn oikeudenmukaisuus

2.9 Väitteen tämän osan osalta oikeusasiamies ymmärtää kantelijan lähinnä katsovan, että hänen esseensä sai hänen tietämyksensä ja kokemuksensa perusteella selvästi perusteettoman alhaisen arvosanan ja että päätös vahvistaa, että valintalautakunta oli hylännyt hänen hakemuksensa, oli näin ollen "epäoikeudenmukainen".

2.10 Oikeusasiamies muistuttaa tältä osin, että valintalautakunnalla on laaja harkintavalta arvioidessaan nyt kyseessä olevan kaltaisia kokeita. Näissä tapauksissa, kun kantelija riitauttaa tietosuojaneuvoston suorittaman hänen toimintaansa koskevan aineellisen arvioinnin asianmukaisuuden, oikeusasiamiehen valvonta rajoittuu väistämättä ilmeisen arviointivirheen olemassaoloon. Kantelijan on osoitettava tällainen ilmeinen arviointivirhe riittävän konkreettisesti viittaamalla konkreettisesti suoritukseensa arvioinnin sekä asianomaisen tekstin tarkoituksen ja sisällön valossa. Kantelijan pelkät viittaukset kykyihinsä ja taustaansa sekä henkilökohtainen vakaumus esseensä laadusta eivät selvästikään riitä osoittamaan tällaista ilmeistä arviointivirhettä, joka koskee kantelijan suoriutumista kyseisessä kokeessa.

2.11 Käsiteltävässä asiassa kantelija on edellä esitetyn väitteensä tueksi vain viitannut kykyihinsä ja taustaansa sekä henkilökohtaiseen vakaumukseensa esseensä laadusta. Tästä seuraa, ettei hän ole esittänyt mitään erityisiä perusteluja tai todisteita, jotka tukisivat sitä, että valintalautakunnan arvioinnissa olisi tapahtunut ilmeinen virhe.

2.12 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei kantelijan väitteen asianmukaista osaa ole näytetty toteen.

3 "Korjatun esseen" kopion ja oikeiden vastausten toimittamatta jättäminen

3.1 Kantelija väitti, että EPSO ei ollut toimittanut hänelle jäljennöstä hänen "korjatusta esseestään" kirjallisessa kokeessa d ja oikeita vastauksia kokeisiin a ja b, kuten 10. maaliskuuta ja 10. huhtikuuta 2006 lähetetyissä sähköpostiviesteissä pyydettiin.

3.2 Oikeusasiamies katsoo, että näitä asioita on käsitelty edellä kohdissa 2.2 ja 2.5. Oikeusasiamies ei näin ollen tee lisätutkimuksia asian tästä osasta.

4 Sähköpostiin vastaamatta jättäminen

4.1 Kantelija väitti, että EPSO ei (väärin) vastannut hänen 10. maaliskuuta ja 10. huhtikuuta 2006 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin.

4.2 Oikeusasiamiehellä ei ole hallussaan näitä sähköposteja. Tältä osin kantelija on ilmoittanut oikeusasiamiehelle, ettei hän säilyttänyt niistä jäljennöksiä. Vaikuttaa kuitenkin kiistattomalta, että molemmat sähköpostiviestit olivat lähinnä muistutuksia kantelijan 3. maaliskuuta 2006 lähettämästä aiemmasta sähköpostiviestistä, jossa hän kiisti tulokset, jotka hän oli saanut esivalintakokeissa a ja b. EPSO ilmoitti 12.4.2006 päivätyssä kirjeessään kantelijalle avoimessa kilpailussa saatujen tulosten tarkastelun tuloksesta, johon sisältyi seuraava lausuma:

”[]valintalautakunta on pyynnöstäsi tarkastanut huolellisesti vastauslomakkeesi esivalintakoetta a ja b varten. Tämän tarkastelun perusteella lautakunta on tullut siihen tulokseen, että EPSO-profiiliisi merkityt tulokset ovat todellakin oikeita. Vahvistamme näin ollen, että merkkisi on 43,5 testissä a ja 17 testissä b.”

4.3 Kantelija ei ole huomautuksissaan esittänyt muita huomautuksia asian tästä osasta.

4.4 Koska EPSOn ei tarvinnut vastata erikseen näihin muistutuksiin, oikeusasiamies toteaa, että EPSOssa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa asian tämän osan osalta.

5 Kantelijan väitteet

5.1 Edellä esitettyjen havaintojen perusteella ei ole tarpeen tutkia tarkemmin kantelijan väitteitä, joihin viitataan edellä kohdassa "Kantelu".

6 Päätelmät

Tätä kantelua koskevien tutkimustensa perusteella oikeusasiamies on

1. totesi, että ei ole tarpeen tutkia tarkemmin sitä osaa toisesta väitteestä, joka koskee esivalintakokeita (ks. edellä 2.2 kohta); ja
2. totesi, että EPSO ei näytä syyllistyneen hallinnolliseen epäkohtaan kantelun muiden osien osalta.

Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös EPSOn johtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Asia T-19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. H. 2004, s. I-A-25 ja II-107, 61 kohta.

(2) Asia T-19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. H. 2004, s. I-A-25 ja II-107, 32 kohta: "Compte tenu du secret qui doit entourer les travaux du jury, la communication des notes obtenues aux différentes épreuves constitue, selon la jurisprudence susvisée, une motivation suffisante des décisions du jury (Arrêts Parlement/Innamorati, 22 kohta edellä, 31 kohta, ja Pyres/komissio, 27 kohta edellä, 66 kohta)."

(3) Ks. em. asia Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomion 61 kohta; sekä kanteluja 324/2003/MF ja 774/2003/ELB koskevat päätökset, jotka ovat saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu).

(4) Tässä tapauksessa oikeusasiamies teki seuraavat toteamukset (päätöksensä 1.8 kohta):

"(...) arviointilomakkeessa on annettava asianomaiselle hakijalle riittävän selkeät ja yksityiskohtaiset tiedot näistä tarkoituksista. Tämä vaatimus merkitsee sitä, että jos arviointilomake koskee käännöskoetta, siinä on annettava tietoja paitsi tyypeistä myös lautakunnan hakijoiden asiakirjassa havaitsemien virheiden tai puutteiden vakavuudesta ja laajuudesta aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta hallinnollista rasitetta lautakunnille. Tällaiset tiedot olisivat erityisen hyödyllisiä hakijoille, jotka kantelijan tavoin haluavat usein tietää, millä tavoin heidän olisi pyrittävä parantamaan suoriutumistaan tulevissa kilpailuissa. Oikeusasiamies huomautti, että edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon laaja harkintavalta, joka lautakunnalla on arvioidessaan hakijoiden suoriutumista kokeissa, lautakunnalla ei ole oikeudellista velvoitetta eikä hyvän hallinnon periaatteista johtuvaa velvoitetta antaa hakijoille yksityiskohtaista lausuntoa havaitsemistaan erityisistä virheistä tai heikkouksista.”