Kantelun tausta

1. Yksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tehtävistä on tehdä riippumattomia hallinnollisia tutkimuksia EU:n toimielinten henkilöstön ja jäsenten vakavista väärinkäytöksistä. OLAF voi tutkimustensa jälkeen antaa suosituksia toimista, jotka asianomaisen EU:n toimielimen on toteutettava, mukaan lukien ”kurinpidolliset suositukset”, joiden tarkoituksena on määrätä seuraamuksia asianomaisen henkilön tai asianomaisten henkilöiden tekemistä väärinkäytöksistä [1]. OLAF tiedottaa vuosikertomuksessaan yleisölle asianomaisille EU:n toimielimille tietyllä ajanjaksolla antamiensa kurinpitosuositusten määrästä ja antaa koostettuja tietoja toimivaltaisten EU:n toimielinten tai elinten toteuttamista jatkotoimista [2].

2. Kantelija, toimittaja, halusi tietää enemmän OLAFin havainnoista ja EU:n toimielinten jatkotoimista. Tätä varten hän esitti asiaankuuluville EU:n toimielimille useita pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin [3], mukaan lukien kesäkuussa 2024 komissiolle esitetyt pyynnöt, jotka koskivat OLAFin vuoden 2022 vuosikertomuksessa tarkoitettua suljettua tutkimusta.

3. Tämän vuosikertomuksen mukaan tutkimus koski EU:n henkilöstön jäsenen mahdollisia taloudellisia sääntöjenvastaisuuksia ja lakisääteisten velvoitteiden rikkomisia, jotka koostuivat pääasiassa väitteistä ulkopuolisten toimeksisaajien suosimisesta ja mahdollisista eturistiriidoista perheenjäsenten kanssa [4]. OLAF antoi komissiolle suosituksen kurinpitomenettelyn aloittamisesta asianomaista EU:n henkilöstön jäsentä vastaan. Komission tutkinta- ja kurinpitotoimisto (IDOC) vastasi seurannasta.

4. Kantelija pyysi erityisesti seuraavaa:

• jäljennökset kaikesta tähän asiaan liittyvästä OLAFin ja komission välisestä viestinnästä, myös OLAFin suosituksesta;
• Asiaan liittyvää kurinpitomenettelyä koskeva komission asiakirja-aineisto, joka sisältää a) jäljennöksen lopullisesta kirjallisesta kertomuksesta ja sen liitteistä, b) jäljennöksen mahdollisesta alustavasta kertomuksesta ja sen liitteistä sekä c) komission ja asianomaisen henkilöstön jäsenen välisen kirjeenvaihdon.

5. Komissio vastasi pyyntöön heinäkuussa 2024 ja yksilöi 23 kurinpitomenettelyyn liittyvää asiakirjaa [5]. Se epäsi oikeuden tutustua asiakirjoihin kokonaisuudessaan ja totesi, että niiden sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yksityiselämän ja yksilöiden koskemattomuuden suojaa asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun EU:n lainsäädännön (asetus 1049/2001) ja henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön (asetus 2018/1725)[6] nojalla.

6. Kantelija pyysi komissiota tarkistamaan päätöstään (toimittamalla ”uudistetun pyynnön”).

7. Viivästymisen jälkeen [7] komissio teki lopullisen päätöksensä, jossa se vahvisti evätyn tutustumisoikeuden.[8] Näin tehdessään komissio vetosi yleiseen luottamuksellisuusolettamaan, joka perustuu tutkintatoimien tarkoitusten suojaan.[9] Komissio väitti myös, että yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin ei voida myöntää asiakirjoihin sisältyvien henkilötietojen suojaamiseksi [10].

8. Kantaja oli tyytymätön siihen, että komissio kieltäytyi antamasta pyydettyjä asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi, ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen tammikuussa 2025.

Oikeusasiamiehen ehdotus ratkaisuksi

9. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen siitä, että komissio oli kieltäytynyt antamasta pyydettyjä asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi, ja hänen tutkintaryhmänsä tarkasti riidanalaiset asiakirjat.

10. Tarkastuksen ja komission vahvistavassa päätöksessä esitettyjen perustelujen perusteella oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut siitä, että komissio voisi luottaa IDOC:n tutkinta-aineistojen yleiseen luottamuksellisuusolettamaan sen jälkeen, kun kurinpitoseuraamus oli jo määrätty.

11. Vaikka unionin tuomioistuimet tunnustaisivat yleisen olettaman IDOC:n tutkinnan hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyvistä asiakirjoista, tällainen yleinen olettama olisi todennäköisesti ajallisesti rajoitettu. Muussa tapauksessa se olisi vastoin yleistä luottamuksellisuusolettamaa, jonka unionin yleinen tuomioistuin on tunnustanut OLAFin tutkinta-aineistojen osalta [11] ja joka on määräaikainen.[12] Sitä sovelletaan tutkimuksen ja siihen liittyvien jatkomenettelyjen aikana edellyttäen, että jatkotoimiin ei ole vielä kulunut kohtuullista aikaa [13].

12. Tarkastuksen perusteella oikeusasiamies katsoi, että asiakirjoissa on vain vähän tietoja, jotka olisi poistettava tutkimusten tarkoitusten suojaamiseksi. Vaikka joitakin poistoja saatetaan tarvita sen estämiseksi, että todistajia, tiedonantajia tai muita asianomaisia toimijoita estetään tekemästä yhteistyötä tulevaisuudessa, oikeusasiamies katsoi, että tällaiset tiedot eivät koske kaikkia asiakirjoja.

13. Vaikka jotkin asiakirjojen osat saattavat edellyttää laajoja poistoja henkilöiden tunnistamisen estämiseksi, asiakirjat eivät sisällä henkilötietoja koko ajan. Näyttäisi pikemminkin siltä, että osa asiakirjoista voitaisiin julkistaa yksilöiden yksityisyyttä ja koskemattomuutta suojellen. Oikeusasiamies totesi erityisesti, että peitetyt asiakirjat voisivat edelleen antaa yleiskuvan huomioon otetuista tosiseikoista, sovellettavista henkilöstösäännöistä ja analyysista ja päätelmistä menettelyn kussakin vaiheessa sekä lopullisesta tuloksesta, mukaan lukien määrätyn seuraamuksen luonne.

14. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ehdotti, että komissio harkitsisi uudelleen päätöstään evätä yleisön oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin, jotta voitaisiin antaa merkityksellinen osittainen oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin ja samalla suojella asiakirjoissa mainittujen henkilöiden yksityisyyttä ja koskemattomuutta [14].  

15. Vastauksessaan [15] komissio toisti näkemyksensä, jonka mukaan IDOC:n tutkimuksiin liittyvät asiakirjat täyttävät oikeuskäytännössä vahvistetut kriteerit yleisen luottamuksellisuusolettaman soveltamiseksi, mukaan lukien päätökseen saatettuihin IDOC:n tutkimuksiin liittyvät asiakirjat.

16. Se väitti, että oikeus tutustua IDOC:n tutkimuksiin liittyviin asiakirjoihin on ristiriidassa näiden tutkimusten luonteen kanssa, sillä ne koskevat aina luonnollisten henkilöiden henkilötietoja. Lisäksi asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 2 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinnan kohteena olevan henkilön oikeuksia [16].

17. Komissio lisäsi, että suojattujen etujen luonne edellyttää, että yleistä luottamuksellisuusolettamaa sovelletaan myös päätökseen saatettuihin tapauksiin. Se viittasi siihen, että tuomioistuin on laajentanut yleisen luottamuksellisuusolettaman soveltamisen koskemaan loppuun käsiteltyjä tapauksia, jotka liittyvät i) valtiontukitutkimuksiin [17] ja ii) OLAFin tutkimuksiin. Komissio totesi, että jopa loppuun käsitellyissä OLAFin asioissa tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisön oikeus tutustua OLAFin asiakirjoihin, mukaan lukien OLAFin loppukertomukset, heikentäisi OLAFin tutkintatoimien tarkoitusten suojaa [18].

18. Komissio viittasi myös asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihinsä, joiden mukaan ”olettamana on, että oikeus tutustua muun muassa seuraaviin asiakirjoihin vahingoittaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohdassa suojattuja etuja: […] j) asiakirjat, jotka ovat osa komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston tutkimuksia”[19]. Se täsmensi, että komissio on käyttänyt sille perussopimuksissa annettua toimivaltaa vahvistaa oma työjärjestyksensä, jonka liitteenä on kyseiset yksityiskohtaiset säännöt. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)[20] 15 artiklan 3 kohdassa ja asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tunnustetaan komission toimivalta antaa erityissäännöksiä sen asiakirjoihin tutustumisesta.

19. Komissio täsmensi, että se oli joka tapauksessa arvioinut pyydetyt asiakirjat asiakirjakohtaisesti. Tämän yksilöllisen arvioinnin perusteella komissio oli tullut siihen tulokseen, että merkityksellistä osittaista tutustumisoikeutta ei voitu antaa, koska IDOC:n tutkimusten tarkoitusten, myös tulevien tutkimusten, sekä asianomaisen henkilön yksityisyyden ja koskemattomuuden suojaamiseksi tarvittaisiin laajoja poistoja. Suuri osa asiakirjoista olisi poistettava, jotta voidaan suojata paitsi asianomaisten henkilöiden nimet (tutkittu henkilö, todistajat ja muut asianomaiset toimijat) myös kaikki muut tekijät, joiden avulla henkilöt voidaan tunnistaa.

20. Komissio lisäsi tältä osin, että ei ole mahdollista paljastaa osia asiakirjoista, jotta saataisiin yleiskuva huomioon otetuista tosiseikoista, sovellettavista henkilöstösäännöistä ja eri elinten menettelyn kussakin vaiheessa tekemistä analyyseistä ja päätelmistä sekä lopullisesta tuloksesta, mukaan lukien määrätyn seuraamuksen luonne, tekemättä henkilöitä yksilöitäviksi. Se totesi, että yhteenveto tosiseikoista paljastaisi esimerkiksi yksikön/pääosaston, jossa asianomainen henkilö työskentelee tai työskenteli. Mitä korkeampi asianomaisen henkilön virkaikä on, sitä helpompi on tunnistaa hänet. Lisäksi IDOC:n tutkimuksiin sovelletaan erilaisia henkilöstösääntöjä ja mahdollisia seuraamuksia riippuen asianomaisen henkilön virkaiästä. Näiden tietojen ilmaiseminen voisi näin ollen tehdä henkilöstä tunnistettavan.

21. Kantelija väitti oikeusasiamiehen ratkaisuehdotusta ja komission siihen antamaa vastausta koskevissa huomautuksissaan, että komissio on tukeutunut epäasianmukaisesti yleiseen luottamuksellisuusolettamaan ja että osittainen tutustumisoikeus on sekä mahdollinen että oikeudellisesti pakollinen.

22. Kantelijan mukaan se, että komissio tukeutuu sisäisiin yksityiskohtaisiin sääntöihinsä, ei voi luoda olettamaa, joka menisi asetusta (EY) N:o 1049/2001 pidemmälle. Hän katsoi, että komission väite, jonka mukaan olettamaa sovelletaan loputtomiin, on ristiriidassa olemassa olevan oikeuskäytännön kanssa.

23. Kantelija lisäsi, että komission kieltäytyminen paljastamasta merkityksellistä sisältöä heikentää yleisön kykyä arvioida, toimivatko henkilöstösääntöjen mukaiset kurinpitomekanismit tehokkaasti.

Oikeusasiamiehen arvio ratkaisuehdotuksen jälkeen

24. Oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio hylkäsi hänen ratkaisuehdotuksensa ja vahvisti sen näkemyksen, jonka mukaan kyseessä olevaan IDOC:n suljettuun kurinpitomenettelyyn sovelletaan yleistä luottamuksellisuusolettamaa.

25. Ensinnäkin oikeusasiamies ei yhdy komission tulkintaan OLAFin tutkinta-asiakirjoihin sovellettavaa yleistä luottamuksellisuusolettamaa koskevasta oikeuskäytännöstä.

26. Komission mukaan ”tilintarkastustuomioistuin on todennut jopa loppuun käsitellyissä OLAFin tapauksissa, että yleisön oikeus tutustua OLAFin asiakirjoihin tai OLAFin loppukertomuksiin heikentäisi OLAFin tutkintatoimien tavoitteiden suojelua”[21].

27. Oikeusasiamies katsoo, että komission mainitsema tuomio ei tue tätä päätelmää.

28. Kyseisessä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että OLAFin tutkinta-aineistoon sisältyvien asiakirjojen luottamuksellisuutta koskeva olettama ulottuu niiden jatkotoimiin siltä osin kuin jatkotoimet toteutetaan kohtuullisessa ajassa [22]. Koska tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ollut vielä kulunut kohtuullista määräaikaa jatkotoimille, unionin yleinen tuomioistuin vahvisti OLAFin kieltäytyneen antamasta asiakirjaa tutustuttavaksi [23]. Tätä tuomiota ei näin ollen voida tulkita siten, että siinä tunnustettaisiin yleinen luottamuksellisuusolettama, jota sovellettaisiin määräämättömän ajan seurannan päättymisen jälkeen.

29. Kuten oikeusasiamies totesi ratkaisuehdotuksessaan, oikeuskäytännössä todetaan selvästi, että OLAFin tutkinta-aineistoon sisältyviä asiakirjoja koskeva yleinen luottamuksellisuusolettama, joka perustuu tarpeeseen suojella OLAFin tutkimusten tarkoitusta [24], on ajallisesti rajoitettu. [25]

30. Toiseksi komissio viittasi oikeuskäytäntöön, jossa tunnustetaan valtiontukiasiakirjoissa oleviin asiakirjoihin sovellettava yleinen luottamuksellisuusolettama [26]. Komissio ei kuitenkaan selittänyt vahvistavassa päätöksessä tai ratkaisuehdotukseen antamassaan vastauksessa, miten tätä oikeuskäytäntöä voitaisiin soveltaa analogisesti päätökseen saatettuihin IDOC:n tutkimuksiin.  

31. Lopuksi oikeusasiamies toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [27] soveltamista koskevat komission uudet yksityiskohtaiset säännöt, joihin komissio viittaa vahvistavassa päätöksessä ja vastauksena oikeusasiamiehen ratkaisuehdotukseen, on tällä hetkellä riitautettu unionin yleisessä tuomioistuimessa.[28] Yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan oletetaan, että oikeus tutustua ”komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston tutkimuksiin kuuluviin asiakirjoihin” vahingoittaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [29] 4 artiklan 1–3 kohdassa suojattuja etuja. Kuten oikeusasiamies on todennut aiempien tutkimusten yhteydessä [30], oikeusasiamies ei ota kantaa yksityiskohtaisiin sääntöihin sellaisenaan ennen kuin tuomioistuin on antanut tuomionsa näiden sääntöjen laillisuudesta. Koska yksityiskohtaisten sääntöjen on joka tapauksessa oltava asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [31] mukaisia, oikeusasiamies arvioi edelleen, ovatko hänen tietoonsa saatetut komission tekemät yksittäiset vahvistavat päätökset asetuksen (EY) N:o 1049/2001, sellaisena kuin EU:n tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia.

32. Tässä tapauksessa oikeusasiamies katsoo, että voimassa olevan oikeuskäytännön perusteella komissio ei soveltanut yleistä luottamuksellisuusolettamaa suljettuihin IDOC-tutkinta-asiakirjoihin järkevästi.

33. Oikeusasiamies on kuitenkin tyytyväinen siihen, että komissio arvioi asiakirjoja tapauskohtaisesti vastauksena hänen ratkaisuehdotukseensa.

34. Oikeusasiamies ei kuitenkaan ole vakuuttunut komission antamista lisäselvityksistä, joilla evätään osittainen tutustumisoikeus yksilöllisen arvioinnin perusteella.

35.  Vaikka oikeusasiamies myönsi ratkaisuehdotuksessaan, että jotkin asiakirjojen osat saattavat todellakin edellyttää laajoja poistoja henkilöiden tunnistamisen estämiseksi, hän katsoi, että on edelleen mahdollista paljastaa joitakin tietoja, erityisesti menettelyn tuloksista, paljastamatta henkilötietoja. Tällainen osittainen tutustumisoikeus ei esimerkiksi olisi edellyttänyt, että komissio paljastaisi (suoraan tai välillisesti) sen pääosaston tai yksikön, jossa asianomainen henkilö työskenteli tai työskentelee.

36. Oikeusasiamies myöntää, että henkilön virkaiän tason paljastaminen tapauksesta riippuen voi johtaa asianomaisen henkilön epäsuoraan tunnistamiseen. Mitä korkeampi palvelusaika on, sitä pienempi on niiden henkilöiden määrä, joita asia saattaa koskea. Tässä tapauksessa komissio olisi voinut ottaa huomioon kuhunkin ura-alueeseen kuuluvien henkilöstön jäsenten (vähäisen tai suuren) määrän [32] päättäessään, oliko olemassa riski siitä, että asianomainen henkilö tunnistetaan (epä)suorasti.

37. Oikeusasiamies totesi myös ratkaisuehdotuksessaan, että pyydetyt asiakirjat on ehkä jossain määrin poistettava, jotta estetään mahdollisten todistajien, ilmiantajien tai muiden asianomaisten toimijoiden haluttomuus tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa IDOC:n tutkimusten tarkoituksen suojaamiseksi. Oikeusasiamiehen mielestä tällaiset kohtuulliset ja perustellut poistot eivät kuitenkaan voi kattaa kaikkia kyseessä olevia asiakirjoja.

38. Kaiken kaikkiaan oikeusasiamies katsoo, että komission suorittama asiakirjojen yksilöllinen arviointi perustuu henkilötietojen käsitteen ja tutkimusten suojaan kohdistuvan riskin liian laajaan tulkintaan, joka ei todennäköisesti ole yhdenmukainen sen velvollisuuden kanssa, jonka mukaan yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia poikkeuksia on sovellettava tiukasti [33].

39. Hän arvostaa sitä, että henkilötietojen poistaminen on arkaluonteinen tehtävä ja että tässä tapauksessa olisi ollut tarpeen tehdä laajoja poistoja henkilöiden epäsuoran tunnistamisen estämiseksi, mutta joitakin merkityksellisiä tietoja olisi silti voitu paljastaa.  

40. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että tämän tutustumispyynnön käsittely komissiossa oli hallinnollinen epäkohta.

41. Koska komissio on arvioinut uudelleen kantaansa kantelijan pyyntöön saada tutustua asiakirjoihin oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen perusteella ja tullut samaan tulokseen kuin vahvistavassa päätöksessään, oikeusasiamies ei pidä hyödyllisenä jatkaa tätä tutkimusta antamalla asiasta virallisen suosituksen. Näin ollen hän päättää asian käsittelyn.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Oikeusasiamies toteaa, että komissiossa oli hallinnollinen epäkohta siinä, miten se käsitteli kantelijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 13.4.2026

 

[1] Lisätietoja on osoitteessa https://anti-fraud.ec.europa.eu/about-us/what-we-do_en tai https://anti-fraud.ec.europa.eu/investigations/internal-administrative-investigations_en.

[2] Ks. esimerkiksi OLAFin kertomus 2022: https://ec.europa.eu/olaf-report/2022/investigative-activities/investigative-mandate/investigating-with-the-eu-institutions_en.html.

[3] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj.

[4] https://ec.europa.eu/olaf-report/2022/investigative-activities/investigative-mandate/internal-investigations_en.html#family-ties-and-conflict-of-interest.  

[5] OLAF käsitteli pyynnön osan, joka liittyi OLAFin loppukertomukseen ja suositukseen, suoraan, minkä jälkeen siitä tehtiin kantelu 2327/2024/ACB.

[6] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32001R1049 ; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj/eng.

[7] Tämä vahvistavan päätöksen antamisen viivästyminen oli kantelun kohteena asiassa 1935/2024/ACB.

[8] Se täsmensi myös, että OLAFin loppukertomus, johon sisältyi suositus, ei sisältynyt nyt käsiteltävässä asiassa tehtyyn vahvistavaan päätökseen, koska OLAF käsitteli sen suoraan. OLAFin pyynnön tämän osan käsittelystä tehdään toinen kantelu oikeusasiamiehelle (asia 2327/2024/ACB).

[9] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

[10] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

[11] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

[12] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.9.2021, Homoki v. komissio, T-517/19, 60–63 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=245503&pageIndex=0&doclang=FR&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=8662129.

[13] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, IMG v. komissio, T-110/15, 33–35 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A62015TJ0110.

[14] Oikeusasiamiehen ratkaisuehdotus on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/solution/217979.

[15] Komission vastaus ratkaisuehdotukseen on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/doc/correspondence/217980.

[16] Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta annetun asetuksen N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) liite IX, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A01962R0031-20250513&qid=1764665155756#anx_IX.

[17] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2022, Ondřej Múka v. Euroopan komissio, T-214/21, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=A703319CCDAC760FD38969E012B47B06?text=&docid=266807&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=14541647.

[18] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, IMG v. komissio, T-110/15, kohta.

33-36.

[19] Edellä mainitut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat komission yksityiskohtaiset säännöt.

[20] Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:12008E015:en:HTML.

[21] Komission vastaus edellä mainittuun ratkaisuehdotukseen, s. 6–7.

[22] Edellä mainittu unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, IMG v. komissio, T-110/15, 35 kohta.

[23] Edellä mainittu unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, IMG v. komissio, T-110/15, 46–47 kohta.

[24] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

[25] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.9.2021, Homoki v. komissio, T-517/19, 60–63 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=245503&pageIndex=0&doclang=FR&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=8662129.

[26] Edellä mainittu unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2022, Ondřej Múka v. Euroopan komissio, T-214/21.

[27] Ks. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat komission yksityiskohtaiset säännöt: linkki

[28] Asia T-146/25, De Capitani ym. v. komissio, asiaa koskevat tiedot ovat saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?lgrec=fr&td=;ALL&language=en&num=T-146/25&jur=T; Asia T-641/25, ClientEarth v. komissio, asiaa koskevat tiedot ovat saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=306524&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=1846572.

[29] Ks. edellä mainitut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat komission yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan j alakohta.

[30] Ks. päätös asiassa 1405/2024/OAM, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/213196.

[31] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että kukin toimielin, elin tai laitos ”laatii omassa työjärjestyksessään erityismääräykset oikeudesta tutustua asiakirjoihinsa toisessa alakohdassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti”. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komission hyväksymän työjärjestyksen (yhdistetyt asiat T-371/20 ja T-554/20, Pollinis v. komissio, 93 kohta) tai neuvoston antamien päätelmien (asia T-255/24, Nouwen v. neuvosto, 103 kohta) on pysyttävä asetuksen 1049/2001 mukaisina. Viimeksi mainitussa asiassa unionin tuomioistuin katsoi, että ”asetuksen N:o 1049/2001, sellaisena kuin unionin tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, mukaisten unionin toimielimelle kuuluvien velvoitteiden laajuus ei voi riippua asianomaisen toimielimen itsensä antamien toimien, kuten neuvoston päätelmien, sisällöstä”.

[32] Ks. komission vuosittain julkaisemat henkilöresursseja koskevat tiedot: https://dashboard.tech.ec.europa.eu/qs_digit_dashboard_mt/public/sense/app/87fb97de-d12e-444a-a828-73a2e35242e4/sheet/b87ca14d-15a6-45dd-be10-b521cb0a0d82/state/analysis.

[33] Vakiintunut oikeuskäytäntö, joka ilmenee esimerkiksi edellä mainitusta unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta 1.9.2021, Homoki v. komissio, T-517/19, 49 kohta.