Kantelun tausta

1. Kantelija osallistui Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO)[1] vuosina 2021 ja 2022 järjestämään EU:n virkamiesten valintamenettelyyn.

2. Kantelija menestyi valintamenettelyn ensimmäisissä vaiheissa, ja EPSO lähetti 3. toukokuuta 2022 kantelijalle kutsukirjeen, jossa häntä pyydettiin osallistumaan kolmeen suulliseen kokeeseen (haastatteluun) valintamenettelyn arviointikeskusvaiheessa. Kolme haastattelua oli tarkoitus järjestää etäyhteyden välityksellä eri päivinä: yleiskompetensseja kartoittava haastattelu 17. toukokuuta 2022, kenttähaastattelu 15. kesäkuuta 2022 ja tilannekompetensseja kartoittava haastattelu 11. heinäkuuta 2022. Kantelijan synnyttyä 13.5.2022 hän pyysi samana päivänä EPSOa järjestämään uudelleen yleiseen pätevyyteen perustuvan haastattelunsa.

3. EPSO ilmoitti kantelijalle 7. kesäkuuta 2022, että se oli siirtänyt hänen yleiseen pätevyyteen perustuvan haastattelunsa 15. kesäkuuta 2022 saakka, jolloin hänen oli määrä osallistua alakohtaiseen haastatteluun.

4. Kantelija vastasi välittömästi ja totesi, että sekä fyysisistä että psyykkisistä syistä hän ei voisi valmistautua ja suorittaa kahta koetta, jotka oli suunniteltu suoritettavaksi samana päivänä. EPSO ei vastannut, ja kantelija suoritti molemmat kokeet samana päivänä. Seuraavana päivänä kantelija otti uudelleen yhteyttä EPSOon ja pyysi saada osallistua uudelleen yleiseen kompetenssiin perustuvaan haastatteluun.

5. EPSO ilmoitti kantelijalle joulukuussa 2022, ettei häntä ollut merkitty kilpailun läpäisseiden hakijoiden luetteloon.

6. Tämän jälkeen kantelija pyysi EPSOa tarkistamaan päätöstään. Hän väitti, että koska hänen oli suoritettava kaksi koetta samana päivänä, häntä oli syrjitty muihin hakijoihin verrattuna ja että EPSOn olisi joka tapauksessa pitänyt järjestää kokeet uudelleen vasta 40 päivän kuluttua synnytyksestä.

7. Uudelleentarkastelun jälkeen EPSO ilmoitti kantelijalle, että valintalautakunta oli vahvistanut päätöksensä olla merkitsemättä hänen nimeään kilpailun läpäisseiden hakijoiden luetteloon.

8. Kantelija teki näin ollen hallinnollisen valituksen, jonka EPSO hylkäsi.

9. Kantelija oli tyytymätön hallinnollisen kantelunsa tulokseen ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 5. helmikuuta 2024.

Tiedustelu

10. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen siitä, miten EPSO käsitteli kantelijan hallinnollista valitusta, joka koski hänen pyyntöään koeaikataulun muuttamisesta.

11. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai EPSOn vastauksen ja kantelijan huomautukset EPSOn vastauksesta.

Testien järjestäminen 40 päivän kuluessa synnytyksestä

12. Kantelija viittasi alkuperämaassaan annettuun synnytyksen jälkeistä synnytystä koskevaan lääketieteelliseen neuvontaan, jonka mukaan synnytyksen jälkeisten äitien olisi levättävä 40 päivää synnytyksen jälkeen. Hän viittasi myös Maailman terveysjärjestön ohjeisiin äitiys- ja synnytyksenjälkeisestä hoidosta. Hän väitti, että järjestämällä sekä yleiseen pätevyyteen perustuvan haastattelun että alakohtaisen haastattelun vain 32 päivää synnytyksen jälkeen EPSO oli toiminut edellä mainittujen neuvojen vastaisesti.

13. EPSO väitti, ettei sillä ollut velvollisuutta keskeyttää tai lykätä kokeita yli kuukaudella valittajan synnytys- tai äitiysloman jälkeen. Aikatauluttamalla testin uudelleen 32 päivää synnytyksen jälkeen se oli toiminut äitiyslomaa koskevan EU:n lainsäädännön periaatteiden mukaisesti, joiden mukaan ”äitiyslomaan [...] on sisällyttävä vähintään kahden viikon pakollinen äitiysloma, joka myönnetään kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ennen synnytystä ja/tai sen jälkeen”[2]. EPSO viittasi politiikkaan, jonka se on hyväksynyt ja jossa vahvistetaan erityisesti raskaana olevia ja synnytyksen jälkeisiä naisia koskevat suuntaviivat [3], ja totesi, että yleiseen pätevyyteen perustuvalle haastattelulle alun perin ehdotettu päivämäärä osui synnytystä seuraavan kahden viikon pakollisen äitiysloman ajalle. EPSO tarjosi näin ollen kantelijalle mahdollisuutta muuttaa kokeen päivämääräksi yli kuukausi hänen synnytyksensä jälkeen.

14. EPSO väitti, että sen lähestymistapa vastaa myös EU:n oikeuskäytäntöä, jossa on todettu, että äitiyslomalla olevia naisia ei estetä osallistumasta valintamenettelyyn ja että hakijat voivat harjoittaa työhön liittyvää toimintaa EU:n lainsäädännössä säädettyä kahden viikon pakollista äitiyslomaa seuraavien viikkojen aikana [4].

15. Kantelija vastasi, että kyseisessä EU:n oikeuskäytännössä ei välttämättä aseteta hänen kaltaisille synnytyksen jälkeisille äideille velvollisuutta harjoittaa mitään työhön liittyvää toimintaa vaan että he voivat harjoittaa työhön liittyvää toimintaa pakollista äitiyslomaa seuraavien viikkojen aikana.

Kaksi testiä samana päivänä

16. Kantelija väitti, että sekä yleiseen pätevyyteen perustuvan haastattelun että kenttähaastattelun järjestäminen samana päivänä ei ollut (kaikille hakijoille osoitetun) kutsukirjeen mukaista. Kutsukirjeessä todettiin nimenomaisesti, että ”yleiseen pätevyyteen perustuva haastattelu, tilannekohtaiseen pätevyyteen perustuva haastattelu ja kenttähaastattelu järjestetään eri päivinä”. Kantelija väitti, että tätä edellytystä olisi sovellettava myös niihin hakijoihin, jotka siirsivät kokeita.

17. Kantelija lisäsi, että koska hänet velvoitettiin osallistumaan molempiin kokeisiin samana päivänä, hänet asetettiin epäedulliseen asemaan muihin hakijoihin nähden, mikä merkitsi syrjintää.

18. EPSO totesi, että kutsukirje ei koske hakijoita, jotka ovat järjestäneet yhden tai useamman kokeen uudelleen. Se viittasi yksinomaan kirjeessä ilmoitettuihin kolmeen testipäivään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaihtoehtoisten päivämäärien valintaa mahdollisen tulevan uudelleenjärjestelyn varalta. EPSO viittasi kilpailuilmoitukseen, jossa todetaan, että hakijat”kutsutaan osallistumaan arviointikeskusvaiheeseen (verkossa tai henkilökohtaisesti) yhden tai useamman päivän aikana (...)”. Kilpailuilmoitus, joka on valintamenettelyn oikeusperusta, mahdollisti näin ollen sen, että samana päivänä voitiin järjestää useita kokeita. Kutsukirjeellä ei ole samaa oikeudellista arvoa kuin kilpailuilmoituksella, eikä se voi syrjäyttää kilpailuilmoituksen määräyksiä.

19. EPSO myönsi, että kantelija oli ainoa hakija, jonka koeaikataulua oli muutettu samana päivänä kuin toisen kokeen, mutta väitti, että se ei voinut välttää tätä, koska kokeita uudelleenjärjestäneiden hakijoiden määrä oli suuri. EPSO väitti kuitenkin noudattaneensa toimintaperiaatteitaan: se järjesti testit yli kuukauden kuluttua valituksen tekijän synnytyksestä, ja testien välillä oli noin kolmen tunnin tauko, mikä tarkoitti sitä, että valituksen tekijä pystyi lepäämään ja imettämään Euroopan komission imetystä koskevien sisäisten sääntöjen mukaisesti. Lisäksi EPSO väitti, että koska kokeet järjestettiin etäyhteydellä, kantelija saattoi levätä kotonaan.

20. Lisäksi EPSO totesi, että kahden kokeen järjestäminen samana päivänä on nykyinen käytäntö valintamenettelyissä ja että se on sovellettavan EU:n lainsäädännön ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaista. Vaikka EPSOn on varmistettava, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti tarjoamalla oikeudenmukaiset ja asianmukaiset koeolosuhteet, EPSOlla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon hakijoiden henkilökohtaisia mieltymyksiä koepäivien suhteen. Unionin oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen ei voi perustua hakijoiden erityisten tosiseikkojen välisiin mahdollisiin eroihin. EPSO katsoo, että hakijan henkilökohtaiset mieltymykset haluttuihin koepäiviin ovat tosiasiallisia eroja.

Oikeusasiamiehen arviointi

21. Kuten EPSO itsekin toteaa raskaana olevia tai äskettäin synnyttäneitä naispuolisia hakijoita koskevissa toimintaperiaatteissaan, sen on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei heitä aseteta epäedulliseen asemaan, jotta he voivat osallistua valintamenettelyihin yhdenvertaisesti muiden hakijoiden kanssa.

22. Tässä tapauksessa kantelijan oli alun perin tarkoitus suorittaa koe muutama päivä synnytyksen jälkeen. Varmistaakseen, ettei hän ollut epäedullisessa asemassa, EPSO päätti siirtää tämän kokeen päivämäärään, joka oli yli kuukausi hänen syntymänsä jälkeen. Oikeusasiamies pitää tätä kohtuullisena ja sovellettavan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisten EPSOn velvoitteiden mukaisena.

23. Kun tämä koe kuitenkin siirrettiin ajankohtaan, jolloin kantelijan oli jo määrä osallistua alakohtaiseen haastatteluun, kantelija joutui epäedulliseen asemaan verrattuna sekä hakijoihin, jotka olivat osallistuneet kokeisiin alkuperäisinä päivinä, että hakijoihin, jotka olivat järjestäneet kokeet uudelleen, koska yhdenkään näistä hakijoista ei tarvinnut osallistua kahteen kokeeseen yhden päivän aikana. Kuten EPSO on myöntänyt, kantelija oli ainoa valintamenettelyn hakija, jonka oli suoritettava kaksi koetta samana päivänä. Koska kantelija käsitteli jo synnytyksen jälkeiseen toipumiseen ja synnytyksen jälkeiseen hoitoon liittyviä haasteita, tämä pahensi hänen epäsuotuisaa asemaansa muihin ehdokkaisiin verrattuna. Lisäksi EPSO olisi voinut järjestää kokeen uudelleen joustavammin erityisesti siksi, että EPSOn toimintaperiaatteiden mukaan se voi järjestää kokeen uudelleen enintään kahden kuukauden kuluttua alun perin suunnitellun koejakson päättymisestä [5].

24. Näin ollen kantelijan väitteet, joiden mukaan hän ei osallistunut molempiin kokeisiin samana päivänä, olivat selvästi perusteltuja, koska hänet asetettiin selvästi epäedullisempaan asemaan kuin muut hakijat, eikä se johtunut EPSOn väittämästä ”henkilökohtaisesta mieltymyksestä” eri päivämäärään. Koska kantaja oli osallistunut molempiin kokeisiin samana päivänä, häneltä evättiin mahdollisuus osallistua arviointikeskusvaiheeseen tasavertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Tämän haitan korjaamatta jättäminen oli näin ollen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista ja merkitsee hallinnollista epäkohtaa.

25. Oikeusasiamies on tietoinen käytännön haasteista, jotka liittyvät asianmukaisten oikeussuojakeinojen tarjoamiseen tässä tapauksessa, koska valintamenettely on saatu päätökseen. Jos hakijaa ei ole mahdollista integroida uudelleen kyseiseen valintamenettelyyn, unionin tuomioistuin on jo todennut samankaltaisissa tapauksissa, että muutoksenhaku voitaisiin toteuttaa järjestämällä kantelijalle erillinen yksilöllinen valintamenettely samassa valintamenettelyn vaiheessa kuin siinä, jossa ongelma ilmeni. Jos tämä ei ole mahdollista, tilintarkastustuomioistuin ehdotti, että EU:n elimen olisi aloitettava vuoropuhelu ehdokkaan kanssa, jotta voitaisiin sopia toisesta oikeudenmukaisesta ratkaisusta [6].

26. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies katsoo, että vastaavan ohjailevan suosituksen antaminen ei olisi mahdollista. Hän tekee kuitenkin alla ehdotuksen löydöksensä käsittelemiseksi.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

EPSO käsitteli kokeen uudelleenjärjestämistä koskevaa pyyntöä hallinnollisesti epäasianmukaisesti.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

Ehdotus

EPSOn olisi aloitettava vuoropuhelu valituksen tekijän kanssa asianmukaisen ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 4.2.2025

[1] EPSO/AD/391/21 – Jäsenvaltioiden rakenneuudistuksille annettavan teknisen tuen asiantuntijat ja Schengenin säännöstön asiantuntijat (AD 7), saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:120A:FULL

[2] Ks. toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY 8 artiklan 2 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:31992L0085

[3] Kohtuullisia mukautuksia raskauteen ja synnytykseen liittyvissä henkilöstön valintamenettelyissä pyytäviä naispuolisia hakijoita koskevat toimintaperiaatteet https://eu-careers.europa.eu/en/system/files?file=2023-09/EN-Reasonable%20accommodation%20policy%20for%20female%20candidates%20related%20to%20pregnancy%20and%20childbirth.pdf

[4] Ks. asia F-86/12, Haupt-Lizer v. komissio, 49, 50 ja 55 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FR/TXT/HTML/?uri=CELEX:62012FJ0086

[5] Ks. kohtuullisia mukautuksia raskauteen ja synnytykseen liittyvissä henkilöstön valintamenettelyissä pyytäviä naispuolisia hakijoita koskevien toimintaperiaatteiden sivu 3 https://eu-careers.europa.eu/en/system/files?file=2023-09/EN-Reasonable%20accommodation%20policy%20for%20female%20candidates%20related%20to%20pregnancy%20and%20childbirth.pdf

[6] Ks. asia T-156/03, Pérez-Díaz v. komissio (50–53, 57 ja 62–64 kohta): https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=80F856074AE21D24754035D3B7BA71E8?text=&docid=55154&pageIndex=0&doclang=FR&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=24544938; ja T-400/03, Bachotet v. komissio (28–31, 35 ja 40–42 kohta): https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=55155&pageIndex=0&doclang=fr&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=24546108