Tapaus koski sitä, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) käsitteli testituloksiin liittyvän valituksen pysyvien joukkojen virkamiesten palvelukseenottomenettelyssä. Kantelija ei ollut saanut vähimmäispistemäärää monivalintakokeessa voidakseen siirtyä menettelyn seuraavaan vaiheeseen. Kantelija kyseenalaisti tuloksensa ja oli huolissaan siitä, että hän oli joutunut rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi. Kantelija pyysi kysymyksiä ja vastauksia, joita Frontex ei hänelle antanut.

Kantelija oli tyytymätön siihen, miten Frontex käsitteli asiaa, ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja pyysi Frontexia harkitsemaan sellaisen luettelon toimittamista kantelijalle, jossa esitetään kirjeiden muodossa kantelijan antamat vastaukset ja oikeat vastaukset monivalintakokeessa. Frontex toimitti kantelijalle tämän suuntaisia tietoja.

Oikeusasiamies totesi, että siinä, miten Frontex laski kantelijan testitulokset, ei ollut hallinnollista epäkohtaa eikä mitään viitteitä syrjinnästä.

Koska Frontex toimitti valituksen tekijälle merkitykselliset tiedot monivalintakokeesta tutkimuksen aikana, asian tästä näkökohdasta ei ollut perusteltua tehdä lisätutkimuksia. Oikeusasiamies päätti tutkimuksen esittämällä Frontexille parannusehdotuksen, jonka mukaan sen olisi ilmoitettava hakijoille palvelukseenottomenettelyissään kaikista karsintakokeista saaduista tuloksista taulukolla, jossa ilmoitetaan kutakin kysymystä vastaavan määrän osalta annettu vastaus (kirjeen muodossa) sekä oikea vastaus (myös kirjeen muodossa).

Asia koski Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) päätöstä irtisanoa avustussopimus uusiutuvan liikenteen alalla ja periä takaisin hankkeeseen myöntämänsä rahoitusosuus kokonaisuudessaan.

Oikeusasiamies totesi, että CINEA ei ollut noudattanut avustussopimuksessa määrättyä menettelyä ja että oli viitteitä siitä, että CINEAn päätös ei ehkä ollut täysin oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen. Kun kuitenkin otetaan huomioon kantelija ´sin maksukyvyttömyys ja se, että Euroopan syyttäjänvirasto on tutkinut hankkeen yhteydessä mahdollisesti ilmeneviä sääntöjenvastaisuuksia, CINEAn ei voida odottaa tässä vaiheessa tarkastelevan päätöstään uudelleen mielekkäällä tavalla. Näin ollen oikeusasiamies totesi, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, ja päätti asian käsittelyn.

Oikeusasiamies teki CINEAlle parannusehdotuksen varmistaakseen, että vastaavia ongelmia ei tule esiin tulevissa tapauksissa.

Asia koski Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) järjestämää palvelukseenottomenettelyä sen pysyvien joukkojen väliaikaisia toimihenkilöitä varten. Kantelija, joka oli ehdokkaana tässä menettelyssä, oli saanut karsivaan monivalintakokeeseen, jäljempänä ’monivalintakoe’, vaaditun vähimmäiskokonaispistemäärän. Frontex kuitenkin sulki hänet palvelukseenottomenettelyn ulkopuolelle, koska hän ei ollut saanut vähimmäispistemäärää monivalintakokeen kustakin erillisestä osasta. Kantelija väitti, että hänen poissulkemisensa palvelukseenottomenettelystä oli epäoikeudenmukaista, koska tätä vaatimusta, jota hän piti mielivaltaisena, ei ollut ilmoitettu hakijoille ennen monivalintakoetta.

Oikeusasiamies katsoi, että Frontexilla oli harkintavaltaa vahvistaa monivalintakokeen kynnysarvot palvelukseenottomenettelyn myöhemmässä vaiheessa edellyttäen, että se teki niin ennen kuin se sai tietää hakijoiden yksilöllisistä suorituksista. Koska Frontex oli asettanut kynnysarvot ennen testin suorittamista, oikeusasiamies totesi, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että Frontex harkitsisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittavansa hakijoille palvelukseenottomenettelyissään ennen kokeita tehtävien karsintakokeiden kynnysarvot, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja antaa hakijoille paremmat valmiudet valmistautua kokeeseen.

Oikeusasiamies havaitsi myös puutteita siinä, miten Frontex piti kirjaa valintalautakunnan sisäisestä työstä. Oikeusasiamies ehdotti näin ollen, että avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvistä syistä Frontex parantaisi tällaisten rekisterien selkeyttä ja saatavuutta koskevia vaatimuksia.

 

Tapaukset koskivat Frontexin päätöstä olla korvaamatta kantelijoille, jotka olivat ehdolla Frontexin pysyvän joukon jäsenten palvelukseenottomenettelyyn, matka- ja oleskelukuluja sen jälkeen, kun he olivat matkustaneet Varsovaan, Puolaan, uimakokeita ja lääkärintarkastuksia varten. Frontexin palvelukseenottoa koskevissa säännöissä määrätään, että lopulliseen lääkärintarkastukseen liittyvät kustannukset korvataan vain, jos hakija ottaa myöhemmin vastaan tehtävänsä Frontexissa, kun taas kantelijat eivät tehneet niin.

Oikeusasiamies totesi, että voimassa olevien Frontexin sääntöjen mukaan Frontexin olisi pitänyt tehdä erillinen arvio uimakokeisiin liittyvistä kustannuksista, vaikka se yhdisti uintikokeet lääkärintarkastukseen rekrytointimenettelyihinsä kohdistuvan paineen vuoksi.

Oikeusasiamies teki ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan Frontexin olisi harkittava uudelleen päätöstään olla korvaamatta kantelijoille kaikkia matka- ja oleskelukuluja ja harkittava niiden väistämättömien kustannusten korvaamista, jotka liittyvät heille tehtyihin uimakokeisiin. Frontex suostui osallistumaan päivärahan muodossa niiden ylimääräisten päivien määrään, jotka kantelijat oleskelivat Varsovassa uimakokeita varten.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen toteamalla, että Frontex oli hyväksynyt ratkaisuehdotuksen.

 

Asia koski sitä, miten Euroopan unionin elinten käännöskeskus (jäljempänä käännöskeskus) arvioi käännös- ja editointipalveluja koskevaa tarjousta. Kantelija oli huolissaan erityisesti siitä, miten käännöskeskus tulkitsi valinta- ja ratkaisuperusteita ja miten se arvioi ratkaisuperusteita, sekä käännöskeskuksen päätöksestä luopua tarjouseritelmien (hankintamenettelyyn sovellettavat säännöt) menettelyvaiheesta.

Oikeusasiamies totesi, että käännöskeskus ei määritellyt ja erotellut selkeästi valinta- ja ratkaisuperusteita tarjouseritelmissä. Tämä oli hallinnollinen epäkohta. Koska käännöskeskus ei kuitenkaan lopulta tehnyt sopimusta kantelussa kyseessä olevista käännöspalveluista, oikeusasiamies katsoi, että suosituksen antamisella ei olisi mitään hyödyllistä tarkoitusta.

Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin parannusta siihen, että tulevissa ehdotuspyynnöissä käännöskeskuksen olisi erotettava selvästi toisistaan valinta- ja ratkaisuperusteet tarjouseritelmässä, jotta se olisi EU:n varainhoitoasetuksen mukainen. Käännöskeskuksen olisi myös annettava selkeät ohjeet siitä, minkälaista näyttöä sekä valinta- että myöntämisperusteista on toimitettava. Oikeusasiamies ilmoitti myös seuraavansa tulevia tarjouskilpailuja ja harkitsevansa tarvittaessa asian uudelleen tutkimista.

Oikeusasiamies huomautti myös, että hyvän hallintotavan mukaista on varmistaa, että tarjoajat ovat tietoisia kaikista päätöksistä luopua tarjouseritelmässä esitetyistä menettelyvaiheista, ja että on valitettavaa, että käännöskeskus ei tehnyt niin. Se, ettei tarjoajille ilmoitettu luopumisesta menettelyvaiheesta, oli myös hallinnollinen epäkohta. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että menettelyvaiheesta luopuminen on sovellettavien sääntöjen vastaista. Hän esitti vastaavan parannusehdotuksen tältä osin.