- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös siitä, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) arvioi ihmisoikeusvaikutuksia ennen avun antamista EU:n ulkopuolisille maille valvontavalmiuksien kehittämiseksi (asia 1473/2022/MHZ)
Päätös
Kanteluasia 1473/2022/MHZ - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 05 lokakuuta 2022 - Päätökset, pvm Perjantaina | 08 joulukuuta 2023 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan raja- ja merivartiovirasto ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) - Maa Yhdistynyt kuningaskunta
Kantelijat, jotka ovat kansalaisjärjestöjen ryhmä, olivat huolissaan siitä, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ei arvioinut ihmisoikeusriskejä ennen kuin se antoi apua EU:n ulkopuolisille maille, kuten valvontatekniikoita koskevien valmiuksien kehittämistä ja koulutusta, valvontalaitteiden siirtoa ja muuta asiaan liittyvää tukea. Kantelijat väittivät, että ennen kuin Frontex suostui antamaan tällaista apua, sen olisi pitänyt tehdä etukäteen riskien ja vaikutusten arviointeja sen varmistamiseksi, että apu ei johda ihmisoikeusloukkauksiin.
Oikeusasiamies totesi, että Frontexin perusoikeusvastaava, joka arvioi, ovatko Frontexin toimet sen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tekemän yhteistyön yhteydessä perusoikeuksien mukaisia, oli ottanut käyttöön menettelyn, joka sisältää ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin olennaiset osat. Hän katsoi kuitenkin, että menettelyä olisi päivitettävä ja sen avoimuutta ja soveltamista olisi parannettava. Tämän vuoksi oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja esitti parannusehdotuksia.
Kantelun tausta
1. Kantelijat ovat kansalaisjärjestöjen ryhmä [1], joka ilmaisi huolensa siitä, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) antaa teknistä ja operatiivista apua valvontavalmiuksien kehittämiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa.
2. Frontex antaa [2] teknistä ja operatiivista apua EU:n ulkopuolisille maille Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden puitteissa. [3] Se myös vaihtaa [4] tietoja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur)[5] puitteissa.
3. Vuonna 2010 perustettiin Afrikan ja Frontexin tiedusteluyhteisö (AFIC), joka tarjoaa puitteet muuttajien salakuljetusta ja rajaturvallisuusuhkia koskevien tietojen ja tiedustelutietojen säännölliselle jakamiselle Frontexin ja Afrikan maiden välillä. Tähän yhteistyöhön sisältyy Frontexin näiden maiden lainvalvontaviranomaisille järjestämää koulutusta, yhdennettyjen rajavalvontajärjestelmien perustamista sekä asiaankuuluvien tietojen keruun, jakamisen ja analysoinnin parantamista.[6] ”Riskianalyysisolut” ovat osa AFIC-verkostoa. Frontexin kouluttamien paikallisten analyytikoiden hoitamien solujen tehtävänä on kerätä ja analysoida tietoja rajat ylittävästä rikollisuudesta ja rajaturvallisuuteen osallistuvista tukiviranomaisista. Tähän sisältyvät tiedot laittomista rajanylityksistä, asiakirjapetoksista, ihmiskaupasta ja muuntyyppisestä rajat ylittävästä rikollisuudesta [7].
4. Frontex on myös tukenut [8] Libyan rannikkoturvallisuushallinnon (GACS) kehittämistä ja vahvistamista.
5. Lisäksi Frontex on sopinut ”työjärjestelyistä”[9] 18 EU:n ulkopuolisen maan kanssa [10]. Se tekee myös yhteistyötä Nigerian viranomaisten kanssa EUCAP Sahel Niger-siviilioperaation [11] kautta.
6. Yksi valituksen tekijöistä – Privacy International – kirjoitti 9. maaliskuuta 2022 Frontexille ja kysyi, mitä menettelyjä Frontexilla on käytössä sen varmistamiseksi, että sen yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kunnioitetaan ihmisoikeuksia eikä edistetä ihmisoikeusloukkauksia. PI halusi tietää, onko Frontexin tukemissa maissa tehty oikeudellisten ja muiden ihmisoikeustakeiden ennakkoarviointi, mitä due diligence -arviointeja tai ihmisoikeusvaikutusten arviointeja tehdään, tehdäänkö tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja ja mitä toimenpiteitä on olemassa ihmisoikeuksien suojelemiseksi vastaanottajamaissa. Frontex ei vastannut.
7. Kantelijat kääntyivät oikeusasiamiehen puoleen elokuussa 2022.
Tiedustelu
8. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijoiden huolenaiheesta, jonka mukaan Frontex ei tee etukäteen ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointeja EU:n ulkopuolisille maille tarjoamastaan teknisestä avusta, joka liittyy erityisesti valvontavalmiuksien kehittämiseen.
Kantelijat katsoivat, että Frontexilla on velvollisuus toteuttaa ihmisoikeusarviointi ennen kuin se ryhtyy minkäänlaiseen valvontavalmiuksien siirtoon kolmansien maiden viranomaisille. Jos Frontex ei ole tehnyt kyseisiä arviointeja, tällaiset laiminlyönnit ovat kantelijoiden mukaan hallinnollisia epäkohtia.
9. Oikeusasiamies pyysi Frontexia vastaamaan kantelijoiden huolenaiheisiin ja kuuteen erityiskysymykseen [12]. Saatuaan Frontexin vastauksen oikeusasiamies esitti Frontexille lisäkysymyksiä [13], joihin Frontex vastasi heinäkuussa 2023.
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
10. Kantelijat katsovat, että perussopimusten [14] ja Frontexia koskevan lainsäädännön [15] mukaisesti Frontexilla on velvollisuus tehdä ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointeja ennen kuin se ryhtyy minkäänlaisiin valvontavalmiuksien siirtoihin EU:n ulkopuolisiin maihin, erityisesti niihin, joissa on viime aikoina esiintynyt korruptiota ja/tai ihmisoikeusloukkauksia.
11. Kantelijat antoivat esimerkin Frontexin koulutuksesta Libyan rannikkoturvallisuushallinnolle. He totesivat, että Frontex opetti osallistujille, miten todisteita voidaan suojata syytteeseenpanoa ja tiedustelua varten sähköisiltä laitteilta, ”itsepuolustustekniikoita, joita voidaan käyttää aluksella olevien epäiltyjen kiinniotossa, mukaan lukien voimankäyttö ja sen rajoitukset”, ja lainvalvontatekniikoita aluksella pidätettyjen epäiltyjen ja heidän tavaroidensa etsinnässä. Tämän toimen toimeksiannosta käy ilmi, että koulutusta varten tehdyssä riskinarvioinnissa ei tunnisteta mitään mahdollisuutta, että koulutus voisi helpottaa ihmisoikeusloukkauksia tai heikentää EU:n mainetta Libyassa. Näin on huolimatta kansalaisjärjestöjen raporteista, joiden mukaan Libyan viranomaiset kohtelevat huonosti aluksilla olevia muuttajia, sekä muuttajien ihmisoikeusloukkauksista Libyan säilöönottokeskuksissa.[16] YK:n ihmisoikeusneuvoston selvitysvaltuuskunta Libyassa vahvisti kansalaisjärjestöjen raportit.[17] Maahanmuuttajien ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija totesi jo vuonna 2018, että Libya ei ole merellä pelastettujen henkilöiden turvallisuuspaikka.[18]
12. Frontex totesi vastauksessaan [19], että sen työtä sääntelevän lainsäädännön mukaisesti perusoikeusvastaava vastaa arviointien laatimisesta kaikesta Frontexin avusta EU:n ulkopuolisille maille. Tähän sisältyy perusoikeushaasteiden ja mahdollisten perusoikeusloukkausten tai niiden riskien tunnistaminen.
13. Frontex totesi myös, että perusoikeusvastaava laati perusoikeuksia koskevan due diligence -menettelyn Frontexin yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa, jäljempänä ’due diligence -menettely’, jota perusoikeusvastaava soveltaa lausunnoissaan, huomautuksissaan ja arvioinneissaan, jäljempänä ’perusoikeusvastaavan arvioinnit’. Perusoikeusvastaavan ennen Frontexin yhteistyötoimia ja niiden aikana tekemät arvioinnit perustuvat kaikki asianmukaista huolellisuutta koskevaan menettelyyn. Perusoikeusvastaava ei ollut arvioinut riskianalyysisoluja [20] Afrikan maissa ennen marraskuuta 2022. Frontex pyysi kuitenkin marraskuussa 2022 perusoikeusvastaavaa tekemään ihmisoikeusarvioinnin jokaisesta perustetusta solusta.
14. Frontex liitti vastaukseensa due diligence -menettelyn, perusoikeusvastaavan arvioinnit ja viisi vakavaa vaaratilanneraporttia, jotka liittyivät Frontexin ilmavalvontaan keskisellä Välimerellä [21].
15. Frontex luetteli vastauksessaan toimet, joista se kuulee perusoikeusvastaavaa: työjärjestelyt, järjestelyihin perustuvat yhteistyösuunnitelmat, teknisen avun ja valmiuksien kehittämishankkeet ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheessa sekä yhteisten operaatioiden toimintasuunnitelmat. Lisäksi Frontex voi pyytää perusoikeusvastaavaa toimittamaan arvioinnin muista tapauskohtaisista toimista. Tällä hetkellä ei ole käytössä muodollista menettelyä tai käytäntöä tällaisten toimien tunnistamiseksi. Frontex käy säännöllistä ja avointa vuoropuhelua perusoikeusvastaavan kanssa määrittääkseen yhdessä, milloin tällaisia arviointeja olisi pyydettävä. Perusoikeusvastaavalle jaettava dokumentaatio määritellään tapauskohtaisesti. Frontex pyrkii varmistamaan avoimuuden ja helpottamaan perusoikeusvastaavan työtä ”mahdollisimman suuressa määrin”.
Oikeusasiamiehen arviointi
16. Oikeusasiamies on jo ilmaissut näkemyksensä tarpeesta tehdä ihmisoikeusvaikutusten arviointi ennen kuin EU ryhtyy siirtämään valvontatekniikoita ja kehittämään niihin liittyviä valmiuksia EU:n ulkopuolisiin maihin. [22] Jos Frontex antaa tukea [23] sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden rajavalvonta- ja maahanmuuttoviranomaisille, joiden ihmisoikeustilanne on huono tai jotka syyllistyvät järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien valvontavalmiuksien siirtoon liittyvä tuki, myös tästä olisi tehtävä etukäteen erillinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Tällaiset ihmisoikeuksia koskevat vaikutustenarvioinnit olisi suunniteltava erityisesti ottaen huomioon siirrettävien valvontavalmiuksien luonne, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja säätää lieventävistä toimenpiteistä.[24]
17. Ihmisoikeusarvioinnin tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa Frontexin toiminnan vaikutus niiden henkilöiden ihmisoikeuksiin, joihin tämä toiminta mahdollisesti vaikuttaa. Toisin sanoen asianmukaisen ihmisoikeusarvioinnin yhteydessä ihmisoikeusvaikutuksia olisi arvioitava ihmisille aiheutuvan riskin näkökulmasta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö olisi tärkeää arvioida myös riskejä, joita Frontexille aiheutuu lainsäädännön noudattamatta jättämisestä [25] ja sen maineeseen kohdistuvista riskeistä, jos se toteuttaa erityisiä toimia EU:n ulkopuolisiin maihin nähden. Ihmisoikeuksien olisi kuitenkin oltava vertailukohtana paitsi mitattaessa Frontexin EU:n ulkopuolisille maille antaman tuen tuloksia myös arvioitaessa kyseistä tukea niiden henkilöiden näkökulmasta, joihin tuki mahdollisesti vaikuttaa.
18. Frontexin vastauksista käy ilmi, että lukuun ottamatta sen osallistumista riskianalyysisoluihin Afrikassa [26] se ei tee erillistä ihmisoikeusarviointia ennen kuin se antaa tukea EU:n ulkopuolisille maille. Perusoikeusvastaava arvioi kuitenkin yhteistyötään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
19. Kysymys on nyt siitä, käytetäänkö perusoikeusvastaavan arvioinneissa, jotka koskevat Frontexin yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, pohjimmiltaan samaa menetelmää kuin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa. Jos näin on, niitä voitaisiin pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona erilliselle ihmisoikeuksia koskevalle vaikutustenarvioinnille. Frontexin yhteistyötä kolmansien maiden kanssa koskevassa perusoikeuksia koskevassa due diligence -menettelyssä, jäljempänä ’Due Diligence -menettely’, joka esitetään Frontexin sisäisessä asiakirjassa [27], suositellaan arviointia, jonka menetelmät ovat hyvin verrattavissa ihmisoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin olennaisiin osiin [28].
20. Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn mukaisesti kaikki perusoikeusvastaavan arvioinnit Frontexin toiminnasta EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tutki, antavat asiantuntijakatsauksen ihmisoikeuskysymyksistä sellaisessa EU:n ulkopuolisessa maassa, jonka kanssa Frontex aikoo tehdä yhteistyötä, ja niiden mahdollisista vaikutuksista Frontexin oikeudelliseen vastuuseen ja maineeseen yhteistyön aloittamisen jälkeen.[29] Mikä tärkeintä, arviointeihin sisältyy myös asianmukaisia suosituksia lieventäviksi toimenpiteiksi. Näin ollen ja vaikka joitakin puutteita on havaittu, oikeusasiamies on vakuuttunut siitä, että perusoikeusvastaavan arvioinnit ovat kaiken kaikkiaan hyväksyttävä vaihtoehto erilliselle henkilöstövaikutusten arvioinnille.
21. Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn päivittämisestä voisi kuitenkin olla hyötyä. Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn soveltamisalan osalta asiakirja, jossa kuvataan asianmukaista huolellisuutta koskevaa menettelyä, eroaa perusoikeusvastaavan vuoden 2022 vuosikertomuksessa esitetystä lausumasta. Kertomuksessa todetaan, että asianmukaista huolellisuutta koskevaa menettelyä sovelletaan myös Frontexin toimiin, jotka perustuvat EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin EU:n asemaa koskeviin sopimuksiin [30], jotka koskevat operatiivista yhteistyötä rajaturvallisuuden alalla. Ottaen huomioon joidenkin Frontexin henkilöstön asemaa koskevien sopimusten nojalla mahdollisesti toteuttamien toimien luonteen oikeusasiamies katsoo, että olisi erittäin tärkeää, että perusoikeusvastaava arvioisi näiden toimien mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset ennen tuen antamista [31]. Tämän olisi täydennettävä komission arviota perusoikeustilanteesta kyseisessä EU:n ulkopuolisessa maassa [32]. Perusoikeusvalvojien suorittama lisäseuranta [33] voi tarjota elementtejä perusoikeusvastaavan säännöllisiin arviointeihin, jotka koskevat ihmisoikeuksiin kohdistuvia riskejä näiden toimien aikana.
22. Lisäksi perusoikeusvastaavan arvioista, jotka koskevat Frontexin toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia EU:n ulkopuolisissa maissa, esitetään yhteenveto perusoikeusvastaavan vuosikertomuksissa, jotka ovat julkisesti saatavilla, mutta kertomuksissa saatavilla olevat tiedot ovat rajalliset. Asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely ei myöskään ole julkisesti saatavilla, joten yleisö ei voi valvoa sen soveltamista. Tämä on ongelmallista. [34]
23. Lopuksi oikeusasiamies toteaa Frontexin toimista, jotka liittyvät sen yhteistyöhön sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotka eivät tarvitse perusoikeusvastaavan neuvoja (tapauskohtaiset toimet) [35], että perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman [36] mukaan nämä toimet olisi kuitenkin suunniteltava ottaen huomioon perusoikeusvastaavan neuvot (jos niitä on saatu). Tämä tarkoittaa, että perusoikeusvastaavan olisi tehtävä ennakkoarviointi ihmisoikeusvaikutuksista kunkin ad hoc -toimen osalta. Jos Frontex katsoo, että päätös pyytää perusoikeusvastaavalta tällaisia neuvoja on harkinnanvarainen, hyvän hallinnon periaatteet edellyttäisivät, että Frontex hyväksyy selkeät kriteerit siitä, miten se käyttää tätä harkintavaltaa, joten yleisölle on selvää, miksi Frontex ei ehkä ole pyytänyt perusoikeusvastaavaa tekemään tällaista arviointia tietystä toimesta.
24. Näin ollen perusoikeusvastaavan arviointeja voitaisiin parantaa, jotta ne olisivat paremmin due diligence -menettelyn mukaisia. Perusoikeusvastaavalla voi näin ollen olla vieläkin tärkeämpi rooli arvioitaessa Frontexin EU:n ulkopuolisille maille antaman tuen mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia, myös silloin, kun tähän liittyy valvontateknologian siirtoa ja sen vaikutuksia. Asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely olisi saatettava ajan tasalle ja julkaistava. Frontexin olisi vahvistettava sisäiset kriteerit, joiden mukaisesti perusoikeusvastaavaa pyydetään arvioimaan tapauskohtaisia toimiaan.
25. Edellä esitettyjen päätelmien perusteella oikeusasiamies tekee jäljempänä parannusehdotuksia.
Päätelmä
Oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.
Valituksen tekijöille ja Frontexille ilmoitetaan tästä päätöksestä.
Parannusehdotuksia
1) Perusoikeusvastaavan arvioiden Frontexin toiminnasta ja tuesta EU:n ulkopuolisissa maissa olisi aina perustuttava asianmukaista huolellisuutta koskevaan menettelyyn. Niiden olisi järjestelmällisesti tunnistettava Frontexin konkreettisten toimien ihmisoikeusvaikutukset henkilöihin, joihin ne mahdollisesti vaikuttavat. Perusoikeusvastaavan olisi harkittava asianmukaista huolellisuutta koskevassa menettelyssä esitetyn mallin käyttöä arviointiasiakirjojensa selkeyttämiseksi. Jos perusoikeusvastaava näitä arviointeja tehdessään kuulee paikallisia sidosryhmiä ja/tai ryhmiä, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, ja sisällyttää tällaisista kuulemisista saadut tiedot arviointiasiakirjoihin, kuuleminen olisi mainittava näissä asiakirjoissa.
2) Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn soveltamisalan olisi vastattava perusoikeusvastaavan vuoden 2022 vuosikertomuksessa esitettyä, jossa perusoikeusvastaava totesi, että menettelyä sovelletaan Frontexin toimintaan, joka perustuu EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin operatiivista yhteistyötä rajavalvonnassa koskeviin EU:n asemaa koskeviin sopimuksiin.
3) Asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely olisi julkaistava Frontexin verkkosivustolla. Perusoikeusvastaavan vuosikertomuksissa olisi oltava kattavammat yhteenvedot perusoikeusvastaavan lausunnoista, havainnoista ja arvioinneista, jotka on annettu Frontexin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tekemän yhteistyön ja niille antaman tuen yhteydessä.
4) Frontexin olisi laadittava EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tekemäänsä yhteistyöhön liittyviä Frontexin tilapäisiä toimia varten kriteerit sille, milloin perusoikeusvastaavalta olisi pyydettävä ennakkoneuvontaa. Jos Frontex toteuttaa valvontatekniikoiden ja niihin liittyvien valmiuksien siirtoja sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin, joiden ihmisoikeustilanne on huono tai joissa tapahtuu järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia, ihmisoikeusvaikutukset olisi aina arvioitava etukäteen. Tämä voitaisiin toteuttaa perusoikeusvastaavan arvioinneilla. Tällaisia toimia olisi seurattava jatkuvasti.
Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies
Strasbourgissa 8.12.2023
[1] Kantelun oikeusasiamiehelle tekivät yhdessä Privacy International, Access Now, Border Violence Monitoring Network, Homo Digitalis, International Federation for Human Rights ja Sea-Watch.
[2] Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 2019/1896 74 artikla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32019R1896
[3] https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/schengen-borders-and-visa/effective-management-external-borders_en
[4] Asetuksen 2019/1896 75 artikla
[5] https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/schengen-borders-and-visa/border-crossing/eurosur_en
[6] https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/africa-frontex-intelligence-community-meets-in-senegal-sRP1tC
[7] https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/frontex-opens-risk-analysis-cell-in-nouakchott-ZcNIBL
[8] https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/frontex-helps-train-libyan-coast-guard-zxRCnE
[9] Asetuksen (EU) N:o 1869/2019 73 artiklan 4 kohta. Ks. https://frontex.europa.eu/we-build/other-partners-and-projects/non-eu-countries/
[10] https://prd.frontex.europa.eu/?form-fields%5Bsearch%5D&form-fields%5Bdate-from%5D&form-fields%5Bdate-to%5D&form-fields%5Bdocument-category%5D%5B0%5D=292&form-fields%5Boffset%5D=0&form-fields%5Bform-post-id%5D=N2QwYTQ2MWhMWQxNzhhYWM0NmQ5NkNkNmViMjgyMjZNVFk0T0E9PTMxNDk4NjUyMDViODVjNDI3NmVzdhOWYwOJmZGIYj4M2JhYMNmUj2MczTAxN; form-fields%5Bmodule-post-id%5D=ZmRlYTk1NjkwOWFiYWNmMGZiMGU0ZDRhMTk4MDNmMTBNemt3TVE9PTY4NTE4ODMzMmU5MTIxYWZhY2RkYmE5YTI2N2E1NzZjOTc0NmUyMTAwODM2MzE5MzA1
[11] https://www.eeas.europa.eu/eucap-sahel-niger/eucap-sahel-niger-european-union-capacity-building-civilian-mission_und_en
[12] https://www.ombudsman.europa.eu/en/opening-summary/en/161487
[13] https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/correspondence/en/177527
[14] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artikla: ”EU:n perusarvoja ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen”; SEU:n 3 artikla: ”EU:n on suhteissaan muuhun maailmaan myötävaikutettava ”ihmisoikeuksien suojeluun”; SEU:n 21 artiklan 1 kohta: EU:n ulkoista toimintaa ohjaaviin periaatteisiin kuuluvat ”ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen”; SEU:n 21 artiklan 3 kohta: EU:n velvollisuutena on kunnioittaa tätä periaatetta muiden politiikkojensa kuin ulkoisten toimiensa ulkoisten näkökohtien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa; ja EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 205 artikla: EU:n kansainvälisissä toimissa on noudatettava SEU:n 21 artiklassa vahvistettuja periaatteita.
[15] Asetuksen (EU) N:o 1896/2019 10, 71 ja 73 artiklassa säädetään Frontexin yhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (koulutus, rajaturvallisuusryhmien operatiivinen lähettäminen) perusoikeuksia noudattaen. Perusoikeusvastaavan olisi annettava lausuntoja Frontexin avustushankkeista EU:n ulkopuolisissa maissa ja työjärjestelyistä (asetuksen (EU) N:o 1869/2019 109 artikla).
[16] Sea-Watch, ns. Libyan rannikkovartiosto ampui laukauksia hädässä olevaan maahanmuuttajaveneeseen (5. heinäkuuta 2021), https://seawatch.org/en/libyan_coast_guard_shots_fired; Benjamin Bathke, When helping hurts – Libyan kiistanalainen rannikkovartiosto, Euroopan kumppani muuttoliikkeen pysäyttämisessä (InfoMigrants, 24. heinäkuuta 2019),
https://www.infomigrants.net/en/post/18196/when-helping-hurts-libya-s-controversial-coast-guardeurope-
s-go-to-partner-to-stem-migration; Sally Hayden, Calls for inquiry after migrants captured-bylibyan-coast-guard-shot-dead-1.4317019; Amnesty International, Libya 2020, https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-northafrica/libya/report-libya
[17] Libyaa käsittelevän riippumattoman selvitysvaltuuskunnan raportti (A/HRC/50/63, 27. kesäkuuta 2022), 75 kohta.
[18] https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/Countries/LY/LibyaMigrationReport.pdf
[19] Frontex luokitteli vastauksensa luottamukselliseksi, minkä vuoksi oikeusasiamies ei voinut jakaa sitä kantelijoiden kanssa eikä julkaista sitä.
[20] Ks. tämän päätöksen 3 kohta.
[21] Frontex luokitteli kaikki nämä asiakirjat luottamuksellisiksi.
[22] Ks. oikeusasiamiehen päätös asiassa 1904/2021/MHZ, 25 kohta, osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/de/decision/en/163491.
[23] Tuki tarkoittaa esimerkiksi koulutusta, neuvontapalveluja, valmiuksien ja instituutioiden kehittämistä ja muita teknisen yhteistyön muotoja EU:n ulkopuolisten maiden raja- ja muuttoliikeviranomaisten operatiivisten valmiuksien parantamiseksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden yhteydessä sekä operatiivista apua strategisessa tai taktisessa suunnittelussa.
[24] Euroopan parlamentti antoi samanlaisen suosituksen. Se totesi, että jokaiseen EU:n kehitysapua koskevaan ihmisoikeusarviointiin olisi sisällyttävä valvontamenettelyn mahdollista väärinkäyttöä koskeva seurantamenettely https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0244_EN.html ,, 97 kohta.
[25] Euroopan unionin perusoikeuskirja ja asiaa koskeva kansainvälinen oikeus, mukaan lukien pakolaisten oikeusasemaa koskeva vuoden 1951 yleissopimus, sen vuoden 1967 pöytäkirja, YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista ja kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyvät velvoitteet, erityisesti palauttamiskiellon periaate (asetuksen 2019/1869 80 artikla).
[26] Ks. tämän päätöksen 3 kohta.
[27] Frontex luokitteli asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn luottamukselliseksi.
[28] Euroopan oikeusasiamiehen päätös asiassa 1409/2014/MHZ, 25 kohta: https://www.ombudsman.europa.eu/nl/decision/en/64308
Lisätietoja henkilöstöhallinnon vaikutustenarvioinneissa käytetyistä menetelmistä on osoitteessa
1)”Euroopan komission suuntaviivat ihmisoikeusvaikutusten analysoinnista kauppaan liittyvien poliittisten aloitteiden vaikutustenarvioinneissa” osoitteessa https://circabc.europa.eu/ui/group/7fc51410-46a1-4871-8979-20cce8df0896/library/991d8e1d-dbaa-49d6-8582-bb3aab2cab48/details;
2) Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Operational Guidelines on taking account of Fundamental Rights in Commission’s Impact Assessments” osoitteessa https://commission.europa.eu/system/files/2017-09/opperational-guidance-fundamental-rights-in-impact-assessments_en.pdf
[29] Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn tavoitteena on tunnistaa ja arvioida perusoikeusvastaavan toimesta ”riskit siitä, että Frontex osallistuu mahdollisiin perusoikeusloukkauksiin tehdessään yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa”. Toimintasuunnitelman toimessa 68 todetaan seuraavaa: ”Otetaan vuoden 2022 puoliväliin mennessä käyttöön perusoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoitemenettely, jolla arvioidaan kolmansien maiden yhdennetyn rajaturvallisuuden ja turvapaikkaviranomaisten perusoikeusrekistereitä ennen työjärjestelyjen tekemistä.”
[30] Asetuksen (EU) 2019/1896 73 ja 76 artiklan mukaisesti asemaa koskevat sopimukset ovat sopimuksia, jotka on tehtävä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jos Frontexin pysyviä joukkoja ja yhteisiä operaatioita lähetetään EU:n ulkopuoliseen maahan ,iin, jossa ryhmien jäsenet käyttävät toimeenpanovaltaa. Frontexin henkilöstö voi esimerkiksi tukea EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten henkilöstöä rajatarkastusten suorittamisessa rajanylityspaikoilla ja luvattoman maahantulon estämisessä. Euroopan komissio käynnistää ja neuvottelee asemaa koskevat sopimukset EU:n neuvoston luvalla ja Euroopan parlamentin suostumuksella. Kyseessä ovat kansainväliset sopimukset, jotka EU on tehnyt EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.
[31] Asetuksen (EU) 2019/1896 73 artiklan 1 kohta: ”(...) virasto noudattaa unionin oikeutta (...) myös silloin, kun kolmansien maiden kanssa tehdään yhteistyötä kyseisten kolmansien maiden alueella”. EU on tähän mennessä neuvotellut asemaa koskevat sopimukset Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian tasavallan ja Serbian kanssa. https://www.consilium.europa.eu/en/infographics/border-management-agreements-third-countryries/
[32] Asetuksen 2019/1896 johdanto-osan 88 kappale.
[33] Asetuksen 2019/1896 110 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
[34] YK:n erityisraportoija, joka käsittelee oikeutta ruokaan, viittaa raportissaan ”Guiding principles on human rights impact assessments of trade and investment agreements” neljään vähimmäisedellytykseen, jotka ihmisoikeusvaikutusten arviointiprosessin on täytettävä: avoimuus, osallistava osallistuminen, asiantuntemus ja riippumattomuus. (https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/HRBodies/HRCouncil/RegularSession/Session19/A-HRC-19-59-Add5_en.pdf)
[35] Asetuksen 2019/1896 109 artiklan 2 kohdan f alakohta ; 46 artiklan 4 ja 5 kohta
[36] https://prd.frontex.europa.eu/document/management-board-decision-61-2021-adopting-the-fundamental-rights-action-plan-for-the-implementation-of-the-fundamental-rights-strategy/ (toimi 69)