Strasbourg, 22. heinäkuuta 2003

Hyvä X

KILPAILUKYKY

Kesäkuussa 2002 kantelija kanteli oikeusasiamiehelle suhteistaan Euroopan komission yksiköihin, jotka vastasivat koulun jälkeisestä lastenhoitopalvelusta nimeltä Garderie.

Kantelijan mukaan hänen lapsensa kävi koulun jälkeisessä lastenhoitolaitoksessa (jäljempänä ”Garderie”), jota hallinnoi Euroopan komissio. Kantelija kirjasi lapsensa Garderien saksankieliseen ryhmään. Viikkoa ennen kuin hänen lapsensa alkoi käydä Garderiessa, kantelija vieraili paikassa. Vierailun aikana hän sai tietää, että hänen lapsensa oli sijoitettu ranskankieliseen ryhmään. Kantelijan mukaan hänelle ei ilmoitettu kieliryhmän muutoksesta.

Kantelija huomautti, että yksi säännöissä mainituista maahanpääsyn edellytyksistä oli se, että lapsen olisi voitava ilmaista itseään äidinkielellään. Kantelija otti yhteyttä lastentarhan johtajaan, joka kertoi hänelle, että ryhmästä, johon hänen lapsensa sijoitettaisiin, vastaava lastenhoitaja puhui saksaa. Päällikön mukaan, kun otetaan huomioon lastenhoitotyöntekijän kokemus, ryhmän perustamiskriteerit olivat "enfants nouveaux à la Garderie" ja "enfants dont le comportement serait problematique". Keskustelujen jälkeen kantelijan lapsi siirrettiin portugalinkieliseen ryhmään.

Myöhemmin kantelija sai tietää, että toinen lapsi oli päästetty saksankieliseen ryhmään. Kantelijan mukaan hän ei saanut Garderielta vastausta kysymykseensä siitä, miksi hänen lastaan ei ollut hyväksytty ryhmään. Koska kieliongelma oli osittain ratkaistu, kantelija katsoi asian päättyneen.

Yksikönpäällikkö viittasi kuitenkin myöhemmässä vaiheessa mahdollisuuteen karkottaa lapsensa Garderiesta. Kantelijan mukaan kyse oli hänen lastaan koskevasta syrjinnästä. Lisäksi yksikönpäällikkö pyysi kaikkia lastenhoitoalan työntekijöitä, jotka ovat yhteydessä valituksen tekijän lapseen, ilmoittamaan raporteista aina, kun lapsen kanssa tapahtuu välikohtaus.

Kantelija esitti yksityiskohtaisen selvityksen useista lastenhoitotyöntekijöiden ja hänen lapsensa välisistä tapauksista. Kantelija liitti kanteluunsa jäljennökset kahdesta kuitista, jotka oli päivätty Garderie'n päällikölle osoitetusta kirjatusta kirjeestä 27.9.2000 ja 18.1.2001. Hänen mukaansa hän ei ole saanut vastauksia kirjeenvaihtoonsa.

Kantelija viittasi myös tapaamiseen "sosiaaliset infrastruktuurit" -yksikön päällikön kanssa.

Edellä esitetyn perusteella kantelija väittää, että Euroopan komissio ei ole korjannut Garderie-hallituksen hallinnollista epäkohtaa, joka muodostuu seuraavista seikoista:

1. Garderieen sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättäminen
2. Puutteellinen avoimuus Garderiessa esiintyvien ongelmien käsittelyssä.
3. Syrjintä ja vallan väärinkäyttö.

Kantelija väittää, että Garderiea koskevia sääntöjä olisi sovellettava ja että vallan väärinkäyttö olisi lopetettava.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komission lausunto sisältää asiakirjoja, joiden paljastaminen loukkaisi kolmannen osapuolen oikeutta yksityisyyteen. Oikeusasiamies päätti näin ollen Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanosäännösten 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että kantelu olisi luokiteltava luottamukselliseksi.

Lausunnossaan komissio selittää, että lastentarhan hallinnoinnista vastaavat Euroopan komission "sosiaalinen infrastruktuuri" -yksikön virkamiehet, ADMIN/L4 ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti palvelukseen otetut työntekijät.

Kantelijan lapsi kävi Garderiessa (3–6-vuotiaille lapsille). Komission mukaan lapsella on alusta lähtien ollut vaikeuksia integroitua eri ryhmiin ja hän on kieltäytynyt hyväksymästä lastenhoitotyöntekijöiden auktoriteettia ja käyttäytynyt usein hysteerisesti.

Komission mukaan maahanpääsyä koskevien sääntöjen 2 artiklan 2.2 kohta "Aika" sisältää lasten maahanpääsyä koskevan yleisen sääntelykehyksen (puhtaus ja suullinen ilmaisu). Lastentarhaan voidaan ottaa vähintään 3-vuotiaita lapsia edellyttäen, että he ovat käymäläkoulutettuja ja että he ilmaisevat itseään selkeästi äidinkielellään. Toisin kuin kantelija väittää, näissä säännöissä ei ole määräyksiä siitä, miten lapsen sijoittaminen eri rakenteisiin käytännössä järjestetään. Tämä tehtävä on jätetty Garderien johdolle. Garderiessa lapset sijoitetaan ryhmiin, joita johtavat monissa tapauksissa monikieliset lastenhoitotyöntekijät. Ensimmäisen maahanpääsyn yhteydessä kantelija oli täyttänyt maahanpääsylomakkeen, josta ilmeni lapsen puhumat kielet.

Väitteestä, jonka mukaan ryhmäorganisaatioon ei puututa, komissio toteaa, että kunkin lukuvuoden alussa lastentarhan johto sijoittaa lapset eri ryhmiin eri muuttujien, kuten turvallisuuden, ryhmän koon, lapsen iän, puhuttujen kielten tai Eurooppa-koulua kohtaan tunnettujen mieltymysten, mukaan ja kunnioittaen mahdollisuuksien mukaan vanhempien toiveita.

Johtokunta päättää ryhmien lopullisesta kokoonpanosta keskeisessä asemassa olevien lastenhoitotyöntekijöiden ehdotuksen perusteella. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös yksikön tarpeet ja olemassa olevien henkilöresurssien asianmukainen käyttö.

Komission mukaan johto lähettää maahanpääsypyynnön esittämisen jälkeen vanhemmille kirjallisen ilmoituksen, jossa mainitaan ryhmä, johon lapsi on sijoitettu. Tämä koski myös kantelijaa.

Useiden kokousten ja kantelijan esittämän pyynnön seurauksena johto päätti sijoittaa kantelijan lapsen portugalinkieliseen ryhmään iltapäivisin. Toisin kuin kantelija väitti, johto ja kantelija olivat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa. Hänen toiveensa otettiin huomioon.

Mitä tulee väitettyyn syrjintään, lastentarhan johto ilmoitti kantelijalle, että olisi toteutettava toimenpiteitä maahanpääsyä koskevien sääntöjen 13 artiklan soveltamisen välttämiseksi lapsen vaikean käyttäytymisen vuoksi. Sosiaalisten infrastruktuurien yksikönpäällikön kanssa pidetyssä kokouksessa ja lastentarhasta vastaavan henkilön läsnä ollessa huomautettiin kuitenkin, että johto ei ollut koskaan toteuttanut 13 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, koska kaikissa aiemmissa vastaavissa tapauksissa oli löydetty ratkaisu. Kantelijaa kehotettiin ottamaan yhteyttä avustaviin yksiköihin optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Hänen lastaan ei uhkailtu, peloteltu eikä syrjitty. Päinvastoin korostettiin, että johdon tavoitteena oli taata lapsen hyvinvointi.

Komission mukaan kertomusten laatiminen on yleinen käytäntö, jonka avulla yksikön henkilöstö voi ilmoittaa välittömästi ja kirjallisesti hierarkialle kaikista tapauksista, joita on saattanut syntyä, kun lapset on jätetty toimielimen huostaan.

Komissio otti kantaa valituksessa mainittuihin tapauksiin ja tapaamiseen "sosiaaliset infrastruktuurit" -yksikön päällikön kanssa. Lisäksi komissio viittasi kahteen muuhun tapaukseen.

Komission mukaan Garderien henkilöstö oli täyttänyt velvollisuutensa kantelijaa ja hänen lastaan kohtaan. Komissio mainitsi, että sen yksiköt jatkaisivat pyrkimyksiään löytää ratkaisu ongelmaan kantelijan edun ja lapsen hyvinvoinnin vuoksi.

Kantelijan huomautukset

Kantelija piti alkuperäisen valituksensa voimassa ja esitti uuden väitteen, jonka mukaan hänen lapsensa perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia oli loukattu, viitaten lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.

Kantelijan mukaan Garderie’n johto jätti järjestelmällisesti vastaamatta hänen kirjeenvaihtoonsa.

Kantelija huomautti, että johto oli luonut salaisen tiedoston hänen lapsestaan ilmoittamatta siitä hänelle. Kantelija sai tiedon tästä asiakirja-aineistosta vain vahingossa.

Hänen lapsensa koulutus ja hänen ongelmansa liittyvät lapsen yksityisyyteen, jota olisi kunnioitettava. Kantelija viittaa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 16 artiklaan (1):

"Mitään lasta ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti loukata hänen yksityisyyttään, perhettään, kotiaan tai kirjeenvaihtoaan eikä hänen kunniaansa ja mainettaan saa laittomasti loukata."

Kantelijan mukaan hänelle ei ilmoitettu, että lapsi oli usein käyttäytynyt hysteerisesti sen jälkeen, kun hänen lapsensa saapui Garderieen. Johto näytti leimanneen lapsen ja tehneen oman "diagnoosin".

Kantelija väittää, että hänen lastaan koskeva päätös tehtiin ilmoittamatta siitä hänelle tai selittämättä hänelle. Hän kiistää myös väitteen, jonka mukaan johto olisi tavannut hänet välttääkseen asetuksen 13 artiklan soveltamisen. Kantelijan mukaan komission lausunnon kohdassa III ei mainita mitään. b) vastaa todellisuutta.

Kantelija piti anteeksiantamattomana, että lapsesta laaditaan kertomuksia ilmoittamatta siitä vanhemmille. Kantelija esitti huomautuksissaan yksityiskohtaisen selvityksen alkuperäisessä kantelussaan mainituista tapauksista.

Kantelija viittasi myös tietosuojadirektiivin 95/46/EY (2) henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin. Kantelijan mukaan vaikutti siltä, että komissio ei ollut tutkinut asiaa Garderiessa sattuneita tapahtumia koskevien yksittäisten raporttien osalta.

PÄÄTÖS

1 Alustavat huomautukset

1.1 Oikeusasiamies päätti Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanosäännösten 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että kantelu olisi luokiteltava luottamukselliseksi sillä perusteella, että komission lausunto sisältää asiakirjoja, joiden paljastaminen loukkaisi kolmannen osapuolen oikeutta yksityisyyteen.

1.2 Kantelija esitti huomautuksissaan uusia väitteitä, joiden mukaan hänen lapsensa oikeutta yksityisyyteen on loukattu ja tietosuojadirektiivin 95/46/EY säännöksiä ei ole noudatettu vaaratilanteita koskevien ilmoitusten osalta. Nämä väitteet eivät kuulu alkuperäisen kantelun soveltamisalaan, ja oikeusasiamies katsoo, että alkuperäistä kantelua koskevaa päätöstä ei olisi asianmukaista lykätä näiden uusien väitteiden käsittelemiseksi tämän tutkimuksen yhteydessä. Kantelijalla on mahdollisuus tehdä uusi kantelu oikeusasiamiehelle. Tässä päätöksessä käsitellään näin ollen ainoastaan väitettyä sääntöjen noudattamatta jättämistä, avoimuuden puutetta, syrjintää ja vallan väärinkäyttöä.

2 Garderieta koskevien sääntöjen väitetty noudattamatta jättäminen

2.1 Kantelija väittää, että Euroopan komissio ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin korjatakseen sen, että Garderie-yhtiön johto ei ole noudattanut velvoitteitaan kantelijaa ja hänen lastaan kohtaan. Hänen mukaansa johto ei ole noudattanut lapsen alkuperäistä merkitsemistä Garderieen koskevia maahanpääsysääntöjä, koska lapsi on sijoitettu ranskankieliseen ryhmään vastoin kantelijan esittämää hakemuslomaketta ja ottamatta huomioon sitä, että lapsi puhui äidinkielenään saksaa.

2.2 Komission mukaan maahanpääsyä koskevissa säännöissä ei ole säännöksiä siitä, miten lapsen sijoittaminen eri rakenteisiin käytännössä järjestetään. Tämä on jätetty Garderie'n johtoon. Garderiessa lapset sijoitetaan luokkiin, joita johtavat monissa tapauksissa monikieliset lastenhoitotyöntekijät. Lapset sijoitetaan eri ryhmiin eri parametrien, kuten turvallisuuden, ryhmän koon tai lapsen iän, puhuttujen kielten tai Eurooppa-kouluun liittyvien mieltymysten mukaan ja niin pitkälti kuin mahdollista vanhempien toiveiden mukaan.

2.3 Johtokunta päättää ryhmien lopullisesta kokoonpanosta keskeisessä asemassa olevien lastenhoitotyöntekijöiden ehdotuksesta. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös yksikön tarpeet ja olemassa olevien henkilöresurssien asianmukainen käyttö. Esitettyään maahanpääsypyynnön johto lähettää vanhemmille kirjallisen viestin, jossa mainitaan ryhmä, johon lapsi on sijoitettu. Tämä koski myös kantelijaa.

2.4 Oikeusasiamies toteaa, että maahanpääsyä koskevien sääntöjen 2 artiklan 2.2 kohdan toisen alakohdan "Ikä" mukaan lastentarhaan voidaan ottaa yli 3-vuotiaita lapsia edellyttäen, että he ovat käymäläkoulutettuja ja että he ilmaisevat itseään selkeästi äidinkielellään. Tämä säännös sisältää maahanpääsyn perusedellytykset. Vaikuttaa siltä, että säännöissä ei anneta vanhemmille mahdollisuutta valita lapselleen tiettyä kieliryhmää Garderiessa. Oikeusasiamies toteaa, että tässä asiassa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

2.5 Edellä esitettyjen hallinnollisten epäkohtien puuttumista koskevien havaintojen perusteella vaikuttaa tarpeettomalta tutkia kantelijan väitettä, jonka mukaan Garderie-järjestelmää koskevia sääntöjä olisi sovellettava.

3 Väitetty avoimuuden puute Garderiessa ilmenneiden ongelmien käsittelyssä

3.1 Kantelija väittää, että Garderiessa ilmenneiden ongelmien käsittely ei ole avointa. Hän väittää, ettei hän ole saanut vastauksia kirjeenvaihtoonsa ja että hän on liittänyt mukaan jäljennökset kahdesta kuitista, jotka on päivätty 27.9.2000 ja 18.1.2001 päivätyistä kirjatuista kirjeistä, jotka on osoitettu Garderie’n päällikölle.

3.2 Komission mukaan Garderie-hallituksen ja kantelijan välillä oli säännöllisiä yhteyksiä.

3.3 Oikeusasiamies toteaa, että komissio ei ole kiistänyt kantelijan väitettä, jonka mukaan hän ei ole saanut vastausta 27. syyskuuta 2000 ja 18. tammikuuta 2001 lähettämiinsä kahteen kirjattuun kirjeeseen, eikä se ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen korjatakseen tämän puutteen. Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että toimielin vastaa kansalaisten kirjeisiin. Tässä tapauksessa komissio ei varmistanut vastausta kantelijan kirjattuihin kirjeisiin. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta, ja jäljempänä esitetään kriittinen huomautus.

4 Väitetty syrjintä ja vallan väärinkäyttö

4.1 Kantelija vetoaa syrjintään. Hän väittää, että viittaus hänen lapsensa mahdolliseen karkottamiseen Garderiesta oli syrjintää.

4.2 Komission mukaan lastentarhan johto ilmoitti kantelijalle, että olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla vältetään maahanpääsyä koskevien sääntöjen 13 artiklan soveltaminen lapsen vaikeasta käyttäytymisestä johtuvan lapsen irtisanomisen osalta. Hänen lastaan ei uhkailtu, peloteltu eikä syrjitty. Päinvastoin korostettiin, että johdon tavoitteena oli taata lapsen hyvinvointi.

4.3 Oikeusasiamies toteaa, että maahanpääsyä koskevissa säännöissä määrätään mahdollisuudesta karkottaa lapsi ja että komissio on antanut kohtuullisen selvityksen lastentarhan johdon toimista. Oikeusasiamies ei näin ollen löydä mitään näyttöä hallinnollisesta epäkohdasta asian tämän näkökohdan osalta.

4.4 Kantelija vetoaa myös vallan väärinkäyttöön. Kantelijan mukaan yksikönpäällikkö pyysi kaikkia lastenhoitotyöntekijöitä, jotka olivat yhteydessä hänen lapseensa, ilmoittamaan raporteista aina, kun tapahtuisi välikohtaus. Kantelijan mukaan kyseessä on vallan väärinkäyttö.

4.5 Komission mukaan kertomusten laatiminen on yleinen käytäntö, jonka avulla yksikön henkilöstö voi ilmoittaa välittömästi ja kirjallisesti hierarkialle kaikista tapauksista, joita on saattanut syntyä, kun lapset on jätetty toimielimen huostaan.

4.6 Oikeusasiamies toteaa, että asianmukaisen kirjanpidon ylläpitäminen on hyvän hallinnon periaate, joka auttaa varmistamaan sekä tehokkuuden että vastuuvelvollisuuden. Oikeusasiamies katsoo, että komissio on esittänyt kohtuullisen selityksen sisäisten kertomusten laatimiselle tässä tapauksessa. Tässä tutkimuksessa ei ole myöskään ilmennyt mitään näyttöä siitä, että kyseisiä raportteja olisi käytetty väärin. Oikeusasiamies ei näin ollen löydä mitään näyttöä hallinnollisesta epäkohdasta asian tämän näkökohdan osalta.

4.7 Edellä esitettyjen hallinnollista epäkohtaa koskevien havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että kantelijan väite, jonka mukaan vallan väärinkäyttö olisi lopetettava, ei tule esiin.

Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:

Komissio ei ole kiistänyt kantelijan väitettä, jonka mukaan hän ei saanut vastausta kahteen kirjattuun kirjeeseen, jotka hän lähetti 27 päivänä syyskuuta 2000 ja 18 päivänä tammikuuta 2001, eikä se ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen korjatakseen tämän puutteen. Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että toimielin vastaa kansalaisten kirjeisiin. Tässä tapauksessa komissio ei varmistanut vastausta kantelijan kirjattuihin kirjeisiin. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

Koska tämä asian näkökohta koskee menettelyjä, jotka liittyvät tiettyihin menneisyyden tapahtumiin, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Yleissopimus lapsen oikeuksista, G.A. res. 44/25, Annex, 44 U.N. GAOR Supp. (nro 49) at 167, YK Doc. A/44/49 (1989), tuli voimaan 2. syyskuuta 1990.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, ,, 23.11.1995, s. 31–50).