Kantelun tausta

1. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia lähetetään eri puolille maailmaa tukemaan demokratiaa EU:n perusperiaatteiden mukaisesti[1].

2. Vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelo on sähköinen järjestelmä, jossa vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvat tarkkailijaehdokkaat ja ydinryhmän jäsenet voivat osallistua vaalitarkkailuvaltuuskuntiin. Tarkkailijan virkaan voivat osallistua EU:n kansalaiset sekä Kanadan, Sveitsin ja Norjan kansalaiset EU:n näiden maiden kanssa tekemien järjestelyjen mukaisesti. Ydintiimin tehtävät ovat avoinna vain EU:n kansalaisille.

3. Valituksen tekijä, joka on Sveitsin ja Puolan kansalainen, ilmoitti vuoden 2022 alussa vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa Sveitsin kansalaisuuden hakeakseen tarkkailijan paikkaa.

4. Tämän jälkeen hän halusi hakea ydintiimiin Puolan kansalaisuuden perusteella. Hän kirjoitti Euroopan komissiolle ja pyysi, että hänen ilmoittamansa kansalaisuus muutettaisiin Puolan kansalaisuudeksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa.

5. Vuoden 2021 lopulla ROM-luettelossa tapahtui kuitenkin muutos. Muutoksen jälkeen ilmoitettua kansalaisuutta ei ollut enää mahdollista muuttaa vuodella.

6. Näin ollen komissio vastasi kantelijalle, että hänen ei ollut mahdollista muuttaa tuolloin vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa ilmoittamaansa kansalaisuutta.

7. Tyytymättömänä tähän vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen heinäkuussa 2022.

Tiedustelu

8. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja pyysi komissiota selventämään, miksi sääntöjä oli muutettu ja oliko se tarkastellut sääntöjen mahdollisia vaikutuksia ja avoimuutta.

9. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission vastauksen edellä mainittuihin kysymyksiin ja sen jälkeen kantelijoiden huomautukset vastauksena komission vastaukseen.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

10. Kantelija väitti, että vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelon muutos tehtiin ilman asianmukaista oikeusperustaa ja että se oli syrjivä eri kansallisuuksia edustavia ehdokkaita kohtaan.

11. Kantelija oli myös huolissaan siitä, että vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelon muuttaminen rajoittaisi hänen mahdollisuuksiaan osallistua vaalitarkkailu- ja demokratiatuen (EODS) järjestämään koulutukseen[2].

12. Lisäksi hän väitti, että hakijoille ei ilmoitettu vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelon muuttamisesta käyttöoppaan avulla.

13. Komissio totesi, että aiemmin ehdokkaat, joilla on kaksoiskansalaisuus, voivat hakea tarkkailijan paikkaa jommankumman kansallisuutensa kautta. Kansalliset yhteyspisteet[3] olivat kuitenkin ilmaisseet huolensa siitä, että hakijat, joilla on kaksoiskansalaisuus, saivat epäoikeudenmukaista etua verrattuna hakijoihin, joilla on vain yksi kansalaisuus. Tämä johtuu siitä, että yhteyspisteet nimittävät yhtä monta ehdokasta tarkkailijan ja ydinryhmän tehtäviin komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon edustajien lopullista valintaa varten. Näin ollen hakijoilla, joilla on kaksi eri kansalaisuutta, oli paremmat mahdollisuudet tulla valituksi esivalinnassa useamman kuin yhden yhteyspisteen toimesta.

14. Kun komissio vaati hakijoita valitsemaan yhden kansalaisuuden yhden kalenterivuoden ajaksi, se pyrki varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja maantieteellisen tasapainon.

15. Komissio myönsi kuitenkin, että se ei ehkä ole ottanut täysimääräisesti huomioon uusien sääntöjen vaikutusta sellaisten hakijoiden erityistilanteeseen, joilla on sekä EU:n että EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus ja jotka haluavat hakea ydinryhmän tehtäviin.

16. Komissio sitoutui toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tämän valvonnan korjaamiseksi. Se totesi, että hakijat, joilla on sekä EU:n että EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus, voisivat hakea ydinryhmän tehtäviin EU:n kansalaisuuden perusteella riippumatta siitä, minkä maan he olivat vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa nimenneet ensisijaiseksi ryhmäksi.

17. Komissio totesi myös, että vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelon muutos toimitettiin kansallisille yhteyspisteille ja ehdokkaille sähköpostitse. Se totesi, että kansallisten yhteyspisteiden tehtävänä on tiedottaa hakijoille kelpoisuussäännöistä.

18. Komissio sitoutui kuitenkin sisällyttämään käyttäjän käsikirjaan tietoja mahdollisuudesta muuttaa ilmoitettua kansalaisuutta vain kerran vuodessa.

19. Tutkimuksen yhteydessä kantelija vahvisti, että muutoksen jälkeen hän pystyi hakemaan ydintiimin tehtävää Puolan kansalaisuuden perusteella.

20. Hän toi kuitenkin esiin huolensa oikeusperustasta, jonka nojalla hakijat, joilla on kaksoiskansalaisuus, velvoitetaan valitsemaan vain yksi kansalaisuus hakiessaan tarkkailijan paikkaa. Hän ilmaisi myös epäilyksensä sen yhden vuoden ajanjakson oikeasuhteisuudesta, jonka aikana ilmoitettu kansalaisuus on voimassa vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa.

Oikeusasiamiehen arviointi

21. Oikeusasiamies on tyytyväinen komission yhteistyöhön perustuvaan lähestymistapaan ja siihen, että se käsitteli kantelijan esille ottamaa kysymystä nopeasti. Oikeusasiamies katsoo, että kantelu on ratkaistu.

22. Oikeusasiamies katsoo myös, että tässä tapauksessa nousee esiin laajempi kysymys siitä, miten komissio varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien ehdokkaisiin sovellettavien kelpoisuusperusteiden avoimuuden.

23. EU:n toimielimillä ja elimillä on laaja harkintavalta määriteltäessä vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien tarkkailijoiden ja ydinryhmän jäsenten valintaperusteita ja -menettelyä. Oikeusasiamies kyseenalaistaisi tällaiset perusteet vain silloin, kun on viitteitä ilmeisestä virheestä.

24. EU:n toimielinten ja elinten on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta.[4] Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei saa kohdella eri tavalla eikä erilaisia tilanteita saa kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella. Tarkkailijoita valitessaan komissio kohtelee samalla tavalla hakijoita, joilla on yksi kansalaisuus, ja hakijoita, joilla on useampi kuin yksi kansalaisuus. Komissio ilmoitti kuitenkin, että sen tavoitteena on varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja maantieteellinen tasapaino vastauksena kansallisten yhteyspisteiden esittämiin odotuksiin. Tämä komission tavoittelemaa päämäärää koskeva perustelu vaikuttaa perustellulta ja järkevältä ja siten objektiivisesti perustellulta.

25. Lisäksi yhden vuoden ajanjakso, jonka aikana vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa ilmoitettua ensisijaista kansalaisuutta ei voida muuttaa, ei vaikuta ilmeisen suhteettomalta. Ehdokkaat, joilla on kaksoiskansalaisuus EU:ssa ja kaksoiskansalaisuus EU:ssa ja EU:n ulkopuolella, voivat hakea vaalitarkkailuvaltuuskunnissa eri tehtäviin, kuten ehdokkaat, joilla on vain yksi kansalaisuus. Vaikuttaa myös siltä, että hakijoilta, joilla on kaksoiskansalaisuus ja jotka vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa ilmoittavat ensisijaiseksi kansalaisuudekseen EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuuden, ei tällä hetkellä suljeta pois mahdollisuutta valita EU:n kansalaisuus hakiessaan tiimin ydintehtäviä.

26. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on päivittänyt käsikirjaa sisällyttämällä vaalitarkkailuvaltuuskuntien luetteloon tietoja kaksoiskansalaisuutta koskevista säännöistä[5].

27. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että komission olisi varmistettava, että kantelijan tilannetta vastaavassa tilanteessa olevilla ehdokkailla on yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä EODS:n järjestämästä koulutuksesta, koska tällainen koulutus voi myöhemmin vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa tulla valituksi vaalitarkkailuvaltuuskuntiin.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän[6]:

Euroopan komissio on ratkaissut kantelun muuttamalla vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelon vaatimuksia ja parantamalla kansalaisuutta koskevista vaatimuksista saatavilla olevia tietoja.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Tina Nilsson
Asiankäsittely-yksikön päällikkö

Strasbourg, 4. huhtikuuta 2023

[1] Ks. https://wikis.ec.europa.eu/display/ExactExternalWiki/EOM+-+Election+Observation+Missions.

[2] EODS on Euroopan komission rahoittama EU:n vaalitarkkailutoiminnan valmiuksien kehittämishanke. Ks. https://www.eods.eu/.

[3] Kansalliset yhteyspisteet ovat EU:n jäsenvaltioiden sekä sellaisten EU:n ulkopuolisten valtioiden edustajia, jotka voivat

osallistua EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin.

[4] Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artikla.

[5] Kuten käy ilmi ”EOM Roster Candidate User Manual” -julkaisun helmikuun 2023 versiosta https://wikis.ec.europa.eu/display/ExactExternalWiki/Candidate+User+Manual+-+EOM (ks. s. 9).

[6] Kantelu on käsitelty delegoidussa menettelyssä täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen mukaisesti.