- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös asiassa 1481/2019/MH siitä, miten Euroopan komissio käsitteli Alankomaita vastaan tehtyä rikkomuskannetta, joka koski mahdollisesti vaarallisten sytyttimien tuontia
Päätös
Kanteluasia 1481/2019/MH - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 04 syyskuuta 2019 - Päätökset, pvm Perjantaina | 06 maaliskuuta 2020 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) - Maa Ranska
Asia koski aikaa, jonka Euroopan komissio käytti käsitelläkseen sytyttimien valmistajan kantelun, jonka mukaan Alankomaat rikkoi unionin oikeutta. Kantelija oli erityisen huolissaan siitä, että komissio ei ollut ottanut menettelyn seuraavaa virallista vaihetta heinäkuun 2014 jälkeen, jolloin se oli pyytänyt Alankomailta lisätietoja tapauksesta.
Oikeusasiamies myöntää, että yli yhdeksän vuotta rikkomusta koskevan kantelun tutkimiseen on hyvin pitkä aika. Oikeusasiamies ei kuitenkaan ole havainnut aiheetonta viivytystä tämän tapauksen käsittelyssä komission laajan tiedonkeruun ja analyysien sekä Alankomaiden viranomaisten ja kantelijan kanssa tekemänsä yhteistyön laajuuden perusteella. Komissiolla oli yhdeksän vuoden aikana noin kuusi tiedonkeruukierrosta Alankomaiden kanssa, kun taas kantelija toimitti raportteja ja tutkimuksia yli 18 kertaa. Kantelija tapasi myös komission vähintään 13 kertaa.
Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikeestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimuksia ei ole perusteltua.
Kantelun tausta
1. Kantelija on eurooppalainen sytyttimien valmistaja. Asia koskee aikaa, jonka Euroopan komissio on käyttänyt käsitelläkseen Alankomaita vastaan tekemänsä rikkomuskanteen.
2. Rikkomisesta tehty kantelu komissiolle tehtiin syyskuussa 2010 (viite CHAP(2010)02783). Valituksen tekijä väitti, että Alankomaat rikkoi EU:n sääntöjä[1] ja erityisesti yleisestä tuoteturvallisuudesta annettua direktiiviä, koska se ei toteuttanut toimenpiteitä Alankomaiden satamien kautta tuotujen sytyttimien turvallisuuden varmistamiseksi (lähinnä Aasiasta).
3. Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivinmukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat ja jakelijat noudattavat velvoitteitaan siten, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia[2]. Näihin velvoitteisiin kuuluu tietyissä olosuhteissa riskin vakavuuteen suhteutettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja ”asianmukaisten keinojen ja menettelyjen” käyttöönotto markkinavalvonnan varmistamiseksi. Jos jäsenvaltio katsoo, että tuote aiheuttaa vakavan vaaran, sillä on direktiivin nojalla tiettyjä toimivaltuuksia toteuttaa toimenpiteitä.[3]
4. Komissio käsitteli rikkomusta koskevan kantelun aluksi epävirallisessa vuoropuhelussa Alankomaiden kanssa EU-pilottihankkeen[4] puitteissa. Asiakirja-aineistosta vastasi tuolloin terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, jäljempänä ’terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto’.
5. Vuonna 2011 komissio lähetti kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikovansa lopettaa asian käsittelyn. Saatuaan kantelijan huomautukset kirjeestä komissio kuitenkin piti asian vireillä EU-pilottimenettelyssä.
6. Komissio lähettimaaliskuussa 2012 virallisen ilmoituksen[5], jolla se aloitti rikkomusmenettelyn Alankomaita vastaan.
7. Komissio lähettiheinäkuussa 2014 Alankomaille täydentävän virallisen huomautuksen. Sen jälkeen kun komission uusi toimikausi alkoi vuonna 2014, se siirsi rikkomuskanteen toiselle komission yksikölle, oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolle, jäljempänä ’oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto’.
8. Kantelija tapasi komission tammi-ja huhtikuussa 2016 keskustellakseen useista sen toimittamista tutkimuksista ja tiedoista.
9. Lokakuussa 2018 kantelija teki Saksaa ja Ranskaa vastaan kaksi uutta rikkomuskannetta, jotkakoskivat myös kevyempää turvallisuutta. Komission ja kantelijan välillä järjestettiin lisäkokouksia joulukuussa 2018 ja helmikuussa 2019.
10. Oikeus- ja kuluttaja-asioista vastaava komission jäsen vastasitoukokuussa 2019 erään Euroopan parlamentin jäsenen kysymykseen Alankomaita vastaan käydyn rikkomusmenettelyn tilanteesta ja menettelyn kestosta. Komission jäsenen mukaan ”komissio on uusien kantelujen johdosta pyytänyt lisätietoja Ranskan, Saksan ja Alankomaiden viranomaisilta. Komissio odottaa parhaillaan asianomaisilta viranomaisilta enemmän palautetta [...] ennen kuin se voi ottaa kantaa kanteluihin ja rikkomistapaukseen.”
11. Kantelija oli tyytymätön siihen, miten komissio oli käsitellyt asiaa, ja kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen heinäkuussa 2019.
Tutkimus
12. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen kantelijan huolesta siitä, milloin se vie komission käsittelemään Alankomaita vastaan tehtyä rikkomuskannetta.
13. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi syyskuun 2019lopussa komission ja tarkasti asiaa koskevat asiakirjat asiakirja-aineistostaan.
14. Oikeusasiamies antoi kantelijalle oikeuden tutustua joihinkin näistä asiakirjoista, mukaan lukien komission määräaika rikkomusta koskevan kantelun tutkimiselle. Muita tarkastettuja asiakirjoja ei voitu jakaa valituksen tekijän kanssa luottamuksellisuussyistä.
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
15. Kantelija väitti, että komissio käytti liikaa aikaa tutkiakseen rikkomusta koskevan kantelunsa. Se moitti komissiota siitä, ettei se ollut toteuttanut menettelyä heinäkuun 2014 jälkeen, jolloin se oli lähettänyt Alankomaille täydentävän virallisen huomautuksen.
16. Kantelija halusi, että komissio lähettää Alankomaille perustellun lausunnon[6]. Se katsoi, että komissiolla oli kaikki tarvittavat tiedot tähän tarkoitukseen.
17. Kantelijan mukaan asian olosuhteet eivät oikeuttaneet komission käyttämää aikaa. Kantelija väitti, että komission ei pitäisi viivyttää enempää, koska kanteluja oli useita[7].
18. Tarkastuskokouksessa komissio esitti näkemyksen, jonka mukaan oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamat asiakirjat ja aikataulu osoittivat jatkuvaa toimintaa rikkomusta koskevan kantelun osalta.
19. Komissio selitti myös, että vuoden 2014 alussa komissio oli päättänyt olla antamatta perusteltua lausuntoa saamiensa todisteiden perusteella. Se katsoi, että ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että Alankomaat olisi laiminlyönyt yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin[8] asiaa koskevien säännösten mukaiset velvoitteensa.
20. Tarkastuskokouksenaikana komissio myös tiedotti tutkintaryhmälle tutkimuksensa tilanteesta. Komissio ilmoitti saavansa Alankomaiden viranomaisilta tietoja lähiaikoina, minkä jälkeen se ehdottaa seuraavia toimia.
21. Tarkastuskokousraporttia koskevissahuomautuksissaan kantelija ilmaisi huolensa siitä, että komissio jatkaa rikkomusmenettelyä.
22. Kantelija oli eri mieltä komission näkemyksestä, jonka mukaan asian käsittely oli jatkunut. Valituksen tekijä ei pitänyt komission marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana toimittamia selityksiä[9] riittävinä perusteeksi menettelyn vaiheiden puuttumiselle.
23. Kantelijanosalta aikajana osoitti, että komissio ”ei ollut lakannut pyytämästä” tietoja Alankomaiden viranomaisilta, mitä se piti ”heikommin kuin tuottavana”[10]. Se oli myös huolissaan ajasta, jonka komissio käytti Alankomailta saatujen jäljellä olevien tietojen analysointiin. Se arvosteli komissiota siitä ajasta, joka kesti (kantelijan mukaan 1 vuosi ja 8 kuukautta) Alankomaiden marraskuussa 2014 toimittamien tietojen analysointiin.
24. Komissio lähetti 3.helmikuuta 2020 eli oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikeestaan lopettaa asian käsittely. Pian tämän jälkeen kantelija kirjoitti oikeusasiamiehelle ja ilmaisi pettymyksensä siihen, että komissio käytti rikkomusmenettelyä noin yhdeksän vuotta. Kantelija väitti, että komission käyttämä aika oli kohtuutonta ja kohtuutonta.
Oikeusasiamiehen arviointi
25. Kun komissio on aloittanut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, ei ole olemassa sääntöä, jonka mukaan sen olisi lähetettävä tietyn määräajan kuluessa perusteltu lausunto tai kirje aikomuksestaan päättää asia. Vakiintuneen oikeuskäytännön[11] mukaan komissiolla on laaja harkintavalta päättää, milloin ja miten toimia jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä jäsenvaltiota vastaan.
26. Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että hänen tehtävänsä tällaisissa tapauksissa rajoittuu sen tarkastamiseen, onko komissio toiminut huolellisesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Tähän tehtävään voi kuulua esimerkiksi sen tarkistaminen, onko komissio viivyttänyt kohtuuttomasti asian käsittelyä.
27. Oikeusasiamies myöntää, että yli yhdeksän vuotta rikkomusta koskevan kantelun tutkimiseen on hyvin pitkä aika verrattuna siihen keskimääräiseen aikaan, joka komissiolla kuluu rikkomustapausten käsittelyyn[12].
28. Kantelussa ja tarkastetuissa asiakirjoissa toimitetut tiedot osoittavatkuitenkin, että komissio on tehnyt lukuisia tiedonkeruu- ja analyysikierroksia ja tehnyt yhteistyötä Alankomaiden viranomaisten ja valituksen tekijän kanssa. Kun otetaan huomioon, että komissiolla on laaja harkintavalta tutkiessaan jäsenvaltion mahdollista EU:n oikeuden rikkomista, oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole kyseenalaistaa tiedonkeruunsa asianmukaisuutta eikä arvioida, olivatko komission tässä tapauksessa toteuttamat toimet ”tuottavia”.
29. Yhdeksän vuoden aikana komissio keräsi Alankomaita noin kuusi kertaa, kun taas kantelija toimitti raportteja ja tutkimuksia yli 18 kertaa. Raportteja ja tutkimuksia olivat muun muassa seuraavat: tilastot; testaustietojen Excel-laskentataulukot; erilaiset onnettomuustutkimukset; kuluttajakyselyn ja haastattelun tulokset; riskinarvioinnit; markkinoiden skannaustulokset; tiedot yhteisistä markkinavalvontatoimista[13]; tiedotusvälineiden seuranta; kuluttajatietokannoista saatavat tiedot; kevyempi vaaratutkimus; liekkejä koskeva tutkimus; epidemiologinen tutkimus. Kantelija tapasi myös komission vähintään 13 kertaa.
30. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamatasiakirjat osoittavat, että vuoden 2013 alusta vuoden 2014 alkuun ensimmäisen virallisen ilmoituksen lähettämisen jälkeen komissio katsoi tarvitsevansa lisätietoja edetäkseen. Sen vuoksi se pyysi Alankomaita toimittamaan sytyttimiä koskevia tietoja ja esittämään huomautuksia valituksen tekijän toimittamasta näytöstä. Se antoi myös kantelijalle mahdollisuuden perustella kantaansa tarkemmin.
31. Vuoden ja kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun Alankomaat oli vastannut täydentävään viralliseen ilmoitukseen, komissio tapasi kantelijan vähintään kahdesti keskustellakseen eri raporteista ja tutkimuksista, jotka kantelija oli toimittanut kyseisenä ajanjaksona. Kyseisenä aikana komissio kuuli jäsenvaltioita myös kuluttajien turvallisuusverkoston[14] kokouksessa[15].
32. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamista luottamuksellisista asiakirjoista ilmenee, että komissioon heinäkuusta 2016 alkaen ottanut kantelun säännöllisesti yhteyttä Alankomaiden viranomaisiin. Se näyttää myös tarkistaneen joitakin kantelijan tänä aikana toimittamia tietoja. Joulukuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana komissio tapasi kantelijan vähintään kolme kertaa. Tähän aikaan Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta järjesti suullisen kuulemisen ja pyysi sen jälkeen komissiota vastaamaan kirjallisesti rikkomusmenettelyä koskevaan vetoomukseen[16].
33. Oikeusasiamies ei ole havainnut aiheetonta viivästystä asian käsittelyssä komission laajan tiedonkeruun ja analyysienperusteella ja ottaen huomioon, että se on ollut yhteydessä Alankomaiden viranomaisiin ja kantelijaan tässä tapauksessa.
34. Komissio otti 3.helmikuuta 2020 rikkomusmenettelyn seuraavan vaiheen ja lähetti kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikovansa lopettaa asian käsittelyn.
35. Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikeestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimuksia ei ole perusteltua.
Johtopäätös
Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraavalla päätelmällä:
Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikeestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimuksia ei ole perusteltua.
Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja Euroopan komissiolle.
Emily O’Reilly
Euroopan oikeusasiamies
Strasbourg, 6.3.2020
[1] Mukaan lukien seuraavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32001L0095 (yleistä tuoteturvallisuutta koskeva direktiivi); sekä komission päätökset 2006/502/EY, 2007/231/EY, 2008/322/EY ja 2009/298/EY, joiden mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetaan ainoastaan lapsiturvallisia sytytinsytyttimiä, ja kiellettävä savukkeensytyttimien (ei enää voimassa) saattaminen markkinoille https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32006D0502; https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32007D0231&from=FR ja.
[2] Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 6 artiklan 1 kohta.
[3] Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 8 artiklan 2 ja 3 kohta ja 9 artiklan 1 kohta.
[4] Viite EU Pilot 1576/10/SNCO. EU:n pilottimenettely on epävirallinen vuoropuhelu komission ja asianomaisen jäsenvaltion välillä mahdollisesta EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämisestä. Se tapahtuu joskus ennen kuin komissio aloittaa rikkomusmenettelyn.
[5] Virallinen ilmoitus on rikkomusmenettelyn ensimmäinen vaihe. Jos asioita ei ratkaista tässä vaiheessa, komissio voi antaa perustellun lausunnon. Lisätietoja rikkomusmenettelyn vaiheista: https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/applying-eu-law/infringement-procedure_en
[6] Ks. edellä alaviite 5.
[7] Oikeusasiamiehelle tehty kantelu ei koskenut näitä kahta muuta kantelua.
[8] Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 6 artiklan 2 kohta sekä 8 artiklan 2 ja 3 kohta.
[9] Aikataulun tarkastuksen jälkeen komissio selvensi oikeusasiamiehen tutkintaryhmälle, että se arvioi marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana Alankomaiden viranomaisten vastauksena täydentävään viralliseen ilmoitukseen toimittamia tietoja. Lisäksi komissio oli keskustellut sytyttimiin liittyvistä kysymyksistä jäsenvaltioiden kanssa kuluttajien turvallisuusverkoston kokouksessa lokakuussa 2015. Kyseisenä aikana savukkeensytyttimiä koskevaa työtä tehtiin myös päätöksen 2006/502/EY3 laajentamisen yhteydessä (yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 13 artiklan nojalla). Kyseisessä päätöksessä sallittiin ainoastaan lapsiturvallisten sytyttimien saattaminen markkinoille ja kiellettiin uudet sytytinkivet.
[10] Oikeusasiamiehen käännökset ranskasta.
[11] Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-247/87, Star Fruit v. komissio, ECLI:EU:C:1989:58, 11 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A61987CJ0247
[12] Komissiolla kesti vuonna 2018 keskimäärin 116 viikkoa EU:n pilottihankkeiden käsittelyyn ja 109 viikkoa rikkomustapausten käsittelyyn eli hieman yli kaksi vuotta kutakin varten. Ks. komission vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, jäljempänä ’unionin oikeuden soveltamisen seuranta’, osa I, Yleiskatsaus tilastoihin (sivu 11), saatavilla osoitteessa
[13] Yleisten tuoteturvallisuusdirektiivin komitean 4 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa esiteltiin savukkeensytyttimiä koskevia yhteisiä markkinavalvontatoimia, joihin sisältyi tilastotietoja, sekä jäsenvaltioiden tällä alalla tekemien tarkastusten ja laboratoriotestien tuloksia. Ks. https://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=Search.getPDF&ds_id=25938&version=2&AttLang=en&db_number=1&docType=SUMMARY_RECORD
[14] Kuluttajaturvallisuusverkosto on neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio. Sen jäsenet ovat kansallisia asiantuntijoita EU:n 27 jäsenvaltiosta sekä EFTA/ETA-maista. Ehdokasmaat ja valitut sidosryhmät voivat osallistua tarkkailijoina.
[15] Julkinen tiivistelmä 7 päivänä lokakuuta 2015 pidetystä kuluttajaturvallisuusverkoston kokouksesta.
[16] https://petiport.secure.europarl.europa.eu/petitions/en/petition/content/0924%252F2018/html/Petition-No-0924%252F2018-by-Paul-Villain-%2528French%2529%252C-on-behalf-of-Association-des-Br%25C3%25BBl%25C3%25A9s-de-France%252C-on-accidents-caused-by-lack-of-market-surveillance-in-the-EU