- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös asiassa 1481/2019/MH siitä, miten Euroopan komissio käsitteli Alankomaita vastaan tehtyä rikkomuskannetta, joka koski mahdollisesti vaarallisten sytyttimien tuontia
Päätös
Kanteluasia 1481/2019/MH - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 04 syyskuuta 2019 - Päätökset, pvm Perjantaina | 06 maaliskuuta 2020 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) - Maa Ranska
Asia koski aikaa, joka Euroopan komissiolta kului sellaisen savukkeensytyttimien valmistajan tekemän kantelun käsittelyyn, jonka mukaan Alankomaat rikkoi unionin oikeutta. Kantelija oli erityisen huolissaan siitä, että komissio ei ollut toteuttanut menettelyn seuraavaa virallista vaihetta sitten heinäkuun 2014, jolloin se oli pyytänyt Alankomailta lisätietoja tapauksesta.
Oikeusasiamies myöntää, että yli yhdeksän vuotta rikkomuskantelun tutkimiseen on hyvin pitkä aika. Komission laajan tiedonkeruun ja analyysin sekä Alankomaiden viranomaisten ja kantelijan kanssa tekemänsä yhteistyön laajuuden perusteella oikeusasiamies ei kuitenkaan ole havainnut aiheetonta viivästystä asian käsittelyssä komissiossa. Yhdeksän vuoden aikana komissio keräsi tietoja Alankomaiden kanssa noin kuusi kertaa, ja kantelija toimitti raportteja ja tutkimuksia yli 18 kertaa. Kantelija on myös tavannut komission vähintään 13 kertaa.
Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikomuksestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.
Kantelun tausta
1. Valituksen tekijä on eurooppalainen sytyttimien valmistaja. Asia koskee aikaa, joka Euroopan komissiolta kuluu sen Alankomaita vastaan nostaman jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kantelun käsittelyyn.
2. Rikkomuskantelu komissiolle tehtiin syyskuussa 2010 (viite CHAP(2010)02783) . Kantelija väitti, että Alankomaat rikkoi EU:n sääntöjä [1] ja erityisesti yleistä tuoteturvallisuutta koskevaa direktiiviä, koska se ei toteuttanut toimenpiteitä Alankomaiden satamien kautta (lähinnä Aasiasta) tuotujen sytyttimien turvallisuuden varmistamiseksi.
3. Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat ja jakelijat noudattavat velvoitteitaan siten, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia [2]. Näihin velvoitteisiin kuuluu tietyissä olosuhteissa riskin vakavuuteen suhteutettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja asianmukaisten keinojen ja menettelyjen käyttöönotto markkinavalvonnan varmistamiseksi. Jos jäsenvaltio katsoo, että tuote aiheuttaa vakavan riskin, sillä on direktiivin nojalla tiettyjä valtuuksia toteuttaa toimia [3].
4. Komissio käsitteli rikkomuskantelua alun perin epävirallisessa vuoropuhelussa Alankomaiden kanssa EU Pilot -hankkeen [4] puitteissa. Asiasta vastasi tuolloin terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (jäljempänä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto).
5. Komissio lähetti vuonna 2011 kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikomuksestaan lopettaa asian käsittely. Saatuaan kantelijan huomautukset kyseisestä kirjeestä komissio kuitenkin jatkoi asian käsittelyä EU Pilot -menettelyssä.
6. Komissio lähetti maaliskuussa 2012 virallisen ilmoituksen [5], jolla aloitettiin rikkomusmenettely Alankomaita vastaan.
7. Heinäkuussa 2014 komissio lähetti Alankomaille täydentävän virallisen ilmoituksen. Sen jälkeen, kun komission uusi toimikausi alkoi vuonna 2014, se siirsi rikkomuskantelun toiselle komission yksikölle, oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolle (jäljempänä oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto).
8. Tammi- ja huhtikuussa 2016 kantelija tapasi komission keskustellakseen sen toimittamista eri tutkimuksista ja tiedoista.
9. Lokakuussa 2018 kantelija teki Saksaa ja Ranskaa vastaan kaksi uutta rikkomuskantelua, jotka koskivat myös kevyempää turvallisuutta. Komission ja kantelijan välillä järjestettiin lisäkokouksia joulukuussa 2018 ja helmikuussa 2019.
10. Oikeus- ja kuluttaja-asioista vastaava komission jäsen vastasi toukokuussa 2019 Euroopan parlamentin jäsenen kysymykseen Alankomaita vastaan aloitetun rikkomusmenettelyn tilanteesta ja menettelyn kestosta. Komission jäsenen mukaan ”komissio on uusien kantelujen johdosta pyytänyt lisätietoja Ranskan, Saksan ja Alankomaiden viranomaisilta. Komissio odottaa tällä hetkellä lisää palautetta asianomaisilta viranomaisilta [...], ennen kuin se voi ottaa kantaa kanteluihin ja rikkomustapaukseen.”
11. Tyytymättömänä siihen, miten komissio oli käsitellyt asiaa, kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen heinäkuussa 2019.
Tutkinta
12. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijan huolenaiheesta, joka koski aikaa, joka kului siihen, kun komissio käsitteli Alankomaita vastaan tehtyä rikkomuskantelua.
13. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi komission syyskuun 2019 lopussa ja tarkasti sen asiakirja-aineistoon sisältyvät asiaankuuluvat asiakirjat.
14. Oikeusasiamies antoi kantelijalle oikeuden tutustua joihinkin näistä asiakirjoista, mukaan lukien komission rikkomuskantelun tutkinnan aikataulu. Muita tarkastettuja asiakirjoja ei voitu luovuttaa kantelijalle luottamuksellisuussyistä.
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
15. Kantelija väitti, että komissio käytti kohtuuttoman paljon aikaa rikkomista koskevan kantelunsa tutkimiseen. Se moitti komissiota siitä, ettei se ollut toteuttanut menettelyllisiä toimenpiteitä heinäkuun 2014 jälkeen, jolloin se oli lähettänyt Alankomaille täydentävän virallisen huomautuksen.
16. Kantelija pyysi komissiota lähettämään Alankomaille perustellun lausunnon [6]. Se katsoi, että komissiolla oli kaikki tarvittavat tiedot tätä varten.
17. Kantelijan mukaan tapauksen olosuhteet eivät oikeuttaneet komission käyttämää aikaa. Kantelija väitti, että komission ei pitäisi viivytellä enempää, koska kanteluja oli useita [7].
18. Tarkastuskokouksessa komissio esitti näkemyksen, jonka mukaan oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamat asiakirjat ja aikataulu osoittivat, että rikkomista koskevan kantelun käsittely oli jatkunut.
19. Komissio selitti myös, että vuoden 2014 alussa se oli saamiensa todisteiden perusteella päättänyt olla antamatta perusteltua lausuntoa. Se katsoi, että ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että Alankomaat olisi jättänyt täyttämättä yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin [8] asiaa koskevien säännösten mukaiset velvoitteensa.
20. Tarkastuskokouksessa komissio myös tiedotti tutkintaryhmälle tutkimuksensa tilanteesta. Komissio ilmoitti odottavansa saavansa tietoja Alankomaiden viranomaisilta piakkoin, minkä jälkeen se ehdottaa seuraavia toimia.
21. Tarkastuskokousraporttia koskevissa huomautuksissaan kantelija ilmaisi huolensa siitä, että komissio jatkaisi rikkomusmenettelyä edelleen.
22. Kantelija oli eri mieltä komission näkemyksestä, jonka mukaan asiassa oli harjoitettu jatkuvaa toimintaa. Kantelija ei pitänyt komission marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana toteuttamista toimistaan [9] antamia selityksiä riittävinä perusteina menettelyvaiheiden puuttumiselle.
23. Kantelijan osalta aikataulusta kävi ilmi, että komissio ei ollut lakannut pyytämästä Alankomaiden viranomaisilta tietoja, minkä se katsoi olevan”vähemmän tuottavaa”[10]. Se oli myös huolissaan siitä, kuinka kauan komissio käyttäisi jäljellä olevien tietojen analysointiin saatuaan ne Alankomailta. Se arvosteli komissiota ajasta, joka kului (kantelijan mukaan 1 vuosi ja 8 kuukautta) Alankomaiden marraskuussa 2014 toimittamien tietojen analysointiin.
24. Komissio lähetti 3. helmikuuta 2020 eli oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikomuksestaan lopettaa asian käsittely. Pian tämän jälkeen kantelija kirjoitti oikeusasiamiehelle ja ilmaisi pettymyksensä siihen, että komissio käytti noin yhdeksän vuotta rikkomismenettelyyn. Kantelija väitti, että komission käyttämä aika oli liian pitkä ja kohtuuton.
Oikeusasiamiehen arviointi
25. Kun komissio on aloittanut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, mikään sääntö ei velvoita sitä lähettämään tietyssä määräajassa perusteltua lausuntoa tai kirjettä aikomuksestaan lopettaa asian käsittely. Vakiintuneen oikeuskäytännön [11] mukaan komissiolla on laaja harkintavalta päättää, milloin ja miten se toimii jäsenvaltiota vastaan käynnistetyissä rikkomusmenettelyissä.
26. Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että hänen tehtävänsä tällaisissa tapauksissa rajoittuu sen tarkistamiseen, onko komissio toiminut huolellisesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Tähän tehtävään voi kuulua esimerkiksi sen tarkistaminen, onko komissio viivyttänyt aiheettomasti asian käsittelyä.
27. Oikeusasiamies myöntää, että rikkomista koskevan kantelun tutkimiseen kuluu yli yhdeksän vuotta, mikä on hyvin pitkä aika verrattuna siihen keskimääräiseen aikaan, jonka komissio käyttää rikkomistapausten käsittelyyn [12].
28. Tässä kantelussa toimitetut tiedot ja tarkastetut asiakirjat osoittavat kuitenkin, että komissio suoritti useita tiedonkeruu- ja analyysikierroksia ja oli laajasti yhteydessä Alankomaiden viranomaisiin ja kantelijaan. Kun otetaan huomioon komission laaja harkintavalta sen tutkiessa, onko jäsenvaltio mahdollisesti rikkonut unionin oikeutta, oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole kyseenalaistaa tietojen keräämisen asianmukaisuutta eikä arvioida, olivatko komission tässä tapauksessa toteuttamat toimet ”tuottavia”.
29. Yhdeksän vuoden aikana komissio keräsi tietoja Alankomaiden kanssa noin kuusi kertaa, ja kantelija toimitti raportteja ja tutkimuksia yli 18 kertaa. Näihin raportteihin ja tutkimuksiin sisältyivät seuraavat: tilastot; excel-laskentataulukot testaustiedoista; erilaiset onnettomuustutkimukset; kuluttajakyselyjen ja haastattelujen tulokset; riskinarvioinnit; markkinoiden kartoituksen tulokset; tiedot yhteisestä markkinavalvontatoimesta [13]; tiedotusvälineiden seuranta; kuluttajatietokannoista saatavat tiedot; kevyempi vaaratutkimus; liekkejä koskeva tutkimus; epidemiologinen tutkimus. Kantelija on myös tavannut komission vähintään 13 kertaa.
30. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamista asiakirjoista käy ilmi, että vuoden 2013 alusta vuoden 2014 alkuun ensimmäisen virallisen ilmoituksen lähettämisen jälkeen komissio katsoi tarvitsevansa lisätietoja edetäkseen asiassa. Sen vuoksi se pyysi Alankomaita toimittamaan sytyttimiä koskevia tietoja ja esittämään huomautuksia valituksen tekijän toimittamasta näytöstä. Se myös antoi kantelijalle mahdollisuuden perustella asiaansa tarkemmin.
31. Vuoden ja kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun komissio oli saanut Alankomailta vastauksen täydentävään viralliseen ilmoitukseen, se tapasi kantelijan vähintään kahdesti keskustellakseen eri raporteista ja tutkimuksista, jotka kantelija oli toimittanut kyseisenä aikana. Tuona aikana komissio kuuli jäsenvaltioita myös kuluttajien turvallisuutta käsittelevän verkoston [14] kokouksessa [15].
32. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän tarkastamista luottamuksellisista asiakirjoista ilmenee, että komissio on heinäkuusta 2016 lähtien tehnyt kantelua koskevaa säännöllistä yhteistyötä Alankomaiden viranomaisten kanssa. Näyttää myös siltä, että komissio on tarkastellut uudelleen joitakin kantelijan tänä aikana toimittamia tietoja. Joulukuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana komissio tapasi kantelijan vähintään kolme kertaa. Näihin aikoihin Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta järjesti suullisen kuulemisen ja pyysi sen jälkeen komissiota vastaamaan kirjallisesti rikkomusmenettelyä koskevaan vetoomukseen [16].
33. Komission laajan tiedonkeruun ja analyysin perusteella ja ottaen huomioon sen yhteydenpidon Alankomaiden viranomaisiin ja kantelijaan tässä tapauksessa oikeusasiamies ei ole havainnut aiheetonta viivästystä asian käsittelyssä komissiossa.
34. Komissio aloitti 3. helmikuuta 2020 rikkomusmenettelyn seuraavan vaiheen ja lähetti kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoitti aikomuksestaan lopettaa asian käsittely.
35. Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikomuksestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.
Päätelmä
Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:
Koska komissio on nyt lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa aikomuksestaan lopettaa asian käsittely, oikeusasiamies katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.
Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja Euroopan komissiolle.
Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies
Strasbourgissa 6.3.2020
[1] Mukaan lukien seuraavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32001L0095 (yleistä tuoteturvallisuutta koskeva direktiivi); sekä komission päätökset 2006/502/EY, 2007/231/EY, 2008/322/EY ja 2009/298/EY, joissa jäsenvaltioita vaaditaan toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetaan ainoastaan lapsiturvallisia sytyttimiä, ja kieltämään uusien (ei enää voimassa olevien) sytyttimien markkinoille saattaminen, jotka ovat saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32006D0502; https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32007D0231&from=FR ja https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32009D0298.
[2] Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 6 artiklan 1 kohta.
[3] Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 8 artiklan 2 ja 3 kohta ja 9 artiklan 1 kohta.
[4] Viite: EU Pilot 1576/10/SNCO. EU Pilot -menettely on komission ja asianomaisen jäsenvaltion välinen epävirallinen vuoropuhelu EU:n lainsäädännön mahdollisesta noudattamatta jättämisestä. Se tapahtuu joskus ennen kuin komissio käynnistää rikkomusmenettelyn.
[5] Virallinen ilmoitus on rikkomusmenettelyn ensimmäinen vaihe. Jos asioita ei ratkaista tässä vaiheessa, komissio voi antaa perustellun lausunnon. Lisätietoja rikkomusmenettelyn vaiheista on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/applying-eu-law/infringement-procedure_en
[6] Ks. edellä alaviite 5.
[7] Oikeusasiamiehelle tehty kantelu ei koskenut näitä kahta muuta kantelua.
[8] Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 6 artiklan 2 kohta sekä 8 artiklan 2 ja 3 kohta.
[9] Aikataulun tarkastuksen jälkeen komissio selvensi oikeusasiamiehen tutkintaryhmälle, että marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana se arvioi tietoja, jotka Alankomaiden viranomaiset olivat toimittaneet vastauksena täydentävään viralliseen ilmoitukseen. Lisäksi komissio oli keskustellut sytyttimiin liittyvistä kysymyksistä jäsenvaltioiden kanssa kuluttajaturvallisuusverkoston kokouksessa lokakuussa 2015. Kyseisenä ajanjaksona käynnissä oli myös sytyttimiä koskeva työ, joka liittyi päätöksen 2006/502/EY3 voimassaolon jatkamiseen (yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 13 artiklan nojalla). Kyseisellä päätöksellä sallittiin ainoastaan lapsiturvallisten sytyttimien saattaminen markkinoille ja kiellettiin uutuussytyttimet.
[10] Oikeusasiamiehen käännökset ranskaksi.
[11] Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-247/87, Star Fruit v. komissio, ECLI:EU:C:1989:58, 11 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A61987CJ0247
[12] Vuonna 2018 komissiolla kesti keskimäärin 116 viikkoa käsitellä EU Pilot -hankkeita ja 109 viikkoa käsitellä rikkomistapauksia eli hieman yli kaksi vuotta kutakin tapausta kohti. Ks. komission vuosikertomus 2018 (”Monitoring the application of Union Law”, osa I, General Statistical Overview (sivu 11)), saatavilla osoitteessa
[13] Yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin komitean kokouksessa 4 päivänä helmikuuta 2013 esiteltiin savukkeensytyttimien yhteisiä markkinavalvontatoimia, tilastotiedot mukaan luettuina, sekä jäsenvaltioiden tällä alalla tekemien tarkastusten ja laboratoriotestien tuloksia. Ks. https://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=Search.getPDF&ds_id=25938&version=2&AttLang=en&db_number=1&docType=SUMMARY_RECORD
[14] Kuluttajaturvallisuusverkosto on neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio. Sen jäsenet ovat kansallisia asiantuntijoita EU:n 27 jäsenvaltiosta ja EFTA-/ETA-maista. Ehdokasmaat ja valitut sidosryhmät voivat osallistua tarkkailijoina.
[15] Julkinen tiivistelmä 7 päivänä lokakuuta 2015 pidetystä kuluttajaturvallisuusverkoston kokouksesta.
[16] https://petiport.secure.europarl.europa.eu/petitions/en/petition/content/0924%252F2018/html/Petition-No-0924%252F2018-by-Paul-Villain-%2528Ranskan%2529%252C-on-behalf-of-Association-des-Br%25C3%25BBl%25C3%25A9s-de-France%252C-on-accidents-caused-by-lack-of-market-surveillance-in-the-EU