Asia koski Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) päätöstä testata kaikki hakijat uudelleen teknisen vian vuoksi kahdeksan kääntäjien valintamenettelyn koeistunnossa vuonna 2025. Ongelmana oli järjestelyvirhe, jonka vuoksi hakijat pystyivät valitsemaan useita vastauksia kokeissa, joissa hyväksyttiin vain yksi vastaus. Noin kolmannes hakijoista oli valinnut useita vastauksia. Uudelleentestaus oli suunniteltu yhdeksi päiväksi, ja se voitiin järjestää uudelleen vain ylivoimaisen esteen sattuessa. Kantelijat kääntyivät oikeusasiamiehen puoleen ja väittivät, että päätös kaikkien hakijoiden uudelleenarvioinnista oli suhteeton ja että kieltäytyminen hyväksymästä kokeen uudelleenjärjestelyä oli epäoikeudenmukaista.

Oikeusasiamies totesi, että EPSO ja valintalautakunnat olivat arvioineet asian huolellisesti ja että mikään ei viitannut siihen, että valittu lähestymistapa ei edustaisi kohtuullista tasapainoa EPSOn ja valintalautakuntien esittämien kahden keskeisen näkökohdan eli teknisen ja hallinnollisen toteutettavuuden sekä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun välillä. Päätös kaikkien hakijoiden uudelleenarvioinnista oli näin ollen oikeassa suhteessa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun säilyttämistä koskevaan tavoitteeseen nähden. Oikeusasiamies totesi myös, että kun otetaan huomioon tekninen tilanne, EPSOn oli kohtuullista soveltaa tavanomaista aikataulumuutosta koskevaa politiikkaansa.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen toteamalla, että EPSOn toiminnassa ei ollut hallinnollista epäkohtaa.

Asia koski sitä, miten Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) käsitteli valitusta epäselvistä kysymyksistä EU:n virkamiesten valintamenettelyn yhteydessä tehdyssä kokeessa. Kantelija väitti, että ongelma johtui huonoista käännöksistä, ja oli myös huolissaan siitä, miten EPSO käsittelee yleisemmin tällaisia valituksia.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että EPSO oli käsitellyt kyseisen kantelun kohtuullisesti ja että se oli antanut tyydyttävän selvityksen käännöksiin liittyvien kantelujen käsittelyä koskevasta käytännöstään ja menettelystään yleensä.

Vaikka oikeusasiamies myönsi, että olosuhteet, joissa hakijat voivat tehdä pätevän kantelun, voivat olla haastavat, kun otetaan huomioon stressaava testitilanne ja se, että hakijat eivät voi tehdä muistiinpanoja, oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja totesi, että lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että EPSOn olisi harkittava lisäohjeiden julkaisemista hakijoille siitä, millaisia tietoja ja kuvauksia tarvitaan käännöksiin liittyviä valituksia jätettäessä.

Asia koski Euroopan keskuspankin (EKP) henkilöstön jäsentä, joka katsoi esimiehensä ahdistelleen häntä. Hän valitti tästä vuoden 2021 alussa. EKP käynnisti hallinnollisen tutkimuksen ja siirsi kantelijan samaan aikaan toiselle työpaikalle EKP:ssä hänen suojelemisekseen.

Hallinnollinen tutkimus kesti kaksi ja puoli vuotta, ja se päätettiin kolme vuotta sen jälkeen, kun kantelija pyysi ensimmäisen kerran apua. Hallinnollisessa tutkimuksessa todettiin, että kantelijaa oli häiritty, ja käynnistettiin virallisesti kurinpitomenettely esimiestä vastaan.

EKP:n seuratessa hallinnollisen tutkimuksen tuloksia kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. Hän väitti, että prosessissa oli kohtuuttomia viivästyksiä.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana EKP saattoi kurinpitomenettelyn päätökseen ja kantelija palasi lopulta päätyöpaikalleen.

Oikeusasiamies totesi, että EKP:n asian käsittelyn kaikissa vaiheissa oli ollut kohtuuttomia viivästyksiä ja että EKP ei ollut puuttunut tärkeisiin kysymyksiin jatkotoimissaan. Oikeusasiamies ehdotti siksi EKP:lle ratkaisua, jonka mukaan se pyytää anteeksi, maksaa korvauksia ja varmistaa henkilöstön merkityksellisen sisäisen viestinnän häirintätapauksesta.

Vastauksessaan oikeusasiamiehen ratkaisuehdotukseen EKP pahoitteli tapahtunutta. Se järjesti lisää sisäistä viestintää häirintätapauksesta. Se ei kuitenkaan todennut, että sillä olisi tarvittavat tiedot taloudellisen korvauksen arvioimiseksi. Oikeusasiamies totesi, että vahinkoa, joka aiheutui siitä, että EKP käsitteli kantelijan häirintätapausta, ei valitettavasti ollut korjattu EKP:n vastauksella ratkaisuehdotukseen. Koska suositus, jossa toistetaan samat seikat, ei kuitenkaan vaikuta hyödylliseltä, oikeusasiamies päätti tutkimuksen ehdotuksilla systeemisiksi parannuksiksi ja pyysi jälleen EKP:tä tekemään yhteistyötä kantelijan kanssa hallinnollisen epäkohdan taloudellisten seurausten määrittämiseksi.

Tapaus koski EU:n operaation henkilöstön jäsenen tekemän työpaikkahäirintää koskevan valituksen käsittelyä. Kyseinen EU:n operaatio päätti aloittaa ”alustavan tutkinnan”, mutta sen käynnistämisessä oli ongelmia.

Kantelija otti yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen, kun alustava tutkinta ei useiden kuukausien jälkeen näyttänyt alkaneen.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja pyysi EUH:ta antamaan selvityksen tilanteesta.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana EUH itse asiassa aloitti alustavan tutkinnan, joka johti kertomukseen, jonka perusteella päätettiin aloittaa kurinpitomenettely.

Oikeusasiamies totesi, että viive esitutkinnan aloittamisessa rikkoi kantelijan perusoikeutta kohtuulliseen hallinnolliseen käsittelyaikaan. Oikeusasiamies totesi lisäksi, että kantelijan kanssa käydyssä alkuperäisessä yhteydenpidossa oli ilmennyt hallinnollinen epäkohta.

Koska alustava tutkinta oli tällä välin johtanut siihen liittyvän kurinpitomenettelyn aloittamiseen, oikeusasiamies päätti tutkimuksen.